Nordnet Blogi

Oikea suora ETF-tuotonjakoihin: uusi tapaustutkimus

Toivottavasti blogin lukijat ovat jo ehtineet tutustua aiempaan kirjoitukseeni ulkomaisten osinkojen verotuskuvioista ja hyötyneet siinä kerrotuista havainnoista ja kokemuksista. Aiemmassa kirjoituksessa käsittelin myös lyhyesti kaksi varsin yksinkertaista esimerkkiä yhdysvaltalaisesta ja saksalaisesta (yhtiö)osinkoverotuksesta, jotta “osinkoveropalautusten” haku olisi tulevaisuudessa helpompaa ja pyörää ei tarvitsi jok’ikinen kerta keksiä uudelleen.

Miksi ulkomaisten ETF:ien tuottojen verotuskuviot ansaitsevat nykyistä huomattavasti enemmän huomiota?

Nordnetin blogissakin kirjoittava Petre Pomell on jatkuvasti omissa kirjoituksissaan (ks. myös Kaartinen & Pomell 2012, 41) mielestäni varsin aiheellisesti kehottanut suomalaissijoittajia vakavasti harkitsemaan osingot uudelleen sijoittavia ETF-tuotteita (ns. kasvu-ETF; ei jaa tuottoja, non-distributing/capitalizing), koska (a) suomalaisen ETF:n tuotto (SLG OMXH25) on kokonaan veronalaista pääomatuloa (30 % / 32 % vs. 21 %), kuten tavanomaisenkin sijoitusrahaston luonnollisille henkilöille ulos jakama tuotto eli tuotto-osuus ja (b) ulkomaisten ETF:ien tuotto-osuus on (useimmissa tapauksissa) kokonaan veronalaista pääomatuloa (30 % / 32 %). Kaartinen ja Pomell (2012, 41) ovat huomauttaneet ETF-verotuksen “vastaa[van] perinteisten rahastojen tuottojen verotusta”, mutta tämä on kuitenkin ilmeinen yksinkertaistus todellisesta oikeuskäytännöstä ja veroperiaatteista. ETF-sijoituksia harkitsevan pitää tietysti kiinnittää huomiota ensisijaisesti valitsemansa ETF:n rakenteeseen, kokoon ja likviditeettiin, mutta myös verokysymykset – kaikki verot ovat pois nettovarallisuudesta – kannattaa pitää mielessä.

Verotuksesta hyvän kirjan kirjoittaneet Fasoúlas, Manninen ja Niiranen (2012) ovat esitelleet hyvin mielenkiintoisen SICAV-yhtiöihin liittyneen KHO 12.3.2010/470-ratkaisun, jossa suomalaisen osakeyhtiön saamaa voitonjako rinnastettiin osinkoon. Ratkaisu osoittaa erittäin selvästi, että tietynlaisissa tilanteissa ulkomaisen sijoitusrahaston sijoittajille jakamia tuottoja voidaan käsitellä saajasta riippuen kuten osinkoja eli niitä verotetaan alennetusti tai ei lainkaan (ks. erit. Fasoúlas, Manninen & Niiranen 2012, 132; Korpela 2012, 113). Yksityishenkilöiden osalta oikeuskäytäntöä ei vielä ole, koska KHO 12.3.2010/470-ratkaisu koskee suomalaista osakeyhtiötä, mutta “[t]uoton tulotyypin kannalta sillä ei kuitenkaan voi olla merkitystä, kuka tuottoa saa”. ETF:ien ulos jakamissa tuotoissa piilee siis ainakin tällä hetkellä varsin merkittävä verotustapaan liittyvä epävarmuus, koska verottaja juoksee aina rahoitusmarkkinoiden jäljessä. Fasoúlasin, Mannisen ja Niirasen (2012, 133) mukaan “[v]erotusmenettely on kankeaa, jos eri valtioista maksettujen erilaisten yhteisöjen luonnetta tulee tutkia tietääkseen, miten näiden jakamaa tuottoa verotetaan”, joten sijoituspäätökseen sisältyy verotukseen liittyvää ylimääräistä epävarmuutta ja näin ollen lopullista verorasitusta ei voi selvästi ennakoida etukäteen. Kyse on oikeastaan niin merkittävästä epäselvyydestä, että ETF-asian osalta jokaisen kannattaa hakea ainakin ennakkotietoa verottajalta (tai ennakkoratkaisua KVL:lta), koska käytännössä ETF:n jakaman tuoton rinnastaminen osinkoon vaatii, että ulkomaisen “ETF:n luonne ja voitonjakotapa tutkitaan [verottajan toimesta]” (Fasoúlas, Manninen & Niiranen 2012, 143). Pohdittavaa ja mietittävää siis riittää.

