Martin Paasi
Teettämämme kyselyn mukaan 77 prosenttia vastanneista vanhemmista eivät säästä lapselle. Syyksi 60 prosenttia vastanneista ilmoittaa sen, että menojen jälkeen ei jää rahaa säästämiselle. Niistä jotka säästävät lapsillensa, 63 prosenttia laittavat rahat pankkitilille. Asiat voisi tehdä itselleen ja jälkikasvulle helpommaksikin.
Miksi pitäisi säästää?
Lyhyt vastaus on yksinkertaisesti se, että pääset itse helpommalla. Säästämällä kustannustehokkaastiosakkeisiin, perheenne ottaa täydenhyödyn irti korkoa korolle ilmiöstä.
Säästämisen synnyttämä tuotto on ilmainen veto-apu perheesi talouteen. Mikäli et säästä, joudut maksamaan kaiken itse. Siksi varsinkin vähempituloisten tulisi ottaavarakkaimpien keinot avuksi ja hilata talouteensa löysää sijoittamalla pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti osakemarkkinoille.
Mihin sitten pitäisi säästää?
Osakemarkkinoille sijoitetut eurot kasvavat kymmenessä vuodessakeskimäärin kaksinkertaiseksi, 30 vuodessakuusinkertaiseksi ja 60 vuodessaviisikymmenkertaiseksi*. Muut sijoituskohteet eivät tähän pysty.
Vaikka muiden sijoituskohteiden arvonvaihtelu on lyhyellä aikavälillä maltillisempaa on hyvä huomata, että osakesijoituksen riski pienenee ajan kanssa. Todella pitkässä juoksussa eri pääomaluokkien sijoitustuottojen erot kasvavat valtaviksi, osakesijoituksen eduksi.
Mistä rahat?
Säästäminen ei vaadi suuria summia merkitykselliseen tulokseen pääsemiseksi. Pienellä kuukausisäästöllä voi saada merkittävän pesämunan aikaiseksi. Pitkäjänteisyys on kaiken avain. Mikäli säästät esimerkiksi viisivuotiaalle lapselle kakskymppiä kuukaudessa kunnes nuorukaisesta tulee täysi-ikäinen, kasvaa tuo maksamasi vajaa 3 000 euron potti yli 100 000 euron suuruiseksi lapsen eläkeikään mennessä.
Älä säästä liikaa
Säästetty summa ei myöskään tuloihin nähden saisi olla liian iso, koska silloin kiusaus puuttua automaattiseen kuukausisäästämiseen on suuri ja näin pitkäjänteisyys on taas uhattuna.Noin 3-5 prosentin osuus kuukausipalkasta on usein sopiva summa unohdettavaksi.
Minimoi kulut
Pitkäjänteisyyden lisäksi tärkeintä on muistaa minimoida kulut. Jos osakkeiden keskimääräinen vuotuinen reaalituottohuitelee jossain 7 prosentin paikkeilla, tyypilliset 2 prosentin vuotuiset sijoittamiseen liittyvät kokonaiskulut syövät 30 vuodessa puolet sinulle kuuluvasta tuotosta.Sijoittamisessa piileekin hullunkurinen luonnonlaki: maksamalla vähemmän saat enemmän.
Vaikka edustankin pelkästään omia, enkä työnantajani mielipiteitä pidän Nordnetin Superrahastoja todella mielenkiintoisina vaihtoehtoina, koska ne ovat täysin kuluttomia. Siksi säästänkin itse pitkäjänteisesti kaikkiin neljään Superrahastoon.Näin osakemarkkinoiden tuotto tuloutuu minulle täysimääräisesti.
Kasvata esimerkillä
Säästämällä pitkäjänteisesti lapsellesi, näytät myös esimerkkiä jälkikasvullesi. Lapsethan tunnetusti eivät tee niin kuin sanot vaan niin kun itsekin teet.
Olisin toivonut myös omilta vanhemmiltani tämän iskostamista, koska korkoa korolle ilmiön ymmärtämisestä on eninten hyötyä jos sensisäistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ettei olisi kulunut yli 30 vuotta pikavoittojen, bonusten ja lottovoittojen toivossa.
Vaurastuminen onjoka perheen oikeus. Kunhan sukupolvi toisensa jälkeen ymmärtää mistä se kumpuaa.
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteestamartin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnetja puhelimitse numerosta 050 5918292.Kuvan lähde: Dollar Photo Club
* Osakemarkkinat tuottavat pitkässä juoksussa keskimäärin noin seitsemän inflaatiokorjattua prosenttia vuodessa. Osakemarkkinoiden tuotto vaihtelee tosin huomattavasti vuodesta toiseen, mutta mitä pidempää aikajaksoatutkit, sitä lähemmäksi seitsemää prosenttiatuo keskimääräinen vuotuinen tuottomuodostuu. Jos sijoitat kustannustehokkaan osakeindeksirahaston kasvu-osuuksiin (joissa osingot sijoitetaan automaattisesti uudelleen rahastossa oleviin osakkeisiin ja missä rahaston kokonaiskustannukset ovat korkeintaan noin 0,5 prosenttia vuodessa) saat keskimäärin 6,5 prosentin tuoton sijoituksillesi. Silloin sijoitettu pääoma kasvaa keskimäärin kymmenessä vuodessa 88%, 30 vuodessa 561% ja 60 vuodessa 4 275%. Jos sijoitat ilmaiseksi esimerkiksi Nordnetin Superrahastoihin, vastaavat esimerkkituotot ovat 97%, 661% ja 5 695%.
Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö CINT ajalla 19.–25.3.2015. Kyselyyn vastasi 1 030 20–70-vuotiasta suomalaista. Virhemarginaali +/-3 %.
Miksei kirjoituksessa mainittu sanallakaan, minkälaisia summia kerrallaan kannattaa osakkeita ostaa? Eihän ole mitään järkeä ostaa 100€:lla osakkeita, kun juurikin pitkällä aikavälillä kaupankäyntikulut syövät niitä rahoja.
Itse teen tulevaisuudessa opiskelujen ohella säästämisen niin, että kaikki alle 800€ summat laitan rahastoon kasvamaan (nordnet superrahasto, sillä se on kuluton), jonka jälkeen kun 800€ etappi on ylitetty, niin ostan kerralla yhden yhtiön osakkeita koko rahalla. Ja taas sama looppi alusta.
Ja toinen mikä tuli mieleen on riittävä hajauttaminen salkussa. Ei kannata ostaa samalta maantieteelliseltä sijainnilta, saman alan tai vain pelkästään samaa konsernia, vaan ihan sieltä täältä laatuyhtiöitä.
Eipä minulla juuri muuta.
Itse sijoitan tasa-osuuksin Nordnetin pohjoismaisiin indeksirahastoihin. Niitä voi hankkia 15 eurolla/ kk ja hajautus tulee kaupan päälle. Kuukausisäästäminen ilmaista ja rahastotkin täysin kuluttomia.
Toki voit hajauttaa näihinkin: https://www.nordnet.fi/blogi/maailman-parhaat-etf-rahastot/01/10/2015/
Näin veronmaksajana tekisi mieli kyllä ehdottaa valtion säästökohteeksi, että lapsilisät poistetaan tai pienennetään niiltä, joilla on varaa säästää lapsille. Lapsilisän idea kun ei ole kerryttää lapselle sijoitussalkkua.
… toki tuota on täysin mahdoton toteuttaa ja se suosisi tuhlureita. Mutta silti, miksi yhteiskunnan pitäisi tukea niitä, jotka eivät tukea selvästikään tarvitse?
Erinomaista Mr. Paasi, allekirjoitan kaiken. Korkoa korolle -ilmiön ymmärtäminen käytännössä kokeilemalla kannattaa, uskoin itse kun koin. Nyt kun sijoittajan taival on kestänyt n. 10 vuotta (ihan normaaleista tuloista) ja yksi oikein paha markkinarytinäkin on välissä ollut, voi sanoa että lämmittää kun tarvittaessa n. ~10 % omista elämisen vuosikuluista tulee katetuksi osinkotuloilla. Mikä vielä parempaa, tasainen rahastosäästäminen on tuottanut prosentuaalisesti vieläkin paremmin – mahdollisimman pienikuluiseen rahastoon tietenkin. Näistä syistä myös 2-vuotiaamme on ollut rahastosäästäjä syntymästään saakka. Vaurastuminen on mahdollista, koska aika on pitkäjänteisen puolella. Rikastumisesta haaveileville suosittelen edelleen kansallisten peliyhtiöiden tuotteita.
Sen verran vielä että tuo mainittu markkinarytinä koetteli sijoittajan taimea ja vatsanpohjia kyllä aika tavalla, mutta ajatus siitä että kaikki 100 vuotiaat yritykset kaatuvat kerralla oli lopulta absurdi ja myyntinappi jäi käyttämättömäksi. Säästä siis vain ne kympit joita et huomenna tai ylihuomenna tarvitse – osta ja unohda.
Erinomaista saada tänne lisää esimerkkejä eletystä elämästä. Niinhän se on, että suomalainen ei ukso ennenkuin näkee ja siksi tällaiseen ryhtyminen jää valitettavan monelta väliin.
Juuri näin. Monet asiasta kiinnostuneet, fiksut ja koulutetutkin ihmiset, ovat keskusteluissa edelleen sillä mindsetillä liikkeellä että pörssi/rahastosäästäminen on peliä jossa voi vain hävitä paitsi jos käy ns ‘munkki’. Mielenkiintoista on lisäksi se että kun kurssit ovat viime vuosina voimakkaasti nousseet on asiasta kiinnostuneita koko ajan enemmän (odotan taksikuskin ottavan asian puheeksi jonain aamuna). Heille olen yrittänyt kertoa että todennäköisempää on lyhyellä aikavälillä näillä markkinoilla menettää kuin tehdä voittoa, mutta kuitenkin niin että pitkässä juoksussa aloittamisen välttely missä tahansa markkinatilanteessa on huonoin vaihtoehto. Siksi olen iloinen että monet ovat katsoneet asiaa jälkikasvunsa näkövinkkelistä.
Ja tämä ilo siksi että ainoa henkilökohtainen katumus säästäjänä on ollut se että työuran alusta vei vuosikymmenen ennen kuin asiasta ymmärsi ymmärtää.