Nordnet Blogi

Nordea-ostoja on syytä jatkaa

Pohjoismaiden suurimman pankin kurssikehitys on jäänyt selvästi jälkeen yhtiön markkina-aseman ja laadun suotuisasta kehityksestä. Markkinoiden alakulon vallitessa jatkan asteittain Nordean osakkeiden ostamista.

Olen viime viikkoina yrittänyt mahduttaa yhtiön taloudellisesti vahvaa tilannetta ja osakekurssin heikkoutta samaan excel-taulukkoon siinä kuitenkaan onnistumatta. Nordean osakkeen nykyinen pörssihinnoittelu kuvastaa laskemillani tunnusluvuilla lähestymässä olevaa taantumaa, jota en ainakaan itse havaitse.

Nordeassa minua miellyttävät erityisesti äärimmäisen vahva alueellinen läsnäolo ja kuluttajaorientaatio. Konsernilla on Pohjoismaissa lähes joka toinen kansalainen asiakkaana joko yksityishenkilönä tai yritysasiakkuuden kautta. Samoin yhtiön tuotteita käytetään päivittäin joko verkkopankin, pankkikortin, erilaisten lainojen tai säästämisen ja sijoittamisen tuotteiden kautta. Moniko yhtiö pystyy markkina-asemaltaan samaan?

Nordeaa sijoituskohteena arvioitaessa on muistettava, että pankkitoiminnassa menestyksen edellytyksenä on onnistuminen luottokannan riskienhallinnassa. Riski on tekijä, jota osakemarkkinat hinnoittelevat nyt kasvavasti eurooppalaisiin pankkiosakkeisiin. Tämä johtuu siitä, ettei kukaan vielä tiedä, kenen käteen jää Musta Pekka eurooppalaisista valtionlainoista. Siksi riskin hinta näyttäytyy voimakkaasti koko finanssisektorilla, mikä tarjoaa hetkellisen mahdollisuuden ostaa myös hyviä pankkiosakkeita aliarvostuksesta.

Nordean osalta riskienhallinta lienee kuitenkin kunnossa. Yhtiön riskivaliokunnan puheenjohtajana toimii Kari Stadigh, joka edustaa samalla yhtiön pääomistajaa Sampoa. Nordean osakkeenomistaja voi olla varma, että konsernin riskivalinnoissa painotetaan omistajalähtöisyyttä, mikä tarkoittaa uhkapelien jättämistä alan muiden toimijoiden pelattavaksi.

Nordean hallituksessa istuvat Sampon edustajat ovat sekä taitavia riskinkarttajia että häikäilemättömiä hyväksikäyttäjiä. Olen vakuuttunut siitä, että mahdollisen uuden pankkikriisin syntyessä Nordea olisi sektorinsa parhaassa kunnossa oleva yhtiö, joka pääsisi taloudellisen vahvuutensa turvin syömään kilpailijoitaan elävältä.

Nordealle hyvin ominainen tasaisen tuloksellisuuden filosofia kasvattaa minun makuuni maukkaimmat hedelmät. Yhtiön ei tarvitse olla suhteellisten tulosparantajien ja nousijoiden kirkkaimmassa kärjessä hyvän sään aikana, kunhan se säilyttää parhaan asemansa vaikeina aikoina, jolloin paljastuu totuus siitä ”kuka oli uimassa nousuveden aikaan housuilla ja kuka ilman”. Fuusioita on helpompi ajaa vaikeina aikoina kuin silloin, kun kaikilla toimijoilla menee hyvin. Tässä yhteydessä on markkinatalouden mekanismien mukaan luonnollista, että toimialan vahvat yhtiöt hyötyvät siinä missä heikot kärsivät.

