Nordnet Blogi

Öljyn hinnan romahdus ei mielestäni ole positiivinen asia sijoittajalle

Raakaöljyn hinnan laskun sanotaan olevan positiivinen asia maailmantaloudelle ja osakemarkkinoille. Ajatus tuntuu loogiselta, sillä halvempi energia tarkoittaa alhaisempia kustannuksia kuluttajille teollisuudelle. The Economist kirjoitti lokakuussa 2014 artikkelin voittajista ja häviäjistä halvan öljyn aikakaudella (tuolloin öljyn hinta oli vielä yli 80 $/barreli). Artikkeli on vanha, mutta kuvaa mielestäni erittäin osuvasti valtaosan näkemystä halvan öljyn vaikutuksista maailmantalouteen. Kirjoituksen logiikan mukaan laskeva öljynhinta on tulonsiirto öljyntuottajilta kuluttajille. Laskun hyödyt ovat suuremmat kuin haitat, sillä haitat osuvat vain pieneen osaan maailmantaloutta (tuottajat), kun taas hyödyt leviävät laajasti suurille joukoille ympäri maailmaa  (kuluttajat). Lehti siteeraa IMF:n tutkimusta, jonka mukaan 10% lasku öljyn hinnassa tarkoittaa noin 0,2% piristysruisketta maailman BKT:seen. Halvan öljyn tulisi monien mielestä olla positiivinen asia myös osakemarkkinoille. Björn Wahlroos oli vielä vuosi sitten sitä mieltä, että markkinat tulkitsevat öljyn hinnan laskua väärin. Hänen mukaansa ”Osakemarkkinoiden reaktio öljyn hintaan on anomalia. Kun öljyn hinta laskee, pörssien pitäisi nousta. Mutta itse asiassa viime aikoina korrelaatio on ollut päinvastainen. Öljyn hinnan kehityksessä on jotain, mitä maailmanmarkkinat tulkitsevat väärin”.

Talous ja finanssimarkkinat ovat kuitenkin paljon monimutkaisempia systeemejä kuin ekonomistien yksinkertaistettuihin oletuksiin perustuvat mallit antavat ymmärtää. Raakaöljyn tuotanto ja sen sidosryhmät ovat merkittävä osa taloutta, eikä erillinen osa sitä. Siksi on mahdolista, että negatiiviset vaikutukset öljysektorilta leviävät muuhun talouteen epäsuorasti finanssimarkkinoiden tai luottamuksen laskun kautta. Vaikutukset riippuvat myös siitä onko lasku nopea ja yllättävä vai hidas pitkäaikainen trendi. Itse olen sitä mieltä, että öljyn hinnan nopea ja yllättävä lasku on negatiivinen eikä positiivinen asia osakemarkkinoille ja maailmantaloudelle.

Aloitetaan pohdinta siitä, että tulisiko osakemarkkinoiden korreloida negatiivisesti öljyn hintojen kanssa, kuten Wahlroos tulkitsee. Kun öljyn tynnyrihinta tulee alas 115 dollarista 30 dollariin ja maailma tuottaa noin 90 miljoonaa tynnyriä päivässä, tarkoittaa se karkeasti sitä, että öljyntuottajien liikevaihto laskee vuodessa noin 3.8 biljoonasta dollarista alle biljoonaan dollariin. Noin kolmen biljoonan dollarin lasku vastaa suuruusluokaltaan noin 4 prosenttia maailman BKT:sta. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuuden öljyinvestointeihin tarvittavat rahat hupenevat vauhdilla. Finanssimarkkinoiden kannalta tärkeämpi asia on kuitenkin se, mikä vaikutus öljyntuottajien liikevaihdon romahtamisella on sijoitusmarkkinoille virtaaville rahamäärille.

