Nordnet Blogi

Nokiasta ja käänneyhtiöistä

Olen viime vuosien aikana seurannut hyvin läheltä suomalaisten intoa ostaa yksikköhinnaltaan halventunutta Nokian osaketta. Matkapuhelinyhtiön liiketoiminnan kiihtyvä alamäki on ollut täysin toissijainen tekijä, sillä usko on ollut vahvaa nimenomaan osakekurssin kääntymisen suhteen.

Ostointo tuntuu korostuvan aina huonojen uutisten jälkeen. Laskevaan kurssiin kannattavasti ostaminen vaatii kuitenkin tietoa taustatekijöistä. Niiden ymmärtämiseksi negatiiviset tulosvaroitukset voidaan mielestäni jakaa kahteen sarjaan, joista ensimmäinen voi avata osakkeille hyvän ostomahdollisuuden siinä missä toinen pitäisi tulkita usein myyntisignaaliksi.

Ensimmäisessä tapauksessa yleisen markkinatilanteen taantuessa koittaa vaikea ajanjakso lähes kaikille yhtiöille. Luonnollisesti taloudellisen aktiviteetin hiljentymisestä johtuvat yhtiöiden negatiiviset tulosvaroitukset ovat sijoittajien kannalta ikäviä. Kolikon lohduttavana kääntöpuolena säilyy kuitenkin se tosiasia, että aikanaan uuden noususuhdanteen koittaessa hyvien yhtiöiden tulokset kääntyvät takaisin kasvu-uralle. Valtaosassa kyseisistä yhtiöistä palaavat myös osakekurssitkin, mikä palkitsee heikon markkinatilanteen tarjoaman ostomahdollisuuden hyödyntäneet sijoittajat. Muistellaan vaikka alkuvuotta 2009, kun osakekurssit olivat hetkellisesti alhaalla yhtiöstä riippumatta.

Toinen tilanne on käsillä silloin, kun yhtiö varoittaa huonosta kehityksestä juontaen juurensa yhtiökohtaisiin vaikeuksiin. Tuolloin sijoittajan korvissa tulisi soida kuuluva hälytyskellojen kilkatus. Yhtiökohtaiset haasteet tapaavat pitkittyä ja aiheuttaa sen, että uuden noususuhdanteen aikana tulos ei toivukaan odotetusti, jos yhtiö on esimerkiksi menettänyt markkina-asemiaan. Tällöin yleisen taloustilanteen toipuminen sataa vain kilpailijoiden laariin.

Tulosvaroituksiin liittyvän näkemykseni voisi pukea sanoiksi myös toisella tavalla: uskaltaisin sijoittaa vaikeina aikoina huomattavankin summan sen puolesta, että yleinen taloustilanne nousisi aikanaan takaisin jaloilleen mutta en sitoisi paljoakaan kiinni yksittäisen yhtiön paluusta huipulle. Sijoittajan tulee käsittää salkun riskissä ero markkinatilanteen ja yhtiön ongelmanratkaisukykyjen välillä. Salkun menestymisen kannalta on siis ensiarvoisen tärkeää selvittää, mistä seikoista yhtiön heikko suoriutuminen johtuu. Onko vika yhtiössä itsessään vai ainoastaan yleisessä taloustilanteessa?

Nokian kohdalla nykyinen taantuminen tarkoittaa sitä, että osingot joudutaan jatkossa rahoittamaan kassasta, joka ei valitettavasti ole pohjaton vastoin Nokia-sijoittajien keskuudessa vallitsevaa kollektiivista uskoa. Edellisten vuosien osinkotaso on jatkossa täysin kestämätön johtuen siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että yhtiö ei voi pidemmän päälle jakaa vuodessa osinkoa enemmän kuin se vuodessa ansaitsee. Unohtakaa siis sanomalehtien taloussivuilla lukevat viimeksi maksetusta osingosta lasketut osinkoprosentit.