Nordean johto on toistuvasti viestittänyt, että yhtiö kärsii Euroopan velkaongelmista vain välillisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että Nordealla itsellään ei ole merkittäviä suoria sijoituksia epäilyttävinä pidettyjen valtioiden lainainstrumentteihin. Välillinen kärsimys aiheutuisi uudesta taantumasta Pohjoismaissa. Se ei ole lainkaan yhtä vakava tilanne kuin suorien PIIGS-sijoitusten omistaminen, mikä tulee tarkoittamaan naulaa arkkuun osalle Euroopan pankkitoimijoista. Nordean osalta nykyinen positio on erinomainen, sillä aika tulee kyllä parantamaan yleisen taloustilanteen mutta ei maksa takaisin heikompien pankkien vääriä riskivalintoja.

Väärien riskivalintojen välttämiseksi Nordea on viime vuosien aikana uudistanut johtoryhmäänsä ja konsernihallintoaan. Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos sanoi pari kuukautta sitten, että ”yhtiössä on nyt paras johto, mitä rahalla saa”. Uskon, että se on erityisen tärkeää pankkitoiminnassa, jossa suuruuden ekonomian hyödyntäminen vaatii alan kokemusta ja osaamista.

Jokaisen pörssinoteeratun yhtiön osakkeenomistajan tulevan tuotto-odotuksen määrää pitkälti se kurssitaso, jolla kyseisiä osakkeita tuli ostettua. Hyväkin yhtiö on huono sijoitus, jos osaketta on ostettu selvän yliarvostuksen vallitessa. Ostajan kannalta ilahduttavan kosketuksen Nordean osakkeen alhaiseen arvostustasoon saa tulosperusteisesti, sillä edellisten 12 kuukauden perusteella P/E-luvuksi tulee tasan 10. Yhtiö tekee siis kymmenessä vuodessa osakkeensa hinnan verran tulosta olettaen hyvin pessimistisesti, että tulos ei kasvaisi jatkossa lainkaan.

Nykyinen tulostaso on kuitenkin saatu aikaan normalisoitua alhaisemmalla korkotasolla ja suuremmilla luottotappiovarauksilla, joten yhtiöön pitkäaikaisesti sijoittavan on syytä katsoa sittenkin riskikorjattua tulosta, mikä on tulos vähennettynä kiinteällä 0,25 bps luottotappiotasolla. Varauksen laskennallinen suuruus edustaa yhtiön johdon käsitystä maksukyvyttömyyteen ajautuvasta luotto-osuudesta syklin yli.

Nordean johto on linjannut tavoitteekseen saavuttaa neljän miljardin euron riskikorjatun tuloksen vuonna 2013. Tällä hetkellä yhtiön tulostaso lähentelee kolmea miljardia euroa vuodessa. Tavoitteen toteutuessa Nordean osakekohtainen tulos nousisi kahden vuoden päästä euroon, mikä tekisi nykykurssille laskettuna P/E-luvuksi 7,5.

Kuten todettua, tässä yhtälössä saatu tulos on laskettu riskikorjatusti keskimääräisillä luottotappioilla. En pitäisi lainkaan mahdottomana, että vuonna 2013 Pohjoismaissa elettäisiin noususuhdannetta, mikä tarkoittaisi huomattavasti alhaisempia tappiovarauksia luottojen osalta. Tämä kasvattaisi yhtiön raportoitua tulosta huomattavasti laskien P/E-arvostuksen epätodellisen alhaiselle tasolle.

En kuitenkaan usko hetkeäkään kyseisen aliarvostuksen syntymiseen, sillä osakkeen merkittävä kurssinousu on todennäköisempi vaihtoehto. Toisin sanoen: Jos Nordean tulos kasvaa suunnitelmien mukaisesti, on yhtiön osakekannan markkina-arvon noustava mielestäni kymmeniä prosentteja. Vuoden 2013 tavoitteiden toteutuessa yhden Nordean osakkeen hinnan täytyisi olla yli 10 euroa, jotta P/E-arvostus ei jäisi yksinumeroiseksi.