Öljyntuottajamaiden hyvinvointirahastot aina Norjasta Lähi-Idän maihin ovat maailman suurimpia sijoittajia. Ne ovat mukana kaikissa mahdollisissa omaisuusluokissa ympäri maailman. Vuosikausia jatkunut öljyn hinnan nousu on merkinnyt sitä, että öljyntuottajamaat ovat pystyneet kerryttämään valtavia ylijäämiä, joita rahastot ovat sitten sijoittaneet eri omaisuuslajeihin, mikä on nostattanut niiden arvoja.

Öljyn hinnan romahdus merkitsee sitä, että tuottajamaat alkavat tekemään ylijäämäisten budjettien sijasta alijäämäisiä budjetteja, mikä tietysti tarkoittaa sitä, että ne joutuvat realisoimaan sijoituksiaan vajeiden paikkaamiseksi. Tämä puolestaan johtaa siihen, että maailman suurimpien sijoittajien rahavirta kääntyy 180 astetta toiseen suuntaan. Suurimmista ostajista tuleekin suurimpia myyjiä. Jos öljyn hinta pysyy alhaalla useita vuosia, niin mistä löytyy ostajat öljyvaltioiden hyvinvointirahastojen myymille sijoituksille? Muistutettakoon myös, että samaan aikaan suurten eläkerahastojen ostohalukkuus on laskussa, sillä suuret ikäluokat ovat eläköitymässä länsimaissa.

Öljyntuotanto on pääomaintensiivistä toimintaa. Tästä syystä tuottajat ovat aktiivisia velkakirjojen liikkeellelaskijoita. Varsinkin USA:n liuskeöljyntuottajat ovat viime vuosina nostaneet paljon velkaa investointejaan varten. Liuskeöljyn ansiosta energiasektori muodostaa jo yli 15% USA:n high yield-velkakirjamarkkinasta (Euroopassa energian osuus on toki selvästi pienempi). Liuskeöljytuotannosta on tullut niin merkittävä osa USA:n high yield-markkinaa, että sillä on vaikutusta koko indeksin kehitykseen.

Tästä tulee mieleen räväköistä lausunnoistaan tunnetun suursijoittaja Carl Icahnin lukuisat varoittelut high yield-markkinoiden riskeistä. Koko markkina on paisunut valtavan suureksi ennen kaikkea sen takia, että keskuspankit ovat toimillaan tuhonneet tuotot matalariskisistä velkakirjoista, joten sijoittajien on ollut pakko hakea tuottoa korkeariskisistä ’roskalainoista’. Alla olevassa videossa Carl Icahn kertoo näkemyksiään high yield markkinoiden riskeistä Blackrock-sijoitusyhtiön johtajalle Larry Finkille. Itselläni on taipumus uskoa Icahnin tulkintoja markkinoiden riskeistä.

Kuten Icahn videossa osuvasti toteaa, jokaiselle myyjälle on aina löydyttävä ostaja. Tätä kutsutaan likviditeetiksi. High yield-lainat ovat normaaleissakin olosuhteissa epälikvidejä sijoituksia. Laajoissa myyntipaniikeissa likviditeetti on todella heikkoa, mikä lisää romahduksen todennäköisyyttä. Etf-tuotteet, joita Blackrockin kaltaiset varainhoitoyhtiöt tuoneet markkinoille ovat Icahnin mukaan luoneet illuusion siitä, että high yield -sijoitukset ovat likvidejä ja niitä voi aina ostaa ja myydä koska tahansa ilman vaikeuksia.

Energia- ja muiden raaka-ainetuottajien vaikeudet voivat saada aikaan myyntiaallon USA:n high yield-markkinoilla. Tärkeä kysymys kuuluukin, onko olemassa vaaraa, että high yield-markkinoiden ahdinko (kts. alla oleva graafi) leviää myös muille markkinoille? En itse usko, että näin suuren markkinan vaikeudet voisivat tapahtua tyhjiössä leviämättä muille markkinoille. Tästä syystä liuskeöljytuottajien mahdollisesti kasvavat maksuhäiriöt voivat olla systemaattinen riski koko globaaleille finanssimarkkinoille.

iShares iBoxx $ High Yield Corporate Bond indeksi (HYG)