Määritelmällisestihän osinko on osuus yhtiön tuloksesta, mistä päästäänkin seuraavaan Nokia-sijoittajan mieltä melko pian askarruttavaan kysymykseen: paljonko on osingon suuruus jatkossa, jos yhtiön tulos jää pidemmäksikin aikaa nollan huonommalle puolelle? Huonoimmassa tapauksessa raha liikkuukin päinvastaiseen suuntaan – omistajien taskuista Nokialle osakeannin muodossa.

Nokiaa ja muita potentiaalisia käänneyhtiöitä yhdistää ainakin se, että kyseisten yhtiöiden osakekurssit ovat yleensä laskeneet historiallisista huipuistaan merkittävästi. Suuren sijoittajalauman ostoinnostus saakin tällöin alkunsa pääosin osakekurssin liikkeestä, minkä käyttäminen sijoituspäätöksen perustana johtaa sijoittajaa kohti maksumiehen roolia.

Maksajan rooliin kuuluu usein maksaa myös loppulasku, mikä konkretisoituu useimpien sijoittajien taipumuksena ostaa salkkuunsa lisää eniten laskeneita osakkeita, jolloin pystyy uskottelemaan itselleen alentaneensa salkussa olevaa keskihintaa. Valitettavasti keskihankintahinnan alentamisella on positiivista taloudellista merkitystä vain siinä tapauksessa, jos käänne joskus todella tapahtuu. Melko todennäköisenä kohtalona on myös kurssilaskun jatkuminen ja vieläpä aiempaa suuremmalla osakemäärällä, jolloin tappiotkin valitettavasti kumuloituvat.

Todellisuudessa käänneyhtiöt kääntyvät lopulta harvoin. Vai tuleeko mieleen monta esimerkkiä lähimenneisyydestä? En pysty juurikaan ymmärtämään sijoittajia, jotka ostavat vaikeuksissa kouristelevia yhtiöitä laskevaan kurssiin suurenmoisen lottovoiton toivossa. Pörssissähän on jatkuvasti tarjolla jo nykyhetkellä menestyvien yhtiöiden osakkeita. Sellaisia omistamalla tuotto-odotus muodostuu toki päävoittoa vaatimattomammaksi mutta huimasti paremmilla kertoimilla.

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Tomi3 Kesäkuu, 2011Yritätkö sanoa että Nokiaa ei kannata ostaa, koska yrityksen kääntäminen ei tule onnistumaan? Näkemyksesi taitaa olla tämä, mutta perustelusi ontuvat. Osinkojen pienenemisestä ja tulorahoituksen päättymisestä ei ole varmuutta ja maininta mahdollisesta osakeannista on mielestäni tuulesta temmattu. Täytyy myös muistaa, että menneisyys ei ole tulevaisuuden tae. Lisäksi käänneyhtiöt ovat joukko, mutta Nokia on yksittäinen yritys.

Mikko3 Kesäkuu, 2011Käänneyhtiöistä tulee mieleen – jos sitä nyt uskaltaa vielä julistaa – Efore. Helmikuussa 2005 osakkeen hinta oli n.n 3,3 euroa.

Sen vuoden 2006 uutisotsikot kertovat aika paljon:
– 9.3.2006 Tulos painui tappiolle
– 8.6.2006 toimitusjohtajaksi Mäihäniemi / Eforen näkymät parantuivat, toinen neljännes voitollinen
– 17.8.2006 Eforelta tulosvaroitus
– 7.9.2006 Eforele 3 miljoonan kertakulut toiminnan alasajosta (Valmistus siirrettiin Saarijärveltä Kiinaan)

Ja myöhemmin kruununa yrityksen toikkaroinnissa:
– 28.5.2009 Efore odottaa tuloksensa kasvavan
– 17.6.2009 Efore alensi liiketulosohjeistustaan

Vuosi 2010 käänsi viimein tuloskunnon nousuun ja toiminta on kasvuhakuisempaa, mutta tuloksekkaampaa. Alin hinta n. 0,6 euroa.

– 17.5.2011 Efore antoi positiivisen tulosvaroituksen. Investointi uuteen tuotantokapasiteettiin 3 milj. euroa.