Ulkomaisen ETF:n jakaman “osingon” (= tuotto-osuus) verotuskuvio on edellä mainituista ilmeisistä epävarmuuksista huolimatta tällä hetkellä Suomessa yleisesti verovelvollisen luonnollisen henkilön kannalta toistaiseksi varsin suoraviivaista, vaikka asia ei todellisuudessa ehkä näin sitten olekaan. Kuvitteellinen esimerkki: arvopaperivälittäjä voi ilmoittaa ETF-tuotto-osuudet verottajalle osinkoina, mutta verohallintoa tämä ilmoitus ei kuitenkaan lopullisesti sido, vaan verottaja voi tarvittaessa selvittää asian ja kuitenkin kohdella saatua tuotto-osuutta osingon sijaan normaalina pääomatulona. Toisaalta arvopaperivälittäjän velvollisuus ei ole selvittää, millaisesta sijoitusyhteisöstä tuotonmaksu tulee, joten jos asiasta on kiinnostunut, se pitää itse tutkia ja miettiä.

Ulkomaisten ETF:ien tuotonjaon osalta noudatetaan useimmiten lähtökohtaisesti verosopimuksen osinkoartiklaa, vaikka esimerkiksi ETF:n tuotto-osuuksista ei ole verosopimuksissa erikseen mainittu ja joskus osinko rinnastuu ulkomaanmaan sisäisen lainsäädännön perusteella suoraan osinkoon ja lähdevero peritään tämän perusteella. Jos ETF:n jakama tuotto rinnastuu ajankohtaisen suomalaisen verotulkinnan mukaan sijoitusrahaston jakamaan tuotto-osuuteen, niin Suomen verottajan tulisi hyvittää toisen valtion perimä lähdevero (esim. 15%) ja näin ollen periä vain jäljelle jäävä loppuosa verovelvolliselta verosopimuksen mukaisesti (15%). (Fasoúlas, Manninen & Niiranen 2012, 134.)

Käytännössä ETF:iin pätevät “kaavojen” mielessä täsmälleen samat verotusperiaatteet kuin osakeosinkoihin eli tietyissä tapauksissa maiden välinen verosopimus asettaa rajoituksia niin lähdemaan suorittamalle lähdeveron pidätykselle kuin saattaa myös hankaloittaa mahdollisesti liikaa perittyjen lähdeverojen takaisinperintää (erityisesti mieleen tulee Ranska). Myönteinen erityistapaus on 0%-lähdeveron Irlanti (verosopimus), joten lähtökohtaisesti Irlannissa “sijaitsevan” ETF:n tuottojen suomalainen 30% pääomavero tulee luonnollisen henkilön maksettavaksi kokonaisuudessaan vasta verovuotta seuraavaan verotukseen eikä verovelvollisen tarvitse temppuilla ylimääräistä (ISIN-koodissa alkuosa on “IE-”). Toisaalta korko-ETF:n tapauksessa sijoittaja ei menetä juuri mitään, sillä valtaosa talletuksille maksettavista talletuskoroista on lähdeveron alaisia korkoja (Kaartinen & Pomell 2012, 41; ks. Fasoúlas, Manninen & Niiranen 2012, 23) ja niistä peritään veroa 30 % / 32 % (> 50 000 EUR ylittävältä osalta).

Tarkoituksenani ei ole nyt tietenkään ole pelotella ETF-verotuksen hankaluudella, koska näin asia ei suurimmassa osassa tapauksista ole. Tavoitteeni on päinvastoin osoittaa, että tuotot osakkailleen jakava ETF voi olla suomalaisen sijoittajan kannalta ainakin toistaiseksi verotuksellisesti vaikea pala purtavaksi ja 30% on varsin kova vero maksettavaksi ETF-tuotosta.

Lähteet/Kirjallisuus:

Fasoúlas, Elina & Petri Manninen & Ville Niiranen (2012). Sijoittajan verotus. Helsinki: FINVA.
Kaartinen, Aaron & Petre Pomell (2012). ETF – Avain monipuoliseen sijoittamiseen. Helsinki: Talentum.
Korpela, Vesa (2012). Sijoittajan verokirja. Helsinki: Verotieto.

Seuraavassa kirjoituksessa tutustutaan ranskalaiseen osinkopainiin eli mitä jokaisen Ranskan verottajan kanssa asioivan on syytä tietää.

Vastuuvapaus: Tämä kirjoitus ja sen sisältämä tieto on tarkoitettu vain yleistiedoksi ja esimerkiksi. Todelliset verotilanteet voivat erota esitetystä. Kirjoituksen sisältö on koottu luotettavina pitämistäni tietolähteistä ja omista kokemuksista, mutta mahdollisista virheistä en ota vastuuta. Veroasioissa on aina syytä kääntyä viime kädessä verottajan tai verotuksen asiantuntijan puoleen.