Lahde: Yahoo! Finance
Lahde: Yahoo! Finance

Öljyn hinnan lasku merkitsee mielestäni edellä mainitsemistani syistä johtuen sitä, että uuden rahan virta markkinoille tyrehtyy ja voi jopa kääntyä markkinoilta poispäin. Öljy-yhtiöt lukeutuvat maailman suurimpiin yhtiöihin ja ovat siksi myös tärkeitä osingonmaksajia esimerkiksi eläkesäätiöille. En siksi jaa Wahlroosin näkemystä siitä, että osakemarkkinoiden pitäisi nousta, jos öljyn hinta romahtaa.

Palataan jälleen Carl Icahnin viisaisiin sanoihin: ”et voi myydä mitään, jollet löydä ostajaa”. Alla olevassa graafissa on kuvattu S&P 500-indeksin kehitys vuodesta 2006 lähtien. Indeksin nousu näyttää komealta, mutta se ei ole asia, jota halusin sanoa. Sen sijaan haluaisin kiinnittää huomiosi alla oleviin pylväisiin, jotka kuvaavat osakkeiden kaupankäyntivolyymeja.

Lahde: Yahoo! Finance
Lahde: Yahoo! Finance

Grafiikka kertoo, että vuoden 2008 jälkeinen kurssinousu on tapahtunut todella alhaisella kaupankäyntien lukumäärällä. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä harvalukuisempi joukko on enää mukana osakemarkkinoilla ja likviditeetti on heikentynyt, vaikka keskuspankkien ansiosta sitä pitäisi olla tarjolla ennätysmäärin. Mitä tapahtu jos nykyiset ostajat kääntyvät myyntilaidalle, koska markkinoiden trendi kääntyy (esim. Fedin koronnostojen ja high yield markkinoilta leviävän tartunnan seurauksena)? Mistä löytyy ostajat kun nykyiset omistajat alkavat joukolla etsimään uloskäyntejä?

USA:n sanotaan monesti olevan suurimpia hyötyjä alhaisesta raakaöljyn hinnasta. Tämä siitäkin huolimatta, että vielä muutama vuosi sitten moni tituleerasi maata ”uudeksi Saudi-Arabiaksi” liuske-energiabuumin johdosta. Nyt kun USA on sekä merkittävä öljyn tuottaja että kuluttaja, onkin syytä pohtia, että onko maa voittaja vai häviäjä halvan öljyn aikakaudella.

Öljyn ja kaasun tuotanto on nykyisin paljon tärkeämpi osa USA:n teollisuutta kuin mitä se oli kymmenen vuotta sitten. Tämän takia liuskeöljytuottajien ja alan laitetoimittajien ahdinko tarkoittaa helposti sitä, että koko maan teollisuustuotannon tila on huono. Pääasiassa energiasektorin vaikeuksien takia USA:n teollisuustuottajien luottamusta kuvaava ISM-indeksi onkin laskenut alle viidenkymmenen pisteen. Näin alhainen pistelukema kertoo sitä, että maan teollisuustuotanto tulee todennäköisemmin supistumaan kuin kasvamaan lähiaikoina.

Kuten alla olevasta grafiikasta käy ilmi, ISM-indeksin laskeminen alle viidenkymmenen pisteen on monesti merkinnyt sitä, että USA on taantumassa seuraavan vuoden aikana (harmaat alueet kuvaavat taantumaa). Vaikkei ISM aina olekaan oikeassa taantuman ennustamisessa (kts. esim. 90-luku), on se silti yksi tärkeimmistä  USA:n suhdanteita ennakoivista indikaattoreista. Yksi tarkimmin seuraamistani makrotalouden asiantuntijoista on Raoul Pal. Hän pitää USA:n ISM-indeksiä jopa yhtenä tärkeimistä globaalia suhdannetta ennakoivista mittareista.

