Siirry pääsisältöön

Näin osakesijoituksen korkoa korolle -efekti jalkautuu salkkuusi

KYSYMYS KORKOA KOROLLE -EFEKTISTÄ:

Tiedän pitkäaikaisesta sijoittamisesta jo melko paljon ja ymmärrän korkoa korolle -efektin esimerkiksi säästötilin osalta. Siinä korkoa maksetaan tilillä oleville varoille, myös kertyneelle tuotolle. Mutta voisitko avata miten efekti toimii juuri osakkeiden kohdalla? Itse näen vain osakkeen arvon joka välillä nousee ja välillä laskee. Miten korkoa korolle -efekti tulee siihen mukaan?

Korkoa korolle – aika tekee ihmeitä

Lyhyt vastaus on, että ajan kanssa. Alla olevassa taulukossa on kolme sijoittajaa, jotka saavat keskimäärinsaman 7 prosentin vuotuisen tuoton sijoituksillensa (kurssiliikkeet + osinkotuotto). Vuosittaiset tuottoluvut kuitenkin eroavat toisistaan. Näin ollen myös sijoittajien loppuvarallisuudet eroavat toisistaan, vaikka nämä ovat saaneet keskimäärin sama vuotuisen tuoton.

korkoa korolle - kolme eri sijoittajaa

Näin ollen on tarkkaan ottaen väärin sanoa esimerkiksi että “ihan jokaisesta suomalaisesta tulisi miljonääri, mikäli lapsilisät sijoitettaisiin osakeisiin“. Koska syntyneiden suomalaisten sijoitukset tehdään eri aikaan, varallisuuden määrä eroaa toisistaan kyseistensuomalaisten eläköityessä. Joillakin on useita miljoonia varallisuutta, toisilla muutama sata tuhatta. Keskimääräinen varallisuus on1 063 126 euroa, seitsemän prosentin keskimääräisellä vuotuisella tuotolla laskettuna.

Pitkäjänteisen osakesäästämisen kannattavuuden lisäksi esimerkki havainnollistaa myös miten korkoa korolle -efektijalkautuuvuosittain vaihtelevan osaketuoton tapauksessa. Välillä tulee roimasti tuottoa jollekinjo toteutuneelle tuotolle (eli korkoa korolle), välillä tappiota. Mutta koska osakesijoitukset pitkässä juoksussa tuottavatpositiivista keskimääräistä vuotuista tuottoa, efekti toteutuu– epätasaisesti, mutta kuitenkin.

Esimerkki havainnollistaa myös miksi osakesijoitukset (suoraan tai rahastojen kautta) pitää tehdä pitkälle aikavälille, mieluiten useiden kymmenien vuosien päähän. Lyhyen aikavälin arvonvaihtelusta ei ota selvää. Sen sijaan pitkässä juoksussa korkoa korolle -efekti jalkautuu itse kunkin osakesalkkuun. Mitä pidempi sijoitushorisontti, sitä varmemmin.

Ja nimen omaan pitkässä juoksussa osakesijoitukset tuottavat parhaiten:

osakesijoitusten tuotto

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.Kuvan lähde: Adobe Stock.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Subscribe
Lähetä minulle ilmoituksia:
guest
11 Kommenttia
uusin
vanhin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
07.02.2019 15:29

Jos osakkeet ei kehitykkään toivotusti ,ei tule tuottoa.
Ole maksanut viisi vuotta 50€/kk. Eli 3000€ Euroopan nousevat tähdet osakkeisiin.
Saldo tänään 2700€.

Nimetön
Nimetön
16.01.2018 20:20

Jos arvopaperi nousee arvossaan 5% ensimäisenä vuonna ja tämän jälkeen 5% taas seuraavana vuonna niin eikö siinä ole juuri se korkoa korolle efekti ilman osinkoja?

Nimetön
Nimetön
26.05.2017 18:08

Hei! Voisitko jakaa lähteen (Total Return Indexes figure 1-1) graafista? Olisi kiva käydä alkuperäisellä lähteellä. Onko se vapaasti käytettävissä?

Nimetön
Nimetön
24.05.2017 00:19

Kommenteissa tämä jo sivuttiinkin, mutta Martin ei tekstissään vastannut itse kysymyksen esittäjän kysymykseen (vaan meni liian syvälliseen muistamatta perusasiaa). Eli. Osakkeiden “korko” on yhtiön kerryttämät voitot, jotka se joko a) käyttää investointeihin, jolloin se voi tuottaa tulevaisuudessa enemmän voittoa tai b) maksaa osakkeenomistajille OSINKOINA. Yleensä pörssikurssit noudattelevat yhtiön tulevaisuudessa odotettavissa olevien voittojen mukaan (ja jos investoinnit ovat olleet hyviä, kasvavat firman tekemät voitot vuosi vuodelta), mutta sijoittajalle “pankkitilin korkoa” vastaava asia on osingot. Ja kysyjän kysymästä korkoa korolle tapahtuu siten, että sijoittaja uudelleensijoittaa nämä saamansa osingot, jolloin hän voi tulevaisuudessa saada useammasta osakkeesta osingon (toivottavasti isomman, mikäli firma on onnistunut… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
23.02.2019 10:46

