Jukka Oksaharju
Viimeaikaisen kurssinousun jälkeen olen laittanut kaikki osto-ohjelmani tauolle. Kun osakkeiden hinnat nousevat, laskevat samanaikaisesti myös sijoittajan pitkän aikavälin tuotto-odotukset. On siis maltettava mielensä ja aloitettava käteisposition kasvattaminen.
Otan alkuun suoran lainauksen itseäni viisaammalta sijoittajalta.
”…and here a confession is in order: In my early days I, too, rejoiced when the market rose. Then I read Chapter Eight of Ben Graham’s The Intelligent Investor, the chapter dealing with how investors should view fluctuations in stock prices. Immediately the scales fell from my eyes, and low prices became my friend.” – Warren Buffett, Annual letter to shareholders 2012
Suoraan sitaattiin kiteytyy koko sijoitustoiminnan ydin: pitkän aikavälin osakeostot on suoritettava silloin, kun osakkeiden hinnat ovat laskussa, eivät nousussa. Sijoittamisen käytännön vaikeus ilmenee siinä, että psykologian tasolla on huomattavasti nautinnollisempaa ostaa osakkeita useiden kuukausien nousutrendin jälkeen, kun kurssit ovat huomenna mitä todennäköisimmin korkeammalla kuin tänään.
Pitkäaikaisten osakesijoitusten tuotto-odotukset ovat kuitenkin surullisen alhaiset, jos sijoittaja ostaa osakkeensa liian korkeilla arvostuskertoimilla. Mitä alempana osakkeiden hinnat ovat, sitä suuremman osuuden sijoittaja saa ostettua yhtiön tulevista tuotoista. Sen sijaan osakekurssien noustessa sijoittajan tuotto-odotus laskee säännönmukaisesti, sillä osakekurssin nousu ei kasvata eurollakaan yhtiön tulosta – sijoittaja siis ostaa nousevilla osakemarkkinoilla saman tulososuuden mutta kalliimpaan hintaan (lue: pienempi tuotto-odotus). Muotoilisin pääsäännön sekä ostojen että myyntien ajoituksesta seuraavasti.
”Kun osakkeiden hinnat ovat kohonneet pidemmän aikaa ja on todennäköistä, että hinnat ovat korkeammat myös huomenna, viikon ja kuukauden päästä, on aika ryhtyä keventämään maltillisesti osakepositioita yhtiöissä, joiden arvostustasot ylittävät yhtiöiden pitkän aikavälin ansaintakyvyt. Sen sijaan aikoina, jolloin osakkeet ovat laskeneet jo kauan ja on todennäköistä, että hinnat ovat alhaisemmat huomenna, on aika aloittaa valikoidut osto-ohjelmat laadukkaissa yhtiöissä.”
On siis ensisijaisen tärkeää huomata se, että sijoituspäätösten tueksi on tarpeellista ottaa paitsi osakekurssin kehitys (yhtiön hinta), myös yhtiökohtaisten tekijöiden tarkastelu (yhtiön arvostus). Havaintojeni – ja melko pitkäaikaisen omakohtaisen kokemukseni – perusteella on selvää, että suuri osa sijoittajista käy kauppaa juuri päinvastoin suhteessa edellä esitettyyn sijoitusfilosofiaan. Kun itse havahduin ensi kerran pohtimaan ostojen ja myyntien osalta pitkän aikavälin tuotto-odotuksia (enkä siis vain seuraavan pörssipäivän!), oli kokemus itselleni hyvin avartava. Saatan tällä hetkellä tiivistää oman osto- ja myyntifilosofiani kantavan ajatuksen seuraavasti.