Lyhyt katselmus taseperusteiseen arvostukseen kertoo sen, että Nordean osake hinnoitellaan tällä hetkellä vain hieman yli kirjanpidollisen oman pääomansa (P/BV). Yhtiön johto on asettanut tavoitteekseen nostaa oman pääoman tuoton (ROE) samalle tasolle toimialan parhaiden pankkien kanssa. Yhtiö on itse määritellyt kyseiseksi kannattavuuden tasoksi 15%. Jos tavoite saavutetaan, on tänään Nordean osakkeisiin sijoitetun pääoman vuosituotto lähes samainen 15%. Mainitun kannattavuuden saavuttaminen tarkoittaisi oman pääoman kaksinkertaistumista alle viiden vuoden välein.

Mielestäni Nordean markkinatilanne on tällä hetkellä sekä historiallisesti että muihin pörssilistan yhtiöihin nähden ainutlaatuisen vahva. Yhtiön pitkäaikaisilla osakkeenomistajilla on mitä todennäköisimmin syytä hymyyn myös jatkossa: Jos noususuhdanne jatkuu ja yhtiön tuloksentekokyky paranee, on osakkeen kurssinousu (lähes) väistämätöntä. Toisaalta uuden taantuman yllättäessä Nordea pystyisi toteuttamaan best-in-class johtoryhmänsä toimesta omistaja-arvoa luovan pohjoismaisen pankkifuusion.

Otetaan vielä lopuksi laskuharjoitus hieman yritysjohdon ennusteita maltillisemmalla skenaariolla, jossa Nordean tulos vuonna 2011 on 0,76 euroa. Markkinakorkojen nousun myötä vuonna 2012 kasvatetaan tulostasoksi 0,86 euroa. Vuoden 2013 kannattavuustavoitetta ei aivan saavuteta tuloksen jäädessä tasolle 0,96 euroa per osake. Osingonjakosuhteen pysyessä ennallaan Nordean osakekohtainen oma pääoma vuoden 2013 lopussa on 7,75 euroa per osake. Tällöin oman pääoman tuotto on kohonnut 14 prosenttiin tavoitellun 15 prosentin sijaan.

Kuvitellaan vielä, että Nordean osakkeen kurssikehitys olisi kuulunut reilussa kahdessa vuodessa Helsingin pörssin parhaimpiin ja noussut 50% eilisen päätöskurssista (7,465 euroa). Miltä osakkeen tunnusluvut näyttäisivät sitten kurssitasolla 11,20 euroa per osake? P/E-luku olisi 11,7 ja P/B-luku 1,4. Osinkotuottokin olisi mukavasti lähes neljä prosenttia ja osakkeita tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä hankkineelle lähes kuusi prosenttia.

Eikä osake olisi edelleenkään kallis.
Nordea on kirjoittajan salkun suurin yksittäinen sijoitus.
 
Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:
 
Monialajohtaja14 Kesäkuu, 2011Erittäin mainioita perusteita piensijoittajille lisätä Sampo-omistustaan ja tätä kautta myös Nordeaa. Asuntovelallisen kun kannattaa ottaa osinkonsa mieluummin kotimaasta kuin ulkomailta ns. veroansan takia…

Osakemies14 Kesäkuu, 2011Kun olet Nordea/Sampo -kuviota selvästi jonkin verran miettinyt, niin miten arvioisit mahdollista If:n tulemista Trygin tilalle Nordean vakuutusyhteistyökumppaniksi.

Suomessa vastaavankaltainen OP/Pohjola -yhteistyö on osoittautunut todella onnistuneeksi ja kyseessä on pankille ja vakuutusyhtiölle todellinen win-win -tilanne.

Trygin ja Nordean sopimus päättyy 2013. IF on ainakin maantieteelliseltä kattavuudeltaan selvästi Trygia parempi kumppani Nordealle. Lisäksi IF:llä saattaa olla muutama puolestapuhuja Nordean sisäpiirissä.