Tätä tietoa ei tahtonut mistään löytyä. Korkoa korolle ei siis makseta tai tulouteta automaattisesti takaisin osakkeisiin vaan joko yritys/yhtiö sijoittaa voitot takaisin yritykseen/yhtiöön tai antaa osinkoa jonka sijoittajan pitää itse sijoittaa takaisin samaan firman osakkeisiin? Ja osakerahastot tekevät voittojen sijoittamisen automaattisesti eikä ollenkaan osingonjaon kautta? Onko esim supperrahasto Suomi tällainen?

Nimetön
Nimetön
07.05.2017 13:19

Mitenkä tästä “korkoa korolle” -höpinästä jaksetaan kirjoitella kuin jostain uskonnosta? Osakkeiden arvo nousee, jos firmojen arvo nousee ja/tai näkymät on hyvät. Yleensä se nousee. Ei siihen tartte mitään korkoa korolle höpinöitä. Osake ei tuota korkoa. Jos vuosittain ottaa osingot käyttöön, niin periaatteessa ei saa korkoa tuotolle. Silti, tuotto ei jää pitkänkään ajan kuluessa paljoa jälkeen, vaikkei niitä osinkoja sijoita uudelleen. Jos ostan 1000 eurolla osaketta, ja saan sille 5 %:n tuoton. Jos en sijoita korkoa (osinkoa) uudelleen, niin saan 10 vuodessa 500 euroa korkoa (osinkoa). Jos sitten taas sijoitan osingon takaisin, niin saan “korkoa korolle” ja saan 630 euroa. Ero… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
07.05.2017 17:31

Korkoa korolle -efekti on yksinkertainen matemaattinen tosiasia. Sen vaikutus toki skaalautuu sijoitetun summan ja sijoituksen keston mukaisesti. Raha tulee tässäkin tapauksessa rahan luo. Jos sijoitat kertasijoituksena 1000 euroa, et voi odottaakaan järin suurta vaikutusta korkoefektiltä. Mietitään realistisempaa skenaariota. Sijoitetaan ensimmäisestä lapsesta saatava lapsilisä (94,88e/kk) rahastoon joka sijoittaa osakkeisiin, mutta ei maksa osinkoja ulos vaan kasvattaa niiden määrällä rahasto-osuutesi arvoa, sillä tällöin et maksa osingoista veroja joka vuosi. Käytetään mainitsemaasi 5% vuotuista tuottoa. Sijoittaessasi yllä mainitulla tavalla, 10 vuoden kuluttua rahasto-osuutesi arvo on 15036,72 euroa. Jos taas poimisit vain vuosittain osingot itsellesi, osuutesi arvo olisi 11385,6 euroa ja sinulla olisi 569,28… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
07.05.2017 18:50

Korkoa korolle ei tosiaan osakkeiden kohdalla oikein toteudu, ellei sijoita osinkoja takaisin markkinoille. Muutenhan osakkeen arvo vain elää, eikä korkoa korolle -vaikutus toteudu, toteutuu vain tuo 7% keskimääräinen vuotuinen tuotto.

Mutta sijoittamalla suorien osakkeiden sijasta osakerahastoon, joka pistää osinkotuotot takaisin rahastoon, saa kyllä korkoa korolle (eli osinkoa osingolle). Se onkin monesti fiksumpi tapa sijoittaa osakkeisiin kuin suorat osakeostot, etenkin kun valitsee rahastoksi jotain hyvin pienikuluista.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
11.05.2017 11:24

Miten niin ei muka toteudu? Korkoa korolle vaikutuksella ei ole mitään tekemistä osinkojen kanssa.

Esimerkki:
Ostat osaketta 1000 eurolla. Pidät osakkeen 10 vuotta. Sen arvon kehitys on ollut keskimäärin 10% PER VUOSI eikä se ole koskaan maksanut osinkoa.

Osakkeen arvo tulee olemaan 2593 euroa nimenomaan korkoa korolle vaikutuksen takia.

Jos osake ei maksa osinkoa, oletuksena on että yritys sijoittaa tehdyt voitot puolestasi yrityksen sisällä tuottavaan toimintaan mikä sitten näkyy osakkeen arvossa.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
07.05.2017 19:53

Ehkä tämän(-kin) takia: https://goo.gl/ZZujVT

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
19.03.2021 14:30

Et näköjään tiedä asiasta mitään. Odotappa 40 vuotta ja euormääräinen ero näiden kahden välillä on huima.

© 2024 Nordnet Bank AB.
Nordnet | Yliopistonkatu 5, 3. krs | FI-00100 Helsinki