”Pörssi määrittelee lyhyellä tähtäimellä osakkeen hinnan, mutta ei yhtiön pitkän aikavälin arvoa. Yhtiön arvon muodostavat liiketoiminnan ansaintakyky ja yhtiön potentiaali generoida omistaja-arvoa. Kun osakkeiden hinnat vaihtelevat kymmeniä prosentteja vuodesta toiseen, on selvää, että yhtiöiden todelliset arvot eli pitkän aikavälin ansaintakyvyt eivät muutu yhtä nopeasti. On siis mahdollista hyödyntää kurssimuutoksia siten, että sijoittaja myy osakkeitaan kurssitasojen ylittäessä yhtiöiden pitkän aikavälin arvot, ja vastaavasti ostaa osakkeita kurssien alittaessa yhtiöiden ansaintakyvyt. Sijoittajan on siis ostettava osakkeita silloin, kun pörssi hinnoittelee osakkeet lyhyellä aikavälillä alhaisin arvostuskertoimin. Kun osakkeiden hinnat ovat nousseet yli yhtiöiden todellisten arvojen, on aika ryhtyä keventämään salkun osakepainoa, vaikka osakkeiden ostaminen tuntuukin silloin turvallisimmalta jonkin aikaa jatkuneen kurssinousun jälkeen.”
En pysty löytämään tällä hetkellä OMXH:sta yhtään yhtiötä, joka herättäisi ostokiinnostukseni osakkeen hinta huomioiden. Tulen kuitenkin sijoittamaan tulevien viikkojen aikana realisoituvan osinkovirran takaisin salkkuyhtiöihini, joista kotimaisessa mittakaavassa merkittävimpiä ovat Nordea, Sampo ja Olvi (tässä järjestyksessä).
En tule kuitenkaan myymään yllä mainittuja sijoituksiani, sillä erityisesti Nordean ja Sampon arvostustasot ovat edelleen selvästi alle yhtiöiden ansaintakykyjen. Nordean fair value on mielestäni noin 9-10 euroa osakkeelta (ROE-odotus 14%). Sampon intrinsic value on huomattavan riippuvainen Nordean arvostustason todenmukaisesta arviosta. Kuvatulla skenaariolla Sampon fair value on alle 30 euroa osakkeelta mutta lähellä sitä.
Sitten vielä salkkuni uudesta potentiaalisesta ostokohteesta, joka on Oriola-KD. Olen sivunnut yhtiötä edellisen kerran viime kesänä. Ostaisin yhtiön osakkeita välittömästi nykyhinnalla, jos yhtiö ilmoittaisi johtonsa vaihtumisesta. Viisi negatiivista tulosvaroitusta kahdessa vuodessa kertovat minulle siitä, että
1) yritysjohto on kyvytön arvioimaan realistisesti johtamaansa liiketoimintaa
2) vaikeudet kasvumarkkinoilla tulevat kerta toisensa jälkeen johdolle yllätyksenä
3) johto on piittaamaton viestimään näkymistä todenmukaisesti (turvaa omaa asemaansa)
Kaiken kaikkiaan Oriola-KD:n liiketoimintamalli on kuitenkin kassavirroiltaan stabiilia laatua, yhtiön ydinmarkkina-alueet ovat vakaat, yhtiö on mielenkiintoinen kumppani kenelle tahansa Itämeren alueella, yhtiöllä on jonkin verran taloudellista liikkumavaraa ja lisäksi yhtiön palvelujen kysyntätrendi on kasvava pitkällä aikavälillä.
Yritysjohtoon liittyvän riskin ohella olen tiedostanut sen, että Oriola-KD:n taseessa on edelleen epäkuranttia liikearvoa, jota tullaan jatkossa alaskirjaamaan. Se ei kuitenkaan ole merkitykseltään este sijoitukselle, jos osaketta saa ostettua selvällä alennuksella suhteessa yhtiön oman pääoman kirja-arvoon (josta siis liikearvoa tullaan vielä alaskirjaamaan).
Aloitan nyt yhtiön tarkemman seuraamisen.
post scriptum
Blogin lukijat voivat jatkossa seurata ajatuksiani myös Twitterissä, jonne avasin eilen tilin (@JukkaOksaharju). Twiittien on tarkoitus liittyä sijoittamisen ajankohtaisiin asioihin; tosin näkemykset ja kannanotot eivät ole Twitterissäkään suosituksia. On myös selvää, että kommenttini edustavat vain ja ainoastaan omia mielipiteitäni.
—
Kirjoittaja lähipiireineen omistaa kirjoitushetkellä mainituista yhtiöistä Nordeaa, Sampoa ja Olvia. Nordea-sijoituksen osuus kirjoittajan kokonaisvarallisuudesta on merkittävä. Kirjoittajan sijoitusvarallisuudesta noin 95% on kirjoitushetkellä osakkeissa, jotka ovat ostetut tammikuun 2012 puoliväliin mennessä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).
Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:
“Tulen kuitenkin sijoittamaan tulevien viikkojen aikana realisoituvan osinkovirran takaisin salkkuyhtiöihini, joista kotimaisessa mittakaavassa merkittävimpiä ovat Nordea, Sampo ja Olvi (tässä järjestyksessä).”
Tähän haluaisin selvennystä; miksi et jätä osinkoja muhimaan parempaa ostohetkeä varten?
Peruste on se, että todella suuri osa kotimaisista osingoistani kertyy Nordeasta ja Samposta, jotka ovat edelleen selvästi alle yhtiöiden fair valuen omissa laskelmissani. Tässä yhteydessä lasken Nordean “kotimaiseksi”, vaikka konsernin yhtiöoikeudellinen kotipaikka onkin Tukholma.
Itse olen tiivistänyt ostojen ja myyntien ajoittamisen vielä yksinkertaisemmaksi säännöksi, jota yritän noudattaa:
“Osta silloin, kun tuntuu oikein köyhältä ja kurjalta. Myy, kun olo on varakas ja tekee mieli hankkia jotain kallista.”
Kuten kirjoituksessasi toteat, kyse on psykologiasta. Edes omia tuntemuksiaan ei voi muuttaa. Esimerkiksi viime syksynä tuntui koko maailma romahtavan Euroopan velkakriisin alla ja vaikka monen kiinnostavan yhtiön osakkeet olivat todella edullisia, niitä hirvitti silti ostaa. Olisi kuitenkin vielä enemmän pitänyt kiristää nälkävyötä ja irrottaa vielä isompi osa varallisuudestaan osakeostoihin. Jo nyt voi lähinnä nauraa omille syksyisille peloilleen.
Kun taas oma salkku on noussut huikeasti ja on sellainen varakas olo, että voisi jotain osaa varallisuudestaan käyttää myös omaan hyvinvointiin, niin se kannattaa tehdä. Sillä hetkellä tuntuu hurjalta myydä, kun osakkeiden arvot tuntuvat kiipeävän rajattomasti. Aikaisempina vuosina juuri nämä hetket ovat kuitenkin säännöllisesti olleet parhaita aikoja yleisestikin keventää osakesalkkua.
Minusta alkuvuoden ehkä mielenkiintoisin osake on ollut Stonesoft, joka on hetkellisesti lähes tuplannut arvonsa parissa kuukaudessa. Oletko, Jukka, analysoinut yhtiötä tarkemmin? Olisikohan tässä nykyisellä kurssilla (~1,55) edelleen potentiaalia tulevaisuutta ajatellen vai onko riski liian suuri..
Toinen kysymykseni koskee paremman ostohetken odottelua. Mikä on mielestäsi paras tapa “makuuttaa” rahoja silloin kun ne eivät ole osakkeissa kiinni? Esim. perinteisen säästötilin korko kun ei taida kumota edes inflaation vaikutusta.
Osakkeita ostaessa ei pidä tuijottaa menneeseen kurssikehitykseen, vaan ainoastaan tulevaisuudella on merkitystä. On yhden tekevää ostaako osakkeita nouseviin vai laskeviin kursseihin.
Pelkistäen osakkeen, jonka arvo vaihtelee euron päivässä ylös tai alaspäin ja minimi ja maksimi ovat 1 ja 4 euroa (1 -> 2 -> 3 -> 4 -> 3 -> 2->1). Mikäli osaketta ostetaan strategian mukaan trendin kääntyessä ja hankinnat lopetetaan jälleen kun trendi kääntyy, tulee osakkeiden keskihinnaksi molemmissa strategioissa sama.
Markkinoilla on siis tärkeää ostaa edullisesti, mitä Buffetkin kirjeessään mielestäni painotti. Markkinan suunnalla ei pitkäaikaisessa sijoittamisessa ole mielestäni merkitystä.
Mikäli operaattorit kiinnostaa, niin suosittelen perehtymään myös Pohjoismaiden ulkopuolelle listattuihin yhtiöihin, joilla ei valtio-omistajaa. Saattaa olla, ettei TS enää näytäkään niin houkuttelevasti hinnoitellulta.
Jätä kommentti