Mielestäni tämä yhteistyö on jopa todennäköistä ja sen taloudellinen ja strateginen merkitys sekä Nordealle että If:lle (Sammolle) on merkittävä. Koska yhteistyösopimuksissa ja yritysjärjestelyissä aina toinen puoli voittaa enemmän kuin toinen, sijoitan itse pääasiassa Sampoon, joka tässä tapauksessa voittaa aina (suoraan tai Nordea-omistuksen kautta).

Kommentteja ja ajatuksia?

Alcapone14 Kesäkuu, 2011hyvää analyysiä. Ei voi kuin ihmetellä mitä näillä keskieuroopan suurien pankkien päättäjillä on niksahtanut päässä kun he ovat rynnänneet ostamaan PIGS maiden roskalainoja? sammon ja nordean omistajan nukun yöni erinomaisesti.

Jukka Oksaharju14 Kesäkuu, 2011Monialajohtaja: Kiitos kommentistasi. Olen samaa mieltä, että sekä Sampo että Nordea ovat vallitsevassa markkinatilanteessa Helsingin pörssin mielenkiintoisimmat yhtiöt. Sampon osakkeessa on melko alhainen volatiliteetti, mikä tekee siitä erinomaisen osakkeen tasaista kehitystä tavoittelevaan pitkään salkkuun. Itse panostan tällä hetkellä näistä kahdesta vain Nordeaan, sillä katson sen olevan räikeästi aliarvostettu suhteessa yhtiön todelliseen arvoon ja mahdollisuuksiin. En usko olevani yksin tämän ajatukseni kanssa, sillä myös Sampo lisäsi Nordea-omistustaan 30 miljoonalla osakkeella viimeksi maaliskuussa hinnalla 8,45 euroa per osake. On muistettava, että Sampon nykyisestä markkina-arvosta noin 60% on Nordean osakkeita. Siten uskon Sampon seuraavan siirron vaikuttavan erittäin positiivisesti juuri Nordean osakkaisiin. Tämän sanottuani haluan korostaa, että näen myös Sampossa selvää nousupotentiaalia, mikä käy ilmi myös aiemmista kirjoituksistani.

Jukka Oksaharju14 Kesäkuu, 2011Osakemies: Kiitos kysymyksistäsi. Kiinnitin huomioni erityisesti kahteen mainitsemaasi asiaan. Hahmottelet Nordean ja Ifin yhdistymisestä pohjoismaista finanssitavarataloa, joka yhdistäisi alueen suurimman pankin ja vahinkovakuuttajan. En pidä tätä vaihtoehtoa kovinkaan todennäköisenä johtuen useasta eri syystä. Ensinnäkin, Sampo ei tavoittele suurta kokoluokkaa vaan omistaja-arvoa. En ole lainkaan vakuuttunut, että kuvailemasi fuusio pystyisi luomaan enemmän omistaja-arvoa Sampon osakkaille kuin itsenäinen If. Yksinkertaisesti If on arvokkaampi erillisenä kuin osana itseään selvästi suurempaa Nordeaa. Jos yhtiöt nyt fuusioitaisiin, muodostaisi If tulosta uudessa Nordeassa vain 15% koko tuloksesta. Mainitset myös strategisen merkityksen, minkä ymmärrän erityisen hyvin lisääntyvien ristiinmyyntimahdollisuuksien kautta. Luonnollisesti myös joitain päällekkäisyyksiä voitaisiin karsia fuusiossa pois, mikä voisi tuoda strategista kilpailuetua kustannuskäyrällä. Sampo ei kuitenkaan tavoittele perinteisessä mielessä strategisia asemia, sillä kaikki assetit ovat jatkuvasti myynnissä. Yhtiön ainoa pysyväisluonteinen strategia on jalostaa liiketoiminnoista mahdollisimman hyvin tuottavia. Jos astuisin itse Sampon ruoriin, näkisin Mandatumin jatkavan laajentumistaan sekä Sampo Pankin yhteistyösopimuksen että oman suoramyynnin kautta. Ifin osalta uskon tehostamisvaraan konttoriverkostossa, sillä vakuutusasiat ovat siirtymässä jatkossa osin sähköiseen maailmaan. Tämä on eräs syy, miksi en usko Nordea-fuusion synergioihin niin lujasti – ihmiset eivät tee tulevaisuudessa vakuutuksia konttoreissa. Viimeinen ja mielestäni olennainen syy pitää If omana yhtiönään on Sampo-konsernille tarjoutuva hajautushyöty. Konsernin tulos kehittyy nykymuodossa hyvin tasaisesti (tuottojen keskihajonta on hyvin alhainen). Näillä perusteilla katson, että Nordea on jatkossa shakkilaudan seuraavana siirrettävänä ilman Ifiä. Mahdollinen Mandatumin myynti olisi paljon kosmeettisempi manööveri johtuen valtavasta erosta yhtiöiden kokoluokissa.

Jukka Oksaharju14 Kesäkuu, 2011Alcapone: Kiitos viestistäsi. Eurooppalaista pankkijärjestelmää vaivaa moral hazard. On tavoiteltu korkeaa tuottoa liiallisella riskillä, koska on luotettu kollektiivisesti Jyrkin ja kumppaneiden apuun hädän hetkellä. Saa nähdä, miten leikissä lopulta käy. Erityisen hyvät unet takaa pieni käteisvaranto, josta voi lisätä Nordea-omistustaan tarvittaessa. Jos suuret eurooppalaiset pankin joutuvat hakemaan lisää varoja esimerkiksi osakeantien muodossa, saattaa myyntihalukkuutta tulla myös Pohjoismaissa pankkiosakkeisiin. Sillä hetkellä pitää sitten olla ostosormen kanssa hyvin herkkänä.

Nordnet Thomas15 Kesäkuu, 2011Nallen salonkivaunussa kelpaa jokaisen todellisen osakesäästäjän istuskella. Itse olen nautiskellut sekä Sampon että Nordean arvonkehityksestä mukavasti tässä vuosien varrella. Sampon strateginen omistajuus on ollut monella tavoin ihailtavaa katseltavaa, sillä harvoissa suomalaisyhtiöissä toiminta on yhtä kurinalaista ja pitkäjänteistä.

Itse aiheen vierestä: Jos jotakuta blogin lukijoista kiinnostaa euroalueen kriisi laajemminkin, voin lämpimästi suositella Philipp Baguksen teosta Tragedy of Euro. Bagus on itävaltalaisesti orientoitunut saksalaissyntyinen taloustieteilijä, joka vakuuttavasti osoittaa euroalueen kriisin olevan esimerkki niin sanotusta yhteismaan tragediasta.

Pekka H.20 Heinäkuu, 2011Nordealta tulikin odotetusti mainio Q2-tulos ja suunta näyttää hyvältä.

Mitä blogin kirjoittaja (tai toiset kommentoijat) on mieltä toisesta ruotsalais-pohjoimaisesta pankista, nimittäin Svenska Handelsbankenista? Sekin on tuottanut hyvää ja vakaata tulosta läpi finanssikriisinkin. Oman pääoman tuotolla mitattuna selkeästi Nordeaakin parempi – ainakin vielä toistaiseksi.