ISM index

Monet asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että teollisuustuotannon tilaa kuvaavalle ISM-indeksille ei pitäisi antaa suurta painoarvoa, sillä USA:n palvelualat ovat paljon merkittävämpi työllistäjä kuin teollisuus. Tämä tilasto pitää toki paikkansa, mutta on mielestäni väärin olettaa, että nämä kaksi alaa eivät kulkisi käsi kädessä. Palvelusektorin ja asuinrakentamisen tila USA:ssa riippuu uskoakseni edelleen vahvasti teollisuuden kehityksestä. Teollisuus on edelleen ala, joka pystyy tarjoamaan korkeapalkkaisia työpaikkoja ja sitä kautta luomaan kysyntää palveluille ja rakennusalalle. Öljysektorin luomat teollisuustyöpaikat ovat uskoakseni olleet koko USA:n 2008 finanssikriisin jälkeisen kasvun selkäranka. Öljyn hinnan romahdus tuleekin siksi uskoakseni todennäköisemmin ajamaan maan taantumaan kuin tarjoamaan piristysruiskeen maan taloudelle. Perustelen tätä näkemystäni seuraavaksi.

Pohjois-Dakota ei varmasti ole niitä kaikkein tunnetuimpia tai seksikkäimpiä osavaltioita USA:ssa. Luulen, että suurin osa eurooppalaisista pitää osavaltiota edelleen takapajuisena maalaisseutuna, eikä moni varmaan osaisi edes sijoittaa kyseistä osavaltiota kartalla oikealle paikalle. Siksi monelle saattaa tulla yllätyksenä, että Pohjois-Dakota on nykyisin USA:n nopeimmin kasvava osavaltio väkiluvulla mitattuna. Pojois-Dakotan BKT:n kasvu oli vuonna 2014 USA:n nopeinta ja osavaltion BKT:n kasvu vuosina 2010-2014 oli keskimäärin yli 6%, kun koko USA:n keskiarvo samana ajanjaksona oli 1.4%.

Pohjois-Dakotan räjähdysmäiselle kasvubuumille löytyy yksi ja ainoa selitys: USA:n merkittävin liuskeöljy ja -kaasuesiintymä nimeltään Bakken. Alla oleva avaruuskuva USA:n mantereesta kertoo maan talouskasvusta enemmän kuin yksikään tilasto tai graafi.

Bakken from space

Valtavan kokoinen valoläiskä ’Bakken Shale’ -nimen kohdalla oli vielä 2000-luvun alussa yhtä mustaa aluetta aivan kuten kaikki sen ympärillä olevat alueet. Liuske-energiabuumin johdosta alue näyttää nykyisin avaruudesta katsottuna yhtä suurelta kuin maan monet suuret väestökeskittymät. Tässä kuvassa on mielestäni kaikki oleellinen USA:n talouskasvusta vuoden 2008 jälkeen.

Fedin löysä rahapolitiikka on johtanut ennätyksellisen alhaisiin yritysten rahoituskustannuksiin, mikä puolestaan on johtanut siihen että liuskeöljyn tuottajat ovat poranneet maahan reikiä paljon enemmän kuin niitä olisi tarvinnut porata. Kovasta investointitahdista johtuen liuske-energiaosavaltiot ovat pystyneet luomaan valtavan määrän uusia työpaikkoja. Itse asiassa, kuten alla olevasta graafista käy ilmi, ilman näiden osavaltioiden panosta koko maan finanssikriisin jälkeinen työllisyyskehitys olisi ollut umpisurkeaa.

jobs-in-shale-vs-non-shale-states-from-zero-hedge

Lyhyesti sanottuna USA:n paljon hehkutettu talouskasvu on todellisuudessa ollut vain valtava väestön muuttoliike kohti liuske-energiaa tuottavia osavaltioita. Entisistä tuppukylistä on tullut isoja kaupunkeja, joissa palvelualat ja asuinrakentaminen ovat kukoistaneet. Öljyn hinnan romahdus uhkaa kuitenkin tyrehdyttää tämän buumin, mikä puolestaan tarkoittaa, että koko USA:n talouskasvu on vaarassa.

Oma veikkaukseni on, että öljyn hinnan laskun seurauksena USA tulee ajautumaan taantumaan vielä vuoden 2016 aikana. Olen täysin eri mieltä niiden kanssa, jotka sanovat alhaisen öljynhinnan olevan siunaus USA:lle.

Mutta eikö laskevan bensan hinnan ansiosta kasvava kulutus voisi paikata kaikki negatiiviset vaikutukset, joita laskevasta öljyn hinnasta syntyy? Jos maailman öljyntuottajat ottavat takkiin noin 2 biljoonaa dollaria vuodessa, niin eikö tämän rahasumman pitäisi siirtyä kuluttajien ’tuotoiksi’ alhaisempien energiskustannusten muodossa? En usko, että talous toimii näin yksinkertaisesti. Nimittäin jos laskeva öljyn hinta heikentää teollisuuden työllisyysnäkymiä USA:ssa, niin todennäköisesti sillä on negatiivisia vaikutuksia kuluttajien luottamukseen ja ostopäätöksiin. Tähän kun vielä yhdistää laskevat osakemarkkinat, niin maailman suurimman kuluttajayhteiskunnan kukkaronnyörit tulevat uskoakseni kiristymään jatkossa. Kuten alla olevasta graafista käy ilmi USA:n kuluttajien säästämisaste näyttäisi olevan kasvussa.

Lahde: St Louis Fed
Lahde: St Louis Fed

Jos amerikkalainen kuluttaja alkaa säästämään suuren osan alhaisemmista bensakustannuksista saamistaan ’tuotoista’, tarkoittaa se sitä, että näillä säästöillä maksetaan pois olemassaolevaa velkaa uuden velanoton sijaan. Näin ollen maailmassa olevan luottokannan määrä pienenee ja tämä johtaa myös talouskasvun hidastumiseen. Jos kasvavilla säästöillä maksetaan pois olemassaolevia lainoja kulutuksen sijaan, niin alhainen öljynhinta tarkoittaa käytännössä sitä, että suuri määrä rahaa kuolee pois maailmasta ja siirtyy ’rahojen taivaaseen’. Tästä johtuen en usko, että laskeva öljyn hinta on pelkkä tulonsiirto tuottajilta kuluttajille, kuten esimerkiksi alussa mainitsemani The Economistin artikkeli antaa ymmärtää.

Tämän kirjoituksen pituus alkaa jo kasvamaan blogimittojen yli, mutta aihe on niin moniulotteinen, että sitä on mielestäni hankala lyhyesti kertoa. Tähän mennessä olen puhunut lähinnä USA:n taloudesta ja markkinoista. USA on niin keskeinen markkina, että mielestäni asian katsominen tästä näkökulmasta on tärkeää. Esimerkiksi Euroopan talous usein seuraa USA:n syklejä ja näin ollen USA:n ongelmat ovat usein myös Euroopan ongelmia. Lopuksi haluaisin kuitenkin vielä sanoa muutaman sanan öljyn hinnan ja maailmankaupan kasvun välisestä yhteydestä.

On vaikea kuvitella, että maailmantalous voisi kasvaa, jos maailmankauppa ei kasva. Mikäli alussa mainitsemani IMF:n tutkimuksen logiikka maailmantalouden kasvun ja öljyn hinnan välisestä negatiivisesta korrelaatiosta pitää paikkaansa, niin käsitykseni mukaan myös maailmankaupan näkymien pitäisi näin alhaisen öljyn hinnan aikana olla todella hyvät. Viime aikoina olemme kuitenkin nähneet, että OECD:n ja WTO:n ennusteet antavat aihetta ennemminkin pessimismiin kuin optimismiin maailmankaupan kasvun suhteen.

