Nordnet Blogi

Nuff said: Piensijoittajaa moukarilla päähän, niin se olla pitää!

Kokonaisuudessaan ”sekavan” nykyhallituksen kehysriiheen kokoon puristamat ehdotukset ja ratkaisut vuodelle 2014 ovat mielestäni nykyisessä tilanteessa jossain määrin tyydyttäviä, mutta tervehenkistä kritiikkiäkin linjauksia kohtaan on ilmaantunut. Jatkuvasti uusia muotoja saava eurokriisi, riitaisat työmarkkinaosapuolet, vientikysynnän heikkous ja valtiontalouden tilanne vaativat juuri näissä olosuhteissa uusia näkökulmia ja lähestymistapoja (ks. esim. Danske Bankin ennen hallituksen päätöstä julkaisema Suhdannekatsaus, maaliskuu 2013 -raportti). Kauppalehti ehti hehkuttaa hallituksen veropoliitisia linjauksia – mielestäni oikeutetusti – ”anteliaiksi”, sillä kaikkihan riippuu lopulta tietysti siitä, kenen näkökulmasta tilannetta tarkastelee (yrittäjillä toivottavasti menee nyt ja jatkossa ihan hyvin). Jotkut ovat jo jossain määrin moraalisesti tuominneet veroratkaisut rikkainta kansanosaa suosivaksi, mutta siinä ei sinänsä ole mitään väärää, sillä  kaikki voittavat kunhan nyt sovitut alustavat linjaukset tukevat laajemmin taloudellista toimeliaisuutta ja pääomanmuodostusta  – (taloudelliset) voitot ovat lopulta  merkki historiallisesti hyvin onnistuneesta ennakoinnista ja päätöksestä kohdistaa rajalliset voimavarat oikein.

Olisin kuitenkin olettanut itse valtiontalouden sopeutustoimien olevan huomattavasti nyt sovittuja suurempia, sillä aiemmin esitetyt arviot sopeutustarpeesta ovat olleet huomattavasti nyt suoritettuja 0,6 mrd€ 50 % veronkorotuksia / 50 % menoleikkauksia -sopeutustoimenpiteitä suurempia. Hallituksen valitsemien verohelpotusten ja -kiristysten (mm. yhteisövero 24,5 %:sta 20 %:iin, osinkoverojärjestelmän suoraviivaistaminen ja aiempaa enemmän painoa kulutusveroihin, asuntolainan korkovähennysoikeuden supistaminen) ja menoleikkausten ja -korotusten (mm. yritystukien leikkaukset ja kotitalousvähennyksen kasvattaminen) todellisia dynaamisia eli yli ajan jatkuvia vaikutuksia muun muassa työllisyyteen, yrittäjyyteen ja investointeihin saamme vielä jonkin aikaa odottaa (yhtiöt tietysti jo nyt ennakoivat muutosten vaikutuksia, mutta reaalitaloudessa päätökset eivät tietenkään heti suoraan vaikuta millään tavoin). Vyönkiristykset eli valtiotalouden erilaiset sopeutustoimet tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa jatkumaan ellei Euroopan tilanne lähiaikoina muutu olennaisesti parempaan suuntaan.

Kehysriihen pitkään odotettu elinkeinoverotuksen uudistus on nykyolosuhteissa todella merkittävä askel, koska sen ennakoidut dynaamiset vaikutukset talouteen ovat useiden laskelmien valossa joka tapauksessa varsin merkittävät. Toisaalta olen todella onnellinen siitä, ettei esimerkiksi ansio- ja pääomatuloverotusta (huom! pääomatulojen veroprogressiotaso kuitenkin pieneni aiemmin viime käyttöönotetusta ja sovitusta 50 000 eurosta 40 000 euroon) suoraan veroprosentein kiristetty, vaikka tietysti itseäni jää piensijoittajana suuresti harmittamaan se, että jatkossa pörssiyhtiöiden luonnollisille henkilöille ulosjakamista osingoista 100 % on pääomatuloa, kun aiemmin siitä 70 % oli pääomatuloa ja 30 % verotonta tuloa. Ratkaisu johtaa käytännössä siihen, että jatkossa osingoista maksetaan nykyisen 21 %/22,4 % sijaan suoraan 30 %/31,2 %  osinkoveroa (älä edes kehtaa laskea yhden jaetun pörssiosinkoeuron todellista verokuormaa, koska se itkettää!), kun ”verotonta tulo-osaa” ei enää ole.

Kauppalehden Tiia Kyynäräinen on esittänyt selväpiirteisen analyysin uuden osinkoverojärjestelmän vaikutuksista eri pörssikaupan osapuoliin, sillä uudella osinkoveromallilla on useita näkymättömiä (ja epäsuoria) sivuseurauksia. Kyynäräisen juttu on täynnä monia hyviä havaintoja, joita olen täydentänyt oheen omilla alustavilla ja keskeneräisillä pohdinnoillani:

(1) Uusi osinkoveromalli suorastaan ”ohjaa” henkilösijoittajaa keskittämään ”vähäisempää merkittävämpi” sijoitustoiminta entistä enemmän ammattimaisesti sijoitusyhtiöön (Viroon?; erityisesti osinkosijoittajan kannalta sijoitusyhtiö on entistä houkuttelevampi valinta, mutta päätös on aina tietysti tapaus- ja tilannekohtainen);
(2) Henkilösijoittajan voi olla jatkossa kannattavaa siirtää omistuksensa ulkomaille hallintarekisterien suojiin (ja mitä tästä sitten seuraa?);
(3) Tavalliset kansalaiset heräävät päiväunilta ja tajuavat osakesäästämisen olevan ”yliverotettua” ja täysin epäoikeidenmukaisessa asemassa moneen muuhun asiaan verrattuna (”Mutta kun se on inhottavaa keinottelua – siis sellainen osakkeiden kanssa pelailu…”). Ihmiset eivät enää jaksa siitä enää kiinnostua tai innostua, koska mitä ilmeisimmin ”[t]avallisen kansan osakesäästäminen on [Suomen hallitukselle] yhdentekevää”, kuten Tiia jutussaan asian terävästi muotoili;
(4) Uusi osinkoveromalli voi johtaa pääomamarkkinoilla olevan sijoitusmassan epätehokkaaseen (ja muutoin tarpeettomaan?) uudelleenhajautukseen ja mahdollisesti jopa (haitallisiin) sijoittajien riskiprofiilien muutoksiin (ei vain osinkoverojärjestelmän muutoksen, vaan ennen kaikkea sen kannustinvaikutusten takia, kun muun muassa pörssilistautuminen on varakkaiden yhtiöiden omistajille epäedullinen ratkaisu valitun ”uuden” linjan selvästi suosiessa listaamattomuutta ja ”vakuutuskuorista”, rahastosijoittamisesta ja muista vaihtoehtoisista sijoitusmuodoista tehdään entistä selvemmin ”veroedukkaampaa” suoriin listattuihin vs. listaamattomiin osakesijoituksiin nähden);
(5) Uusi järjestelmä johtaa vääristyneeseen kansalliseen pääomarakenteeseen ja Helsingin pörssin pahenevaan alennustilaan (Lauri Rosendahl osuu asian ytimeen), kun piensijoittajat saattavat suosia osinko- ja pääomaprogressiopelon vuoksi entistä enemmän muun muassa ”kasvottomia” (mm. sijoitusrahastot, johdannaiset) ja ”vaihtoehtoisia” (mm. joukkorahoitus, valuutat) sijoitusmuotoja;
(6) Pääomatuloverotuksen viime vuonna toteutettu kiristyminen ja muuttuva osinkoverojärjestelmä aiheuttavat piensijoittajille ylimääräistä päänvaivaa ja ”tiedottomuutta” (verosuunnittelu), joten ainakaan sijoittajan toimintaympäristön epävarmuustekijöitä ei näillä päätöksillä lasketa, vaan päinvastoin kasvatetaan roimasti ja tämä vaikuttaa myös sijoittajan aikahorisonttiin (myös erilaisten osingonmaksutapojen ja niiden verokohtelun merkitys on täysin unohdettu täysin);
(7+) Suosiiko nyt sovittu uusi osinkoverojärjestelmä entistä enemmän erilaista verokikkailua (> verokonsultit kumartavat ja kiittävät)?
(8+) Piensijoittajien eu ei enää välttämättä ole uudessa tilanteessa kasvattaa osingonjakoa, mutta entä kun äänivaltaa käyttävät institutionaaliset omistajat päättävät näin (koska kaipaavat osinkoja, esim. säätiöt)? Johtaako tämä omistajavallan keskittymiseen ja omistajapohjan muutoksiin? Onko pörssiyhtiöiden instituutio-omistajilla ja suomalaisilla piensijoittajilla nyt ratkaistavanaan yksi eturistiriita aiempaa enemmän?