Osake on tätä kirjoittaessa arvossa 1,06 euroa, joten matkaa huippuarvoihin on vielä. Mutta osake on minusta käänneyhtiö, sillä takana on tuotannon lähes täysimittainen siirto Kiinaan, liikevaihdon kääntäminen uudestaan nousuun ja jo useampi perättäinen voitollinen neljännes.

Jukka Oksaharju6 Kesäkuu, 2011Tomi: Olen hyvin pessimistinen Nokian kääntymisen suhteen. Tulorahoituksen olennaisesta pienenemisestä on jo faktoja pöydässä viimeisimmän kehityksen valossa. Uskallan väittää, että tuloksellisesti (ja kassavirtojen osalta) pahinta vaihetta ei ole yhtiössä vielä lähellekään nähty. En voi luvata osinkojen pienenemistä ensi tai vielä seuraavanakaan vuonna mutta voin perustella matemaattisesti mahdottomuuden säilyttää 0,40 euron osinkotaso, jos vuotuinen osakekohtainen tulos jää tasolle 0,20 euroa. Toki psykologisesti osinkoa yritetään varmasti turvata tavalla jos toisella. Taloudellisista lähtökohdista yli sadan prosentin osingonjakosuhde on kuitenkin vailla todellisuuspohjaa. Osakeanti on yksi varsin järkevä vaihtoehto yrityksen rahoitukseen (sillä edellytyksellä että saatuja varoja ei jaeta heti osinkoina), enkä missään nimessä sulje sitä pois vaihtoehdoista seuraavien vuosien aikana. Nokiakaan ei ole kuolematon.

Jukka Oksaharju6 Kesäkuu, 2011Mikko: Kiitos hyvästä esimerkistä. Mielestäni se kertoo hyvin paljon siitä, mikä on käänneyhtiöissä olennaista: mahdolliseen kurssinousuun ehtii hyvin mukaan myöhemminkin, jos tai kun käänne on tullut selväksi.

Jago8 Kesäkuu, 2011“mikä on käänneyhtiöissä olennaista: mahdolliseen kurssinousuun ehtii hyvin mukaan myöhemminkin, jos tai kun käänne on tullut selväksi” – käänneyhtiösijoittaminen ei todellakaan toimi näin.

Siinä vaiheessa kun käänne on tullut selväksi se on myös hinnoiteltu suoraan osakkeen hinnassa ja juna suuriin voittoihin lähtenyt ajat sitten. Riski ja tuotto-odotus kulkevat perinteisesti käsi kädessä. Kun käänne on epäselvä, on enemmän riskiä, mutta niin myös suurempi tuottopotentiaali.

Jukka Oksaharju8 Kesäkuu, 2011Jago: Kiitos kommentistasi. Tässä tulemmekin juuri siihen, mitä pyrin tekstissäni sanomaan. Kansa yrittää “osua pohjalle” ja saada “suurimmat voitot”, vaikka todellisuudessa kertoimet ovat sen puolesta että valtaosa saa lähinnä tappiota. Mielestäni pörssissä menestyy huomattavasti paremmin, kun tyytyy hyvän kehityksen yhtiöihin huomattavasti pienemmällä riskitasolla. Jos kuitenkin haluaa nostaa oman pääoman tuotto-odotusta, on mielestäni parempi käyttää vierasta pääomaa sijoittamalla hyvään yhtiöön kuin ostaa vain omalla pääomalla käännettä vaativaa yhtiötä.

heikki16 Kesäkuu, 2011Mitä mieltä Jukka on nk. vastavirtasijoitusstrategiasta (contrarian investment strategy)? Ootko tutustunut ko. strategiaa koskeviin akateemisiin tutkimuksiin?

Väittävät, että strategia on erittäin tuottoisa edellyttäentoki vähintään viiden vuoden holdaamisen.

