Nordnet Blogi

Nuoren sijoittajan elämä ja salkku

”Nuoren sijoittajan peli on hyökkääminen, vanhemmiten puolustetaan omaisuutta” , sanaili Saarion Seppo taannoin.

Tarkemmin tutkittuna Sepon ajatuksissa on suurta viisautta.

Amerikkalaisilla on oiva termi nuorille 20­ – 40 vuotiaille sijoittajille. ”Early Savers” –sijoittajat ovat lopettelemassa opiskelujaan ja aloittelemassa pitkää työuraansa. Perheet perustetaan ja elämäntilanteet sekä asumismuodot muuttuvat. Raha on tiukassa ja menot suurimmillaan. Kuulostaako tutulta?

Sijoittamisen ensimmäistä vuosikymmentä taivaltavalle on tärkeintä kehittää sijoittamisesta ja säästämisestä elämäntapa.  Säännöllisesti, joka kuukausi 20-30 prosenttia palkastaan sivuun jättävä ei voi olla vaurastumatta ajan saatossa. Se on matemaattinen mahdottomuus jos nyt ei aivan mahdottomasti sählää asioitaan ja myy kaikkea pohjilla ja osta taas takaisin huippuhinnoilla.

Nuorten sijoittajien tulisi, ainakin amerikkalaisen sijoituskirjallisuuden mukaan, olla aggressiivisia. Koska kertynyttä varallisuutta on vasta vähän mutta sijoitusaika on pitkä, reilua etukenoa riskin suhteen ei kannata välttää. Virheitä tekee jokainen ja erityisen paljon niitä tehdään sijoitusuran alkutaipaleella.  Aika on kuitenkin armollinen ystävä, jota nuorella sijoittajalla siis on yllin kyllin, kunhan sijoitushorisontti vain yltää eläkkeelle saakka.

Kun sijoitushorisontin pituus on vuosikymmeniä, on turha tuhlata arvokkaita vuosia liian suuren korkopainotuksen kanssa räpeltämiseen. Toisaalta 100 prosentin osakepainossa voi monille tuoda liikaa volatilitettia. Ilman kolmiolääkkeitä nukkuminen on tässä kohtaa hyvä riskinsietokyvyn mittari.

Semminkin kun tutkimusten mukaan ne viimeiset 10-20 prosenttia lähinnä lisäävät enää sijoitusvuoristoradan ylä- ja alamäkien syvyyttä, eivät tuottoja. Moni amerikkalaisguru suosittaakin nuorille pitkäaikaissäästäjille 70 – 90 prosentin osakepainoa. Loppuosuutta suositellaan pitkiin korkoihin, jotka tasapainottavat salkun arvonvaihteluita edes hieman. Vielä kun sijoittaja muistaa hajauttaa sijoituksensa ajallisesti, maantieteellisesti ja sektoreittain, alkaa salkun kokonaispositio hioutua sijoittajan yksilöllisten tarpeiden mukaiseksi paketiksi.

Petre Pomell, www.valistunutsijoittaja.com

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

jalmari18 Lokakuu, 2012Mielestäni liikaa painotetaan osakemarkkinoiden volatiliteettia ja samassa yhteydessä painotetaan riskinsietokykyä, mutta toisaalta yksittäisten liiketoimintamallien riskistä ei puhuta halaistua sanaa. Vaikka osakkeiden hinnat heittelisivät miten paljon on tulee henkilökohtainen mielenrauha ennen kaikkea luottamuksesta yhtiöön ja liiketoimintaan. Tällöin myös vola on enemmän siunaus kuin vatsahappoja koetteleva kokemus.

Arvosijoittaja18 Lokakuu, 2012Jalmari: monella osakkeisiin sijoittavalla ei ole juurikaan ymmärrystä liiketoiminnasta, minkä vuoksi yrityksen liiketoiminnan saatikka liiketoimintamallin seuraaminen ei ole yksinkertaisesti mahdollista. Tuollaiselle yleisölle kannattaakin painottaa volatiliteettia, sillä pitkäaikaiseksi tarkoitetut sijoitukset katkeavat
helposti kuin kanan lento, kun sijoittajaa alkaa kurssilasku pelottaa liikaa.

Timo Ruokolainen18 Lokakuu, 2012Moni nuori voisi unohtaa tuon koko hintojen heilahtulun. Se vain kuuluu asiaan. Mitä sitten jos se salkun arvo tippuu kun markkinoilla menee huonosti? Etenkään silloin kun salkku on ees suurinpiirtein hajautettu ja valtaosa yhtiöistä on laadukkaita, eli ei ole salkku kasattu pelistä tulevaisuuden toivoista eli mahdollisissa konkkapuljuista.