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Vesa20 Joulukuu, 2012

Kiitoksia jälleen asiantuntevasta artikkkelista. Kysyisin, että miten ETF:t ja toisaalta tavalliset sijoitusrahastot maksavat sisäisesti veroja ja lähdeveroja osingoista ennen kuin edes ajakavat osinkoa rahaston omistajille? Maksaako sijoittaja ainakin lähdeverot kahteen kertaan?

Esa20 Joulukuu, 2012Kiitos taas. Kyselinkin jo tuossa sinun edellisessä jutussa tarkennusta yhden iSharesin ETF:n verotukseen. Luulin jo ymmärtäväni, mutta nyt tuli eteen ristiriita. Kerroit että Irlantilaisen ETF:n osingon verotus olisi yksinkertainen ja sen tunnistaisi ISIN alusta “IE”.Mutta entäs tämä: iShares MSCI Emerging Markets (IQQE). Esitteen sivulla http://de.ishares.com/en/rc/funds/IEEM sanotaan että Domicile = Irish, mutta ISIN alkaa “DE”, joka viittaa hyvin vahvasti Saksaan. Eli mitenhän tuon kyseisen ETF:n osingon ennakonpidätys/verotus menee?
Thomas Brand21 Joulukuu, 2012@Vesa:Erittäin hyvä, mutta mahdottoman vaikea kysymys. Rahastoihin sijoitetaan luonnollisesti useista taloudellisesti mielekkäistä syistä, mutta eräs syy on myös “verotuksen siirtäminen johonkin hamaan tulevaisuuteen” (erityisesti kasvuosuuksien tapauksessa).Suomessa sijoitusrahastot – noteeraamatton tai julkisesti noteerattu – ovat verovapaita (TVL 20 §:n 1 momentti), eli lopulta verot maksaa käytännössä osuudenomistaja tuotto-osuuksistaan (“rahasto-osingot”) ja mahdollisista myyntivoitoista.

Sijoitusrahastot ovat yleensä velvoitettuja maksamaan osingoista veroa ulkomailla, mutta käsittääkseni useat rahastot kyllä perivät omansa takaisin ulkomailta. Jos rahasto ei järjestä takaisinperintää ja osingoista on peritty liikaa veroa, niin olet mielestäni aivan oikeassa siinä, että tuplaverotuksen riski on olemassa.

Erilaiset sijoitusrahastot järjestävät takaisinperintäprosessin todennäköisesti hyvin eri tavoin ja joidenkin ei edes tarvitse ryhtyä itse osinkojen lähdeverojen takaisinperintään, vaan hoitavat asian jollain muulla tavalla (esim. synteettinen ETF-tuote). Lisäksi rahastoyhtiöt todennäköisesti käyttävät myös erilaisia institutionalisoituja takaisinperintäkanavia ja muita lisäpalveluita, jotta liikaa maksetut verot eivät jää rahaston osuudenomistajilta saamatta. Seligsonin Anders Oldenburg on aiemmin kommentoinut osinkoihin liittynyttä lähdeveroasiaa Phoebus-rahaston blogissa.

Yleistä tietoa ETF-verotuksen kansainvälisistä kysymyksistä voit lukea Citywiren artikkelista.

Thomas Brand21 Joulukuu, 2012

@Esa:

Todella hyvä ja aiheellinen havainto, joka koskettaa erityisesti ADR/GDR-osakkeita ja ETF-tuotteita.

ISIN-koodi on ehkä helpoin tapa yrittää tunnistaa instrumentin “kotipaikka”, mutta tämä ei täydellisen varma tapa, vaan ISIN-koodin lisäksi on syytä tutkia asiaa myös hieman “konepellin” alta. Todellinen veromaa ei suoraan paljastu pelkkään ISIN-koodia katsomalla (vrt. Nokian osake).

IQQE/IEEM:n on veromaa Irlanti (IE00B0M63177), vaikka tuote on listattu Irlannin lisäksi Saksaan (DE000A0HGZT7) EUR-kaupankäyntivaluuttanaan. Nordnetin kautta on helpoimmin saatavilla Xetrasta löytyvä saksalainen versio, joka jakaa tuotot ulos USD-muotoisesti ja koska todellinen veromaa on Irlanti, tuotonmaksuista lähdevero on 0 %.

/Thomas Brand

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
26.04.2015 08:36
Mistä helpoimmin löytää tiedon, onko jokin ETF kasvu vai tuotto?

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.