Jukka Oksaharju17 Kesäkuu, 2011Heikki: Kiitos kysymyksestäsi. En ole syvällisemmin tutustunut aihetta koskeviin akateemisiin tutkimuksiin, sillä uskon sijoittajavani mainitsemallasi “vähintään viiden vuoden holdaamisella” täysin yhtiökohtaisin perustein (huomioiden viime kädessä maksamani hinnan). Muutaman kommentin voin kuitenkin vastavirta-ajatteluun antaa. Ensinnäkin haluaisin jakaa mallin kahteen osaan sen perusteella, onko kyse sijoittamisesta vastavirtaan suhteessa kurssiin vai yhtiöön. Eli onko yrityksen tuloskehitys vai kurssikehitys nousevaa tai laskevaa ja kumpaa tässä tapauksessa lähdetään kontraamaan. Kuten jo mainitsin, minulle kurssikehitys – erityisesti mennyt kurssikehitys – on hyvin vähäarvoista (toisin kuin se on 90% muista sijoittajista). En siten koskaan sijoittaisi pitkään laskutrendissä olevaan kurssiin, joka on kaiken lisäksi vielä yhtiökohtaisissa vaikeuksissa (vrt. Nokia). Sen sijaan silloin, kun hyvän yhtiön osakkeen hinta on ollut laskutrendissä, on luonnollisesti oston paikka. Tämä on “vastavirtasijoittamista” suhteessa kurssikehitykseen, koska taustalla on järkevät yhtiökohtaiset perustelut. Näitä tilanteita on kuitenkin hyvin harvoin, sillä usein laskulla on jokin syy, miksi hinta on muuttunut. Siksi en usko kritiikittömästi vastavirtateoriaan. En siis koskaan sijoita vain kurssikehitykseen. Mieti itse hypoteettista tilannetta, jossa olet yhtiökohtaiset seikat sivuuttaen ostanut laskevia osakkeita hyvin heikoista yhtiöistä. Sitten jostain syystä pörssi sulkeutuisi tai kyseiset osakkeet menettäisivät pörssilistauksensa. Haluaisitko vielä silloin todella olla omistajana näissä yhtiöissä?

Nordnet Thomas17 Kesäkuu, 2011heikki:

Vastavirtasijoittamisesta on väitelty kohta jo yli kolmekymmentä vuotta, vaikka ns. arvopreemion luonteesta ja merkityksestä on väitelty jo huomattavasti kauemmin. Itse näen vastavirtasijoittamisen olevan selvässä paitsiossa CAPM:n ja APT:n välissä, koska sen vaihtoehtoiskustannukset ovat huomattavasti perinteistä rahoitusteoriaa “suuremmat”. Vastavirtasijoittaminen vaatii aika paljon tietoa sekä ortodoksisesta rahoitusteoriasta että näkemystä sen puutteista (esim. riski, anomaliat ja irrationaalinen käyttäytyminen). Jos hylätään ns. tehokkuushypoteesi, vastavirtasijoittamisella on tulevaisuutta.

Perustutkimus näyttää viittaavan lyhyen aikavälin ylituottoihin aina De Bondtin ja Thalerin (1985) perustutkimuksesta alkaen, mutta samalla pitää tietysti laskea mukaan myös transaktiokustannukset ja varsinkin ylituottojen mahdollisuus pääosin pienistä firmoista. Pitkällä tähtäimellä ylituotot eivät näytä kuitenkaan kestävän. Beta näyttää olevan ainakin joskus jopa pienempi arvosijoittajan salkulle kuin voimakkaan aggressiiviselle kasvusalkulle.

Tällaisten anomalioiden selittäminen palautuu lopulta syvimpään eli ymmärrykseemme inhimillisestä toiminnasta eli avainsanoja ovat käyttäytymistaloustiede ja sijoittajapsykologia.

Jos haluat jotain aihetta liippaavaa lukemista, suosittelen Nassim Talebia.

Ajatuksia markkinatilanteesta ja ostokohteista | Nordnet Blogi6 Kesäkuu, 2012[…] Uskollisimmat ja sitkeimmät blogini lukijat muistavat yli vuodentakaisen kirjoitukseni Nokiasta ja käänneyhtiöistä. Toistan myös tällä kertaa kyseisen kirjoituksen keskeisen […]

Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.