Jukka Oksaharju25 Heinäkuu, 2011Pekka H: Kiitos kommentistasi. Omat ensitunnelmani Nordean Q2-tuloksesta olivat melko neutraalit. Konsernin liiketoiminta kehittyy suunnitelman mukaan, jos ei oteta huomioon mielestäni vaisua tuottojen kehitystä, mikä vei mahdollisuudet loistavalta osavuositulokselta. Tosin sama vaiva ilmeni myös muilla pankeilla, joten ongelma ei liene yhtiökohtainen – mitään huolta ei tämän suhteen kannata siten mielessä rakentaa. Nyt Nordealla on kertynyt tulosta H1/2011 yhteensä 0,36 euroa per osake (2 x 0,18). Tässä kirjoituksessa hieman leikkimielisesti esittämäni ajatusrakennelma Nordean tuloskehityksestä vuosille 2011-2013 näyttää edelleen aivan mahdolliselta. Näen selvästi enemmän kysymysmerkkejä makrotaloudessa, en niinkään itse Nordean kehityksessä. Ja sitten mainitsemaasi verrokkiyhtiöön. En tunne yhtiötä osavuosikatsauksia syvemmältä, mutta niiden perusteella voin todeta yhtiön olevan erinomainen. Sijoittajana haluan kuitenkin sijoittaa yhtiöön, jolla on vielä huomattavaa potentiaalia parantaa hyvää suoritusta kohti erinomaista. Uskon Nordealla olevan merkittävät mahdollisuudet nousta Pohjoismaiden parhaaksi pankiksi myös ROE:lla mitattuna. Työ on konsernissa jo itse asiassa täydessä vauhdissa: nyt Q2:n tuloksen yhteydessä konsernijohto linjasi kustannusinflaatioksi ensi vuodella nolla prosenttia, jolloin lisääntyvät tuotot skaalautuvat voimallisemmin kannattavuuteen. Tehokkuuden lisäämismahdollisuuksien ohella pidän Nordean pääomistajaa Sampoa alan taitavimpana järjestelijänä, mikä puoltaa valintaani pohjoismaiselta pankkisektorilta. Ehkä vaatimattomin käyttämäni valintaperuste Nordean ja SHB:n välillä löytyy myös yhtiöiden tuottojen maantieteellisistä eroavaisuuksista: Nordea on mielestäni ainoa ja erinomaisen hyvin kaikkialle Pohjoismaihin positioitunut pankki, jonka päämarkkina-alueilla on joka maassa mm. eri valuutta.

Marko10 Elokuu, 2011Tämä teksti seisoo mielestäni ymmärrettävästi perusteltujen ja tukevien argumenttien varassa. Uskon myös itse Nordean osakkeiden ostojen osoittautuvan arvokkaiksi liikkeiksi – jos nyt vain on kanttia jatkaa ostoja, kuten asian esittelet. Oletko itse nostanut Nordean painoa salkussasi kurssilaskun vuoksi? Kiitos vielä blogistasi, toivottavasti saamme lukea päivityksen viimeistään syksyllä pohjoismaisen finanssisektorin tilanteeseen.

Niko28 Elokuu, 2011Vieläkö seisot Nordean takana? IMF:n Lagarde ehti jo vaatia tukea eurooppalaiselle pankkisektorille. Onko Nordean rahoitus turvattu vai joudutaanko taas osakeantiin kuten vuonna 2009? Oletko muuten jo itse aloittanut osto-ohjelmasi Nordeassa? Olisi antoisaa lukaista päivitys mainiosta tekstistäsi.

heidi28 Elokuu, 2011Ansiokas tiivistelmä pankkitoiminnasta. Mitenköhän syksy etenee Nordean osalta?

Jukka Oksaharju28 Elokuu, 2011Niko: Nordea on edelleen selvästi suurin yksittäinen sijoitukseni. Lagarden kommenteista vetäisin hieman taustoja esille: hän toimi ennen IMF:n virkaansa Ranskan valtiovarainministerinä – siis maan, jonka pankkisektori käy tällä hetkellä kenties kiivaimmin EKP:n ns. “yön yli” lyhytlainojen hätärahoitusluukulla. Erityisen Societe Generalen huhutaan olevan leveroituna suhteessa 1:50, mikä tarkoittaisi “eurokriisin” kärjistymisen jatkuessa markkinatalouden järjestelmäkriisiä koko Eurooppaan. Vertailun vuoksi Nordeaa on leveroitu vain hieman yli 1:10, joten en menetä yöuniani. Markkinat ovat kanssani samaa mieltä, sillä Nordea on menestynyt viime kuukausien aikana vertailuryhmässään erinomaisesti (Keski-Euroopassa pankit tulleet alas noin 40% ja Nordea noin 20%). Nordean rahoituksen (ja erityisesti elintärkeän jatkuvan likviditeetin) takana on Nordean parhaisiin kuuluva luokitus eurooppalaisessa pankkisektorissa, kasvanut Tier-vakavaraisuus sekä pääomistajat (Sampo ja Ruotsin valtio), joilla on varaa suunnata Nordeaan välittömästi muutamia miljardeja euroja. Nordean osalta tulee myös kerrata eräs olennainen tosiasia: yhtiön päämarkkina-alueiden julkinen sektori on maailmankin mittakaavassa erinomaisesti hoidettua. Siten en usko Nordean kärsivän Etelä-Euroopan maiden finanssipolitiikan tiukennuksista kohtuuttomasti tulevina vuosina. Tulen päivittämään syksyn aikana näkemystäni Nordean tilanteesta. En ole huhtikuun 2011 jälkeen ostanut lisää Nordeaa, mutta uusien ostojen aloitus on hyvin lähellä (omalla pääomalla). Sen sijaan vieraan pääoman osto-ohjelman aloittamiseen on vielä matkaa.