Homma pitäisi kääntää niin, että pitää rahat jemmassa (palkkatulojen säästötö, osingot jne) kun kaikilla menee kovaa ja pörssi vihertää. Silloin vaikka sitten niitä pitkiä korkoja. Sitten osakkeita kun kaikki synkistelee ja povaa maailmanloppua. Muuten vain istuu salkkunsa päällä, eikä ainakaan panikoi kun lähdetään laskemaan.

Itse olen kai jollakin mittarilla viel nuori kun ikää on 33 vuotta. Sijoittanut olen n. 6 vuotta. Ei minulla ole tällä hetkellä mitään mahdollisuutta laittaa jotain 30% siivua palkasta sijoituksiin ellei sitten vasta rakennetun talomme lainanlyhennyksiä sellaisiksi lasketa. No ehkä pitäisi laskea, koska en tule makuuttamaan pääomaa oman asunnon seinissä tuottamattomana vuosikymmeniä.

Mutta siis noin muuten pyritään aina vähän laittamaan sijoituksiin ja ostamaan lisää vähintään osinkotuloilla. Ei tässä hetkessä rikastumaan pääse, mutta kyllä parin vuoden nettopalkka sijoitusvarallisuudessa rauhoittaa kummasti mieltä mahdollisten työttömyyksien ja korkojen nousun varalta.

Suosittelen kyllä ihan kaikille. Harva vaan mukaan lähtee.

petre19 Lokakuu, 2012On mielenkiintoista, kuinka harva nuori todella sijoittaa. Kiinnostuneita toki on, mutta sanat eivät muutu teoiksi. Onko kyse tietämättömyydestä, kansanluonteesta (Ruotsin ja Venäjän ikeen alla on pitkään oltu), laiskuudesta vai mistä?

Guccin ja Vuiottonin laukkuja kyllä näkee vaikka kuinka paljon kaupunkikuvassa, joten rahasta ei sinänsä ole puutetta.

Vuoksenmaan Jorma (kuuluisa pelisijoittaja ja esbc.fi-vihjepalvelun perustaja) totesi taannoin, että suomalaiset eivät sijoita vaikka heille kerrottaisiin positiivisesta odotusarvosta ja “pelivihjeet” heijastettaisiin kaikille nähtäväksi Helsingin Rautatieaseman julkisivuun.

Pessimisti ?19 Lokakuu, 2012Itse lähentelen pikku hiljaa eläkeikää, mutta sijoittamisen pariin pääsin vasta joitakin vuosia sitten. Tietysti on vähän kaduttanut, että olen laiskuuttani aiheuttanut itselleni “menetettyjä vuosikymmeniä”. Mutta menneet ovat menneitä, ja katse on siis suunnattava tulevaisuuteen. Viime vuosien vastoinkäymisistä ja tämän hetken ankeista näkymistä huolimatta uskallan ajatella, että itselleni jäljellä olevalla aikahorisontilla, sanotaan nyt parikymmentä vuotta, jotain on vielä saavutettavissa. Tämä optimismini perustuu käsitykseen, että vielä parikymmentä vuotta eteenpäin ovat voimassa samat “luonnonlait” kuin tähänkin asti.

Minulla on kuitenkin jälkikasvua, jotka ovat runsaan 20 v iässä. Eivätkä luonnollisesti sijoita, tuskin siitä paljoa edes tietävät. Tarkoitukseni on heitä tälle polulle opastaa. Tässä kohtaa mieleeni kuitenkin nousee erilaisia epäilyksiä. Jos ajattelen heidän sijoitushorisonttiaan, joka voisi olla vaikkapa 60 vuotta. Ja se on PITKÄ aika. Sijoittamisen jpohjalla täytyy olla jonkinlainen usko taloudellisen kasvun jatkumiseen. Ja joo, jos puhutaan 10-20 lähivuodesta niin no problem. Mutta jos puhutaan vaikka 50-60 vuodesta, niin mitenkähän tuo on ? Maallikon järki sanoo, että joskus kasvun rajojen on pakko tulla vastaan (tiedän toki, että tätä rajojen vastaan tuloa on ennustettu monta kertaa aiemminkin – ja silti talous on vain kasvaa porskuttanut). Ja kun noita rajoja aletaan joskus lopulta oikeasti lähestyä, niin taloudellinen kasvu kai hiipuu väistämättä, ja sitä myötä sijoittamisen ja sen hyödyt saattavat kyseenalaistua. Täytyy kai olla aikamoinen kehitysoptimisti uskoakseen, että menneen ja nykyisenkaltainen meno voi jatkua loputtomiin. Yhteenvetona on siis se, että en ole oikein osannut vakuuttaa itseäni siitä, että pitkäjänteinen, viisas (pitkälti passiivinen), laajasti hajautettu sijoittaminen tulee varmasti “toimimaan” jos sijoitushorisontti nostetaan nyt vaikka tuonne 50-60 vuoteen. Toisaalta jos ei jaksa uskoa talouden yleiseen ja jatkuvaan kasvuun, niin mikä tällöin olisi vaihtoehto – vai olisiko sellaista ? Jotenkin ei tietysti tunnu hyvältä sekään ajatus, että kehitysskeptikkona heittäisi kokonaan pyyhkeen kehään. Mieleen nousevat tällöin tietysti sellaiset strategiat, joissa sijoittaminen kohdennetaan sellaisiin talouden “elementteihin”, joita tullaan aina ja kaikkialla välttämättä tarvitsemaan, jotka ennemmin tai myöhemmin uhkaavat loppua (monet raaka-aineet) tai ainakin huventua (uusiutumattomat energialähteet), ja joiden hinta pitkässä juoksussa tullee väistämättä kipuamaan ylöspäin menee taloudella kokonaisuutena miten tahansa. Murehdinko turhia ? Muilla tullut mieleen vastaavankaltaisia ajatuksia ?