Kuivarahtien hintoja kuvaava Baltic Dry-indeksi kertoo myös karua kieltä maailmankaupan tilasta. Tiedän, että Baltic Dry-indeksiä laskee heikon rahtikysynnän lisäksi myös muut ulkoiset tekijät, kuten vahva dollarin kurssi ja isojen rahtiyritysten toimet pelata pienimmät ja heikoimmat pelurit ulos markkinoilta hintoja polkemalla. Kuten alla olevasta graafista kuitenkin huomaa, on maailman rahtialusten hinnat niin alhaalla, ettei voi välttyä siltä johtopäätökseltä, että maailmankaupan tila on todella huono. Itse asiassa tänä päivänä olisi halvempaa vuokrata kuivarahtialus päiväksi kuin Ferrari.

Baltic Dry-indeksi

Baltic Dry-indeksi (lahde: Quandl)
lahde: Quandl

Toivottavasti tästä pitkästä kirjoituksesta välittyi lukijalle ainakin se viesti, että maailmantalous on monimutkainen systeemi ja öljyn tuotanto on erittäin keskeinen osa sitä. Öljyn hinnan romahduksen negatiiviset vaikutukset leviävät muualle talouteen heikentyvän luottamuksen ja finanssimarkkioiden shokkien kautta. On mielestäni väärin tukeutua yksinkertaisiin malleihin, joiden mukaan laskeva öljyn hinta on vain tulonsiirto tuottajilta kuluttajille ja hinnan romahdus olisi syy optimismiin.

***********************************************************************************************************

Photo credit: Henrik Jonsson, Getty Image

Seuraa Twitterissä : @TimoTikkala

Lue kirjoituksiani myös täältä.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

16
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Kiitos hyvästä ja ajankohtaisesta jutusta. Miten luulet öljyn hinnan kehittyvän lähiaikoina ? Onko mitään hyviä ja halpoja öljyyhtiöitä noin sijoitusmielessä maailmalla , jokainen ostaa tietysti omalla vastuulla ?
Nimetön
Nimetön
En tiedä öljyn hinnan kehityksestä, mutta luulen, että tilanne on sama kuin kaikkien muidenkin raaka-aineiden kohdalla: kunnon nousumarkkina vaatii heikompaa dollarin kurssia. Kun dollari vahvistuu, niin kaikkien raaka-aineiden hinnat tuppaavat laskemaan. Yleisesti ottaen luulen, että Exxonin ja Chevronin kaltaiset isot pelurit tulevat olemaan voittajia, koska ne voivat lopulta ostaa kuilun partaalla roikkuvia pieniä yhtiöitä pilkkahintaan.
Nimetön
Nimetön
Mikäli kirjoittajan aikaisempia analyysejä mm. kultakaivososakkeisiin (esim. Eldorado Gold tai Timmins Gold Corp) liittyen on käyttänyt sijoitussuosituksina, enpä välttämättä kyselisi öljy-yhtiöistä sen enempää… Mutta kiitokset kuitenkin erinomaisesta ja pedantista makroanalyysistä öljyyn liittyen.
Nimetön
Nimetön
Itse uskon paljon kultaan , hopeaan ja ko analyytikon näkemyksiin. Ajoituksen ongelman pystyy välttämään , kun hajauttaa myös ajallisesti. En ole Suomesta löytänyt analyytikkoa, joka olisi edes maininnut yhtään kultakaivosfirmaa nimeltään. Jokainen sijoittaa omalla riskillään ja kiva olisi lukea jatkossakin suomalaista näkemystä Kulta/hopea yms yhtiöihin.
Nimetön
Nimetön
Sepolle: Henkilö, joka pitää yksityishenkilön kirjoittamia blogeja sijoitussuosituksina, todenäköisesti häviää rahansa joka tapauksessa. Kultakaivossijoituksia kutsutaan korkeariskisiksi sijoituksiksi. Ne voivat myös epäonnistua. Tykkään kirjoitella aiheista, jotka ovat harvemmin esillä ja toivottavasti tarjoavat uusia näkökulmia lukijoille. En ole kiinnostunut siitä, miten kukin rahojaan sijoittelevat.
Nimetön
Nimetön
Eldorado ja Timmins Gold voivat olla erinomaisia sijoituksia juuri nyt, tai sitten eivät. Kuten myös öljy-yhtiöiden osakkeet. Ainakin ne ovat halpoja juuri nyt. Tiedämme lisää 10 vuoden päästä.
Nimetön
Nimetön
Taloudelle ei ole hyväksi öljyn hinta 30 $ / barreli, eikä sitä ole myöskään 130 $ / barreli, eikä varsinkaan ole hyvä nopea vaihtelu näiden kahden välillä. Eikö kuitenkin pitkällä tähtäimellä voisi ajatella öljyn riittävyyden ja tuotannon tehokkuuden olevan positiivista?
Nimetön
Nimetön