Jukka Oksaharju28 Elokuu, 2011heidi: Kiitos viestistäsi. Oletan syksyn etenevän Nordealle melko suotuisasti: Q3/2010 verrattuna korkokate vahvistunee ja luottotappiot todennäköisesti vähenevät. Tuottokehityksen osalta olen hieman pessimistisempi (tämä oli minulle selvästi suurin pettymys myös Q2/2011 raportissa). Kokonaisuutena Nordea parantanee hieman suoritustaan vuodentakaiseen nähden (tämä on markkinoilla vallitseva konsensusennuste). Kaiken kaikkiaan uskon yhtiön olevan hyvissä asemissa selviämään nykyisestä turbulenssista. Osakkeen tulevan kurssikehityksen säilyessä minullekin arvoituksena tyydyn kasvattamaan omistustani yhtiössä kurssin laskiessa ja nauttimaan mahdollisesta kurssinoususta (sillä osakkeen paino on salkussani selvästi suurin).

OMXH:n parhaat yhtiöt osa 3 | Nordnet Blogi1 Marraskuu, 2011[…] Sampo-konserni nousi Sampo Pankin myynnistä saaduilla varoilla vuosina 2006-2009 Pohjoismaiden suurimman pankkikonsernin, Nordean, pääomistajaksi. Toisin sanoen, Sampo vaihtoi pienen pankkitoiminnan pyörittämisen kokoluokkaa suurempaan finanssitoimintaan. Vuoteen 2011 tultaessa, Nordean hallituksen puheenjohtajan paikka kuuluu Sampon Wahlroosille, joten mahdollisuudet edistää toimialan rakennejärjestelyjä erityisesti Sampon osakkeenomistajan intressissä ovat näköalapaikan veroiset. Sampon tekemästä Nordea-sijoituksesta voi lukea lisää täältä. […]

Ostot aloitettu: Nordea | Nordnet Blogi22 Marraskuu, 2011[…] Nordea-ostoille löytyvät aiemmista kirjoituksistani, kuten täältä ja täältä. Koska omaa pääomaa on edelleen ruutikellarissa käyttämättä, jatkuvat ostot luonnollisesti, […]

Pari sanaa vuodesta 2012 | Nordnet Blogi19 Joulukuu, 2011[…] taustalle kannattaa lukea aiempi kirjoitukseni Nordeasta. Totesin tuolloin puoli vuotta sitten – kun yleiset talousennusteet olivat vielä jokseenkin […]

Kolmas osto: Sampo | Nordnet Blogi22 Tammikuu, 2012[…] yllätyksenä, sillä olen käsitellyt Sampoa mm. OMXH:n parhaissa yhtiöissä, alkuvuonna 2011 ja konsernin Nordea-omistuksen kautta. Myös vuoden 2012 ensimmäinen kirjoitukseni sivusi Sampon suurinta tulosyksikköä eli […]

Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

1
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
välimäentie eura 77 27510

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.