TT20 Lokakuu, 2012Epäilisin sijoittamisen harvinaisuuden johtuvan kansanluonteesta, mutta en usko sen johtuvan Ruotsin ja Venäjän vallan alaisuudesta vaan siitä, että rahan sijoittaminen ja säästäminen on jotenkin onnistuttu demonisoimaan ja ehkä noi Guccin ja Vuittonin laukut johtuva lähinnä “kaikki mulle heti” ajattelusta en tosin tiedä ovatko ne aitoja vai ei. Ruotsiin on ehkä turha verrata, sillä siellä sijoittamisella on niin pitkät perinteet ja heidän pörssinsäkin on ollut yksi tuottoisammista viimeisen vuosisadan aikana. (Taitaa johtua siitä etteivät ole sotiin osallistuneet ainakin osittain)

kinski20 Lokakuu, 2012Olen nyt 63-vuotias ja osakepaino on 90% hyvin defensiivisessä salkussa.

Osinkotuotto on ihan mukavaa ja sijoitan suhteessa 50/50 osingot uudelleen pitkiin kehittyvien maiden korkoihin ja pääasiassa kehittyvien maiden ei-syklisiin kulutustavaraputiikkeihin. –Sijoitushorisontti on 20 vuotta ja velkaa ei ole. Näinkin elää. Kestän koko roskan menetyksen, jos sikseen tulee.

Lukisin mielelläni lisää ikämiesten allokaatiosta, muutakin kuin että ompele patjaan tai laita lyhyen duraation korkoihin.

Timo Ruokolainen20 Lokakuu, 2012Oma allokaatio on kaikki osakkeissa + sitten ihan riittävästi tässä omassa kiinteistössä eli vasta rakennettussa omakotitalossa.

Jackwelshh21 Lokakuu, 2012Oma allokaationi on vararahasto lyhyissä koroissa ja kaikki muu osakkeissa. Ikää 33 vuotta. Nukun yöni hyvin osakkeiden laskiessa. Pikemminkin olen sijoittajana ok fiiliksillä, kun saa ostaa halvemmalla.

petre21 Lokakuu, 2012Kinski: Kiitos vinkistä, palaan ikämiesten ja -naisten allokaatioon tämän kuun loppuun mennessä. Siitäkin aiheesta on moni viisas amerikan raitilla kirjoittanut…

eskoo21 Lokakuu, 2012Terve Kinski,

en ole viela ihan ikamies, mutta 50 on kumminkin mennyt jo rikki. Sijoittanut olen nuoresta pojasta, silloin kun osakkeita ostettiin menemalla Kansallispankkiin tekemaan kirjallinen toimeksianto paivan vanhojen kurssitietojen pohjalta.

Osakesijoituksissa olen ollut aina agressiivinen, enka ole koskaan oikein uskaltanut laskea kuinka paljon vuosien varrella on loppujen lopuksi tullut voittoa ja kuinka paljon tappiota. Minun isoin virheeni on ollut se, etta olen aina laittanut kiinni viimeisenkin vapaan killingin, vaikka olen tiennyt, etta rahoja tullaan suht pian tarvitsemaan johonkin muuhun. Niinpa usein olen sitten joutunut myymaan tappiolla. Luulen, etta nyt olen hiljalleen oppinut (pitkaan siina onkin mennyt!) sen filosofian, etta sijoitan osakkeisiin vain sen mita en tule lahitulevaisuudessa tarvitsemaan ja voin antaa salkun odottaa tulevaa nousua kurssien laskiessa. Mutta defensiiviseksi ei salkkuani vielakaan voi kuvailla. Mutta kuten sinullakin, filosofiani salkkuni suhteen on, ettei maailmanloppu tule vaikka kaikki menisi. Tuolta pohjalta salkun voi rakentaa hyvin ei-defensiiviseksi.