Joku saattaa sanoa, ettei tulevilla osinkoverojärjestelmän muutoksilla olisi lopulta kovinkaan suurta merkitystä piensijoittajalle, mutta jokaisella pienelläkin toimintaympäristöön muutoksella on tietysti vaikutus ihmisten toimintaan/päätöksentekoon sekä psykologisella että behavioraalisella tasolla, sillä tässä nimenomaisessa tilanteessa piensijoittajat voivat nyt joutua tilanteen muuttumisen vuoksi hakemaan tarpeettoman suurta (ja riskistä?) osinkotuottoa ”kattaakseen” veroseuraamukset (jotkut ovat mutisseet, että kyllä yhtiöiden kestävä taloudellinen kasvu takaa meille jatkossa suuremmat osingot, mutta entä ulkomaille sijoittaneet ja entä jos ulosjaetut osingot eivät kasvakaan odotetusti?), muuttamaan haitallisesti kaupankäyntiaktiivisuuttaan (eivät halua enää osinkoja ja suosivat osinkoa jakamattomia yhtiöitä tai tietynlaista kaupankäyntistrategiaa tai instrumenttirepertuaaria) ja sijoittavat mahdollisesti entistä enemmän varojaan joko esimerkiksi sijoitusrahastoihin (siis ihan niihin ”tavallisiin”, kun indeksirahastoista tai ETF:stä ei edelleenkään puhuta riittävästi) tai Buffettin sanoihn ”steriileihin” sijoituskohteisiin (osakkeet vs. kulta, korot ja valuutat).

Piensijoittajat ovat syystäkin tyrmistyneitä nyt voimaanastuvasta veromuutoksesta, sillä kyse on jälleen kerran lisääntyvästä ”hallintoepävarmuudesta” (Robert Higgs: Regime Uncertainty – Then and Now) tuottoja verottavan (ja näin ollen myös omaa tuottovaatimusta kasvattavan!) verojärjestelmän muuttuessa. Lars Stormbom kysyy aiheellisesti Piksun blogissaan:

”Mitä tapahtui pienten osinkojen verovapaudelle? Suomessa tarvitaan kansankapitalismia. Osinkoverotuksen kiristys ei tätä edistä.”

Lopuksi lyhyt ajatuksia herättävä pätkä Helsingin pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahlin Kauppalehdelle antamasta haastattelusta (ja ”piensijoittajien puolustuspuheesta”):

”Tässä uhrataan Suomessa 820 000 pienomistajaa meidän pörssiyhtiöissämme. Heidät uhrataan maksamaan merkittävästi korkeampaa veroa osingoistaan. Samaan aikaan suositaan hyvinkin suurten, listaamattomien yritysten varakkaita omistajia veronkevennyksillä. Pakko sanoa, että onpa aika mielenkiintoinen rakenteellinen muutos.”

Itkuhan tässä tulee, kun miettii, ettei piensijoittajia ole parin-kolmen vuoden aikana tehdyissä veropoliittisissa ratkaisuissa juurikaan hunajalla valeltu. Missä ovat vakavat linjaukset pitkäaikaisen osakeomistuksen tukemiseksi?

Nyt jään odottamaan analyyttisempää ja laajempipohjaista katsausta ja pohdintaa osinkoverojärjestelmän muutosten vaikutuksista piensijoittajiin. Ehkä liioittelen tietämättömyyttäni verovaikutusten merkitystä, ken tietää?

Lisäyksiä/Korjauksia:

– 22.3.2013: Korjattu kirjoitusvirheitä ja selkeytetty joitakin ilmaisuja.
– 24.3.2013: Lisätty näkemyksiä ja kannanottoja Lisätietoja– ja Kannanottoja/Näkemyksiä-kohtien alle.
– 25.3.2013: Lisätty Scott Sumnerin Economistissa viime vuonna julkaistu kirjoitus.

Lisätietoja:

– Veronmaksajain keskusliitto: Hallituksen kehysriihen veropäätöksiä
– SalkunRakentaja: Näin osinkojen verotus muuttuu, Miten yritys- ja osinkoverotuksen muutos heijastuu sijoittajiin?
– Mikko Savelius: Yrittäjien osinkoverotus kiristyy, vai kiristyykö?
– YLE: Osinkovero uhkaa kansankapitalismia

– Scott Sumner: The proper tax rate on capital income is zero (radikaali näkemys pääomaveron ”oikeasta” tasosta)

Piensijoittajien kannanottoja/näkemyksiä osinkoverouudistuksesta:

– Warren Grahamin Osinkopuu: Osinkopuu uhkaa kaautua (tasapuolinen katsaus tulevaan veromuutokseen ja sen vaikutuksiin)
– Osinkotieto: Kehysriihi: pörssiosakkeiden osinkoveroon 43 % korotus (kokonaistilanteen hahmotus ja piensijoittajan aseman heikkenemisen pidempi historiallinen tarkastelu)
– Laiska sijoittaja:  Pörssiosinkojen vero nousee reilusti (piensijoittajan puolustuspuhe ”osingottomuudelle” ja osingot uudelleensijoittavien rahoitusvälineiden puolesta)
– Rakas sijoituspäiväkirjani: Hallitus romuttamassa sijoitusstrategiani (laaja katsaus osinkoverotuksen oletettaviin vaikutuksiin erään sijoittajan ja tämän aiemmin toteuttaman sijoitusstrategian tapauksessa)

Kuvalähde: Dusty J. / Foter.com / CC BY

 

/Thomas Brand

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

8
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Katainenhan haluaa, että sijoittaminen siirtyy ulkomaalaisille ja omistaminen ulkomaille.
Nimetön
Nimetön