Jos teknologia kehittyy niin paljon, etta esim. 50 $/barreli hinnalla syntyy niin paljon uutta tuotantoa, etta se riittaa kattamaan seka vanhojen tuotantolahteiden ehtymisen etta kasvattamaan maailman kokonaistuotantoa (ja tarpeeksi nopeassa ajassa), niin silloin varmaan alhainen hinta on hyva asia talouskasvulle pitkalla tahtaimella. Tuntuu jokseenkin liian haastavalta. Varsinkin kun ottaa huomioon, etta yritysten rahoituskustannukset ovat nyt poikkeuksellisen alhaalla ja ne varmaan jossain vaiheessa taas nousevat. Luulen, etta alhaisista hinnoista johtuva investointilama luo ennemminkin tarjontapulaa pitkalla tahtaimella. Isot oljyfirmat alkoivat karsimaan investointejaan (ja kayttamaan samat rahat osinkojen maksuun ja osakkeiden takaisinostoihin) jo silloin kun hinta oli 100 $/barreli. Eli ainakin isojen oljyfirmojen… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön

Ehkä minulla meni kirjoituksessa ohi (en ihan 100% lukenut myönnetään), mutta arvosijoittajana ajattelen kuitenkin näin: Jos kurssit nousevat -> OK, jos kurssit laskevat -> Hienoa, saan halvalla hyviä yhtiöitä. Varsinkin, jos kyse on pakkomyynneistä. Toisaalta koska en ole 100 % sijoittaja (ymmärrän kyllä, että kirjoitus käsitteli vain sijoittajia) vaan omaan muitakin elämän osa-alueita minusta on hienoa, että monet takapajuiset maat menettävät öljyrahansa. Historian aikana useammat maat, joissa on suuret luonnon resurssit ovat puutteellisia ihmisoikeuksien suhteen. Tämän lisäksi maat, jotka ovat menettäneet luonnolliset resurssinsa ovat joutuneet muuttamaan toimintapanasa paljon läpinäkyvivimmiksi houkutellakseen rahoittajia ja investointeja. Pitkällä aikavälillä alhaisen öljyn hinnan pitäisi lisätä… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Liuskeöljy tuotta mahtavat ympäristöongelmat eli jotain hyvääkin kun se jätetään rauhaan
Nimetön
Nimetön
Tuo Ferrari-vertaus taisi mennä väärinpäin.
Nimetön
Nimetön
Kappas, niin menikin. Kiitokset tarkkaavaisuudesta – teksti on nyt korjattu.
Nimetön
Nimetön
Voi olla, että ajatuksesi ovat osittain jopa oikeita. Siitä huolimatta en tunne minkäänlaista myötätuntoa maailman suurinta ja pitkäaikaisinta kartellia kohtaan. Sen vuoksi olen suorastaan iloinen, jos saudien, norskien, jne öljyrahastot romahtavat.
Nimetön
Nimetön
nyt oli laadukasta kirjotusta merkittävästä asiasta, eikä mitää helsingin pörssi jauhantaa mitä tulee joka tuutista suomen talousmediasta.
Nimetön
Nimetön
Kiitos tästä, harvinaista herkkua saada toisen harkitusta referaatista riitävä tuntu ko.tilanteeseen. Aikaa säästyy ja tietojen syventäminen on helppo nyt vaikka Googlata. Liukasta Laskiasista!
Nimetön
Nimetön
Taas yksi likainen jutku.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.