Nordnet Blogi

Nousevat korot ja osakemarkkinat

Nykyinen elvytys

Keskuspankkien määrällisellä elvytyksellä on pyritty käynnistämään talous, tavanomaisten – korkoa alentavien – keinojen lakattua toimimasta korkojen lähestyessä nollaa (kun kukaan ei halua rahaa). Määrällisessä elvytyksessä keskuspankki ostaa valtioiden, pankkien ja jopa yritysten liikkeelle laskemia arvopapereita.

Kun keskuspankki imuroi markkinoilta lähes kaikki (korko-)sijoituskohteet, markkinoille jää vielä enemmän rahaa jolle on etsittävä muita sijoituskohteita. EKP:n tavoitteena onkin ollut, että rahaa virtaisi talouteen ja kasvavassa määrin varsinkin pk-yrityksille, joilla on suurin työllistävä vaikutus.

Negatiivisten korkojen ja tyrkyllä olevan riskirahoituksen on ajateltu käynnistävän syväjäätyneenkin reaalitalouden.

Huoli huomisesta

Pitkään kestäneen osakemarkkinanousun seurauksesta monella sijoittajilla huoli mahdollisesta pörssiromahduksesta on syventynyt. Maailmassa on poikkeuksellisen monta kytevää riskipesäkettä. On Trumpin kauppasodat, Brittien Brexit -sekoilut, Italia -populistien vaalilupaukset, tulenarka Lähi-Itä ja Venäjän Putin.

Tämän lisäksi esimerkiksi Japanin, Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankkien viime vuosina, ennenäkemättömässä mittakaavassa suorittamat määrälliset elvytykset pitäisi jossain vaiheessa purkaa. Monet kysyvätkin, mitä sitten kun rahahanat ja korot palaavat ’normaalille’ tasolle?

Kausaliteetti

Tässä huolessa piilee ainakin osittain väärinkäsitys syy-seuraus yhteyden järjestyksestä. Korot eivät nouse ikään kuin itsestään, johon sitten yritysten kannattavuus tukehtuu rahoituksen kallistuessa. Korot nousevat sitten kun nousupaineita on ja keskuspankki antaa sen tapahtua, määrällistä elvytystä keventämällä (lopettamalla) ja uudelleenrahoituskorkoa nostamalla.

Keskuspankin määrällisessä elvytyksessä ostamien korkolappujen erääntyessä keskuspankki saa kaikki 1100 miljardirahansa takaisin, jotka siten automaagisesti imeytyvät pois markkinoilta sinne mistä tulivatkin – cyberavaruuteen. Määrällisellä elvytyksellä ei siis ole setelielvytystä (missä raha jää markkinoille). Määrällisestä elvytyksestä ei jää kuin korkeintaan haikea muisto.

Talouskasvu keskiössä

Korot voivat nousta kasvavan riskipreemion seurauksesta kuten Italiassa, tai keskuspankin imuroidessa rahat markkinoilta. Edellisestä ei eurotasolla ole riskiä ja jälkimmäisestä puuttuu järki. Vallitsevassa markkinatilanteessa korkoja nostaa vain talouskasvu.

Talouskasvussa useimpien yritysten tuloskunto kestää korkojen hallitun nousun. Poikkeuksia, kuten pääomaraskaita ja investointeja lykänneitä yrityksiä toki on, mutta suuressa kuvassa korkojen nousu ei ole osakemarkkinoiden kuolemaksi. Monella, varsinkin palvelualalla menee jo lujaa.

Osakkeista korkoihin?

Kun korkosijoituksista alkaa taas saamaan tuottoa hyvin tylppäkärkinen johtopäätös tästä on, että osakemarkkinoille eksyneet ’korkorahat’ hakeutuvat takaisin korkosijoituksiin. Myös tällaista tulkintaa on esitetty selitykseksi viimeaikaisille kurssinotkahduksille Yhdysvalloissa missä lyhyet korot ovat reilusti kahden prosentin paremmalla puolella.

Tylppäkärkinen selitys tämä on siksi, ettei tiedetä missä määrin tällaista rahaa on (esimerkiksi osakemarkkinoilla hääräävissä matalan riskin hedge-rahastoissa) ja missä ajassa se siinä tapauksessa olisi palaamassa puhtaisiin korkosijoituksiin.

Yllätyksiä?

Keskuspankki pyrkii tekemisillään ennustettavaan palautumiseen määrällistä elvytystä edeltävälle uralle. On toki mahdollista, että jotakin yllättävää tapahtuu. Mutta keskuspankkien tulevat tekemiset ovat yhtä railakkaita kuin etanoiden kilpajuoksut. Yllätyksiä on tuskin odotettavissa. Ja vain yllätykset heilauttavat markkinoita.

Osakemarkkinoiden tulevalle kurssikehityksille löytyy huomattavasti merkittävimpiä huolenaiheita. Pitkäjänteiselle säästäjälle tämäkin on lähinnä elokuvien paikka.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa

Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi,
klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi,
klikkaa tästä.
Tilaa
close-link