Ulkomaisissa omistajissa ei sinänsä ole mitään ongelmaa, sillä nykyisessä maailmantalouden tilanteessa ei voi jäädä tuleen makaamaan (vrt. yhteisöveron lasku oli ennen kaikkea osoitus siitä, että toimintaympäristö halutaan pitää yrittäjille ja yrityksille kilpailukykyisenä). Suomen kaltaisen historiallisesti ”pääomaköyhän” maan voi olla pitkällä tähtäimellä järkevää edistää eri keinoin ulkomaisen pääoman virtaa tänne, mutta tällöin ei pidä unohtaa suomalaisomistajien merkitystä. Pienomistajien kurittaminen ja ”sijoitusympäristön” jatkuvat muutokset eivät ole oikea tie. Piksun bloggari Lars Stormbom on esittänyt asian varsin suorasanaisesti: ”Juuri niin – koska kotimaista pääomaa on niin vähän on tärkeämpää kosia sijoittajia ulkomailta. Nämä eivät suomalaisia osinkoveroja maksa (vaan yleensä huomattavasti alempia), mutta alempi… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Minusta on täysin loogista, että osinkoja verotetaan yhtä paljon kuin osakkeiden myyntivoittoakin, kun mietitään, mitä osingot oikeasti ovat. Tässä Jukka Oksaharjun mietteitä osingoista: https://blogi.nordnet.fi/pari-sanaa-osingoista/13/02/2012/
Nimetön
Nimetön
En oikeastaan ole tästä asiasta niinkään teoreettisella tasolla eri mieltä, vaan oikeastaan vuosien varrella kerääntynyt empiirinen aineisto osoittaa jossain määrin päinvastaiseen suuntaan. Osinkopolitiikalla ja -jaolla on huomattavasti monipuolisempi merkitys osakeyhtiössä kuin pelkän rahoitusteoreettisen tarkastelun varassa voidaan sanoa (ts. osinko ja ”puhdas” myynnistä saatu pääomatulo eivät oikeastaan ole symmetrisiä). Osingonmaksuun liittyviin kysymyksiin pitää sekoittaa riittävä määrä muun muassa agentti-päämiesteoriaa ja syvempi analyysi erilaisten veromuotojen vaikutuksista erilaisiin osakkeenomistajiin eri aikajänteillä. Tässä on joitakin empiirisiä tutkimuksia aiheesta (ei kuitenkaan suomalaisella aineistolla), jotka kannattaa ainakin päällisin puo (jos aihe sinua enemmän kiinnostaa): – http://people.stern.nyu.edu/byeung/dividend_taxation.pdfhttp://www.econbiz.de/archiv1/2008/47616_principal-agent-view_dividend_taxation.pdfhttp://www.stanford.edu/~fperezg/lgsh.pdf
Nimetön
Nimetön
Eli valtava markkinarako sijoitusneuvonta huijari touhulle tämän hallituksen uuden linjauksen seurauksena.Tarjolla valtava määrä tietämättömiä piensijoittajia jotka ovat alttiina kaikille ”paremmille vaihtoehdoille” rahoilleen.Odotan vain milloin markkinointi alkaa näkyä ?.Kiitos kirjoituksestasi.
Nimetön
Nimetön
Nyt päätetty osinkoveromuutos ei todennäköisesti johda siihen, että piensijoittajat olisivat aiempaa altiimpia ”paremmille vaihtoehdoille”. Erilaisia myyntimiehiä on aina liikenteessä ja piensijoittajan pitää olla aina valppaasti ja kriittisesti liikenteessä, koska erilaisia tuotteita ja palveluita on valtavasti. Toisaalta pitää muistaa, ettei finanssialan pitkäaikaisilla ja vakiintuneilla toimijoilla ole varaa härvätä omiaan, koska luottamus on haurasta ja ikävät pettymykset saavat kriittiset piensijoittajatkin äänestämään jaloillaan. Erilaisille verokikkailuille tällaiset muutokset kuitenkin luovat ”markkinaraon”, koska aivan perinteistä arvo-osuustiliä veroedullisempia sijoitusratkaisuja on nykyisin tarjolla monenlaisia. Tämä tarkoittaa mielestäni ennen kaikkea sitä, että puoleettomat ja itsenäiset vertailut korostuvat aiempaa enemmän.
Nimetön
Nimetön
Eikös nyt ole järkevintä myydä kaikki osakkeensa ja ostaa tilalle etf:iä, jotka eivät maksa osinkoa. Tietysti sillä oletuksella, että osakkeet eivät ole niin paljon voitolla, että veroseuraamuksset myynnistä ovat suuret. Mitkä voisivat olla tällaisia etf:iä? Toki voisi ensin katsoa tuleeko syksyllä lisäosinkoja. En näe järkeväksi tehdä enää jatkossa suoria osakesijoituksia. Rahastot muuttuivat ratkaisevasti kannattavammaksi. Sääli.
Nimetön
Nimetön

Jokaisen sijoittajan pitää tietysti jollain tasolla huomioida muun muassa Jukka Oksaharjun ja nimimerkki One Up on OMXH:n usein korostama valtioriski (johon sisältyvät muun muassa lainsäädännön ja verotuksen muutokset; ks. myös One Up on OMXH:n aiempi juttu suomalaisen osinkomaksatusten ja -mallien yksipuolisuudesta). Valitettavan harva kuitenkaan uhraa ajatuksia valtioriskille sijoitustoiminnassaan, eikä tällä tietenkään kannata aivan liikaa päätään vaivata. Oman sijoitustoimintani kokoon nähden sijoitusyhtiö on ainakin vielä tarpeeton, mutta ensi vuonna voimaanastuva veromuutos on ainakin itselleni yksi lisävakuutus uudelleensijoittavien ETF-tuotteiden puolesta. Joudun käymään salkkuni kovakouraisesti läpi ennen ensi vuotta. Tulen itse todennäköisesti pitämään pienellä voitolla olevat suorat osakesijoitukset salkussa ja ryhdyn tämän vuoden… Lue lisää >>

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.