Minulle varallisuus ei ole siis kertynyt (yksin) osakesijoituksista ja sinnikkaasta saastamisesta, vaan sijoittamisesta kiinteistoihin suht reippaalla velkavivulla. Kiinteistoissa ei tuottoprosentit ole valttamatta niin lupaavia kuin osakesijoituksissa, mutta kun ottaa velkavivun huomioon, nayttaa tilanne aivan toisenlaiselta. Osakkeisiin en velkavivulla sijoittaisi – ja viela vahemman nyt vanhemmalla ialla.

Nyt vanhemmiten olen myos alkanut suhtautua paljon myonteisemmin joukkovelkakirjoihin, joita nuorempana tuli pidettya aivan liian tylsina sijoitusinstrumentteina. Niita on nyt pieni siivu salkusta. Se siivu tulee todennakoisesti kasvamaan.

Sen sijaan yksi asia on kirkastunut nyt vanhempana: kannattaa sijoittaa ainakin osa johonkin sellaiseen mista itse pitaa ja mika tuottaa muutakin tyydytysta kuin rahassa mitattavaa arvonnousua. Itse sijoitin metsatilaan. Metsasta ei valtavia tuottoja ole odotettavissa, mutta suuri tuotto tulee siita, etta minusta metsanhoito on suurta tyydytysta tuottava harrastus.

Jos peiliin katsoo, niin sen tekisin nyt toisin, etta istuisin paljon tiiviimmin salkkuni paalla varomasta myymasta jokaisessa pikku heilahtelussa. Mutta samalla peili kertoo myos, etta ilman velkavipua en olisi tassa tilanteessa missa nyt olen.

Mukava nahda, etta myos oma jalkipolvi on oppinut sijoittamaan – ei kuitenkaan ihan kaikkea saastoon laittamalla, vaan myos sopivasti tasapainossa avartamaan maailmaa matkailun avulla. Ehka siina sijoitusvinkkelikin samalla avartuu.

kinski26 Lokakuu, 2012Eskoo:

Viimeisten vuosikymmenien aikana sijoittamisesta, jonka miellän ennen kaikkea osakesäästämiseksi on tullut mieluisa harrastus, johon on hyvä palata aina uudelleen. Työ on ollut hyvin hektistä, ihmisläheistä ja henkilöön menevää, joten viileiden numeroiden ja älyttömien käyrien parissa askarteleminen ja alan opiskelu ovat olleet lohtuna ja seuranakin hiljaisina aamuyön tunteina ja päivystyskämpän autiudessa.

Teknokuplassa tuli takkiin jonkin verran, mutta jo 2008/09 kykenin näkemään dipit ja suoranaisen laman mahdollisuuksina. Velkavipua olen aina vierastanut, ilmeisesti siitä syystä, että olen maksanut joitakin lainoja pahana aikana liki 15% korkotasoilla. Kulujen minimointi on avainsanoja, samoin ajallinen, maantieteellinen ja toimialahajautus sekä veivauksen välttäminen. Tappiot nopeasti, voitot kärsivällisesti.

Allokaatio on syntynyt siitä täysin epäortodoksisesta ideasta, että kun muut keräilivät postimerkkejä, ak keräili osakkeita ja korkopapereita. Minkään guru en taatusti ole, mutta jokseenkin hyvin indeksin kanssa on painittu.

Kesämökki ja ainakin yksi asunto ovat mahdollistuneet realisoimalla kohtuullisen oikeaan aikaan sijoitusomaisuutta.

Petre:

Kiitokset tärkeästä työstäsi ja kiitos jo etukäteen, jos valotat hiukan pitempäänkin asioita seuranneiden tuntoja. Arvelen, ettei todellinen, siis oikealla ja omalla rahalla tapahtuva sijoittaminen ole pelkästään aggressiivisten nuorten miesten asia. Seeking Alpha-sivustokin pokkaa ajoittain ystävämme Warren Buffetin suuntaan. Ja Berkshire Hathaway on leppoisa omistettava.

Ja: Olisiko järkevää koota tärkeimmät talousbloggaajat jonkinlaisiin kokoontumisajoihin. jollain aikataululla? Meitä faneja näet on. Palavereja voi ollakin, mutta syrjäkulmilla en sellaisesta ole kuullut.

petre27 Lokakuu, 2012Kinski & co:
Kokoontumisajot on hyvä idea. Siirretään keskustelu sen osalta http://www.valistunutsijoittaja.com :in (meikäläisen oma saitti) keskustelupalstalle, jotta emme aja Nordnettiä tässä ikävään välikäteen.

 

/Petre Pomell

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.