Nordnet Blogi

OMXH:n parhaat yhtiöt osa 5

Tämä blogimerkintä on jatkoa kirjoitussarjalle, jossa olen aiemmin käsitellyt Nokian Renkaita, Nordeaa, Sampoa ja Olvia. Vuoden 2012 aloittaa yhtiö, joka on malliesimerkki loistavasta kotimaisesta yhtiöstä, jota en ole koskaan omistanut yhtiön osakkeen jatkuvasti korkeana pysyneen arvostustason vuoksi. Yhtiö on kuitenkin lähellä toimialansa maailmanlaajuista eliittiä, joten se ansaitsee paikkansa myös OMXH:n parhaiden yhtiöiden listalla.

Rakastan yhtiöitä, jotka harjoittavat varmuudella suurempaa liiketoimintaa viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua nykyhetkestä. Rakastan myös yhtiöitä, joilla on kasvollisia pääomistajia ja omistaja-arvon luomiseen orientoitunut johto. Rakastan yhtiöissä lisäksi sitä, että niiden tuotteet ja palvelut kestävät vaihtelevia suhdanteita. Jälleen on käsillä yksi laatuyhtiö, joka on OMXH:n mittakaavassa mielestäni hyvin ainutlaatuinen sijoituskohde.

Kone täyttää kaikki edellä mainitut kriteerit mielestäni erinomaisesti, mistä sopii esitellä ensimmäisenä osoituksena yhtiön osinkohistoriaa Cargotec-jakautumisen jälkeiseltä ajanjaksolta.

2005 |  2006  |  2007  | 2008  | 2009  | 2010 | 2011e
0,50   |   0,50   |  0,65    |  0,65   |  1,30  |  0,90  |  1,40e
Lähde: Kone IR (luvut euroa per osake)

Esitetyn perusteella Kone on pystynyt jakamaan keskipitkällä aikavälillä tuntuvasti kasvavaa osinkoa. On siis selvää, että Koneen liiketoiminnan trendi on selvästi oikeansuuntainen. Tämä on myös luonnollinen edellytys osakkeen arvonnousulle jo muutamaa vuosineljännestä pidemmällä aikavälillä. Sijoituskohteen perusta näyttää siis olevan kunnossa.

Sitten muutama sana yhtiön markkina- ja kilpailutilanteesta. Maailman hissi- ja liukuporrasmarkkinat ovat jakautuneet neljän suuren toimijan kesken. Kone, Otis, Schindler ja vastikään Outokummun rahastanut ThyssenKrupp edustavat noin kolmea neljäsosaa globaalista markkinasta. Koneen viiteryhmä on siis täysin globaali, mikä tarkoittaa markkina-alueen ja kilpailutekijöiden välttämätöntä tarkastelua kansainvälisesti. Mainittakoon jo tässä vaiheessa, että Koneen myynnistä vain 2 prosenttia suuntautuu sinivalkoiseen Suomeen. Kone-sijoittajan on siis saatava vastaus kysymykseen, mikä on Koneen ylivoimainen kilpailuetu maailmalla nyt ja tulevaisuudessa, erityisesti suhteessa kilpailijoihin. Yhtiön on oltava jossain liiketoiminnan aspektissa selvästi parempi kuin muut, jotta se voi menestyä kilpailussa. Analyysiä on siis jatkettava mahdollisen kilpailuedun määrittämisen näkökulmasta.

Mikään ei ole ikuista, ainakaan liike-elämässä. Muutosvarmuus lienee yrityksen strategiatyön keskeisimpiä kulmakiviä 2000-luvun globaalissa taloudessa. Tämä koskee erityisesti Konetta, jonka asiakkaat ja kilpailijat ovat mitä heterogeenisintä joukkoa eri puolilla maailmaa. Vahvan markkina-aseman säilyttäminen vaatii siten osaavaa yritysjohtoa, minkä tosin uskon Koneelta löytyvän. Yrityksen altistuminen nopeillekin muutoksille liiketoimintaympäristössä tulee muistaa erityisesti arvioitaessa yrityksen kilpailuetua ja sen iskunkestävyyttä. On siis pyrittävä analysoimaan mahdollisimman realistisesti ”liiketoiminnan vallihautaa” eli yrityksen ylivertaisuuden turvaavien tekijöiden joukkoa, jotta sijoitukselle voisi rakentaa aitoa turvamarginaalia.

Blogimerkinnän alussa mainitsin sijoituskohteen ihanteelliseksi piirteeksi ydinliiketoiminnan vähäisen syklisyyden. Olen soveltanut samaa periaatetta myös Sampon ja Nordean ostojen yhtenä keskeisenä perusteena. Tähän liittyen lienee syytä avata hieman taustalla vaikuttavia yleisiä lainalaisuuksia. Yhtiöt voivat lähtökohtaisesti madaltaa suhdanneriippuvuuttaan kahden tekijän kautta.

1.    Miten yhtiön myynti muodostuu eri maantieteellisten alueiden kesken?
2.    Ja mistä tuotesegmenteistä tai liiketoiminnoista yhtiön liikevaihto koostuu
?

Koneen tilanne on mielestäni erinomainen edellä mainituissa suhteissa, kuten yhtiön verrattain tasaisesti kohti koillista kehittynyt liikevaihto osoittaa.

2006  |  2007  |  2008  |  2009  |  2010  |  2011
3 601  |  4 079   |  4 603  |  4 744  |  4 987  |  5 225
Lähde: Kone IR (luvut miljoonaa euroa)

Lukija voi hyvillä mielin ja naama peruslukemilla kysyä vierustoverilta, missä vaiheessa olikaan se globaali finanssikriisi? Koneen liikevaihto on kasvanut tarkasteluajanjakson jokaisena vuonna huolimatta kahdesta pankkikriisistä ja mm. Japanin katastrofista. Myös yhtiön nykyiset näkymät ovat kiistatta hyvät, sillä yhtiö indikoi tuoreessa tilinpäätöstiedotteessaan (26.1.2012), että ”liikevaihdon arvioidaan kasvavan 8-13% vuonna 2012”.

Oma käsitykseni on se, että Kone on ymmärtänyt suomalaisista yhtiöistä ensimmäisten joukossa kansainvälistymisen merkityksen (yhtiön ulkomaantoiminta on noin 98% liikevaihdosta). Samalla yhtiö lienee omalla sektorillaan varhaisimpia yhtiöitä, jotka fokusoivat oikea-aikaisesti palveluliiketoiminnan kasvattamiseen. Palvelut muodostivat vuonna 2011 Koneen liikevaihdosta 54%, mitä voidaan pitää osoituksena vahvasta suhdannepuskurista. Onhan hissien huoltaminen ja korjaaminen suoritettava joko lakisääteisesti muutaman vuoden väliajoin tai rikkoutumisen vuoksi välittömästi. Lukijan sopii miettiä, kauanko taloyhtiön isännöitsijä odottaisi yleistä suhdannekäännettä ennen korjausmiehen tilaamista? Tarve huoltaa laitteistoa ei siis kysy kulloinkin vallitsevaa talouden tilaa. Koneen osalta merkittävämpää syklisyyttä tuo uusien laitteiden liiketoiminta, joka muodostaa 46% yhtiön liikevaihdosta.

Jos sijoittaja uskoo Aasian merkittävään taloudelliseen kasvuun myös jatkossa, on syytä tutustua tarkemmin Koneen liikevaihdon maantieteelliseen jakaumaan, joka on tässä suhteessa äärimmäisen houkutteleva. Vuonna 2011 Koneen liikevaihdosta syntyi EMEA-alueella 55%, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella 27% sekä Amerikassa 18%. Huomionarvoista on se, että Aasian osuus liikevaihdosta oli vielä kaksi vuotta sitten ”vain” 17%, mikä kertoo paitsi kehittyneiden maiden usean vuoden ajan laahanneesta talouskasvusta, myös esimerkiksi Kiinan markkina-alueen valtaisasta jo toteutuneesta kasvusta (ja miksei myös potentiaalista).

Seuraava aikajana kuvaa seitsemän vuoden numeerisen kehityskaaren Koneen Aasian ja Tyynenmeren markkina-alueen osuudesta suhteessa koko yhtiön liikevaihtoon.

2005  |  2006 |  2007  |  2008 | 2009 |  2010 | 2011
12%   |  13%   |   14%   |  16%   |   17%  |  21%  |  27%
Lähde: Kone IR (Aasian liiketoiminnan osuus koko Koneen liikevaihdosta)

Kehitys osoittaa, että yhtiö on edennyt määrätietoisesti globaalissa mittakaavassa parhailla kasvumarkkinoilla. Tämä ei ole sattumaa, sillä GiantKONEen omistusosuuden noston jälkeen yhtiö on Kiinassa markkina-asemaltaan toiseksi suurin hissivalmistaja. Aasian liikevaihto-osuuden kasvu on myös parantanut viime vuosien aikana yhtiön tulovirran koostumusta sekä vähentänyt yhtiön riippuvuutta yksittäisistä maantieteellisistä alueista. On selvää, että tämä madaltaa yhtiön tuottojen hajontaa ja siten määritelmällisesti myös osakkeenomistajan riskiä. Hieman pintaa syvemmältä yksityiskohtaisista taloudellisista luvuista selviää, että seitsemän vuoden keskimääräinen kasvu Koneen Aasian liiketoiminnoissa on ollut yli 23% vuositasolla. Aasian liiketoiminta on siis kaksinkertaistunut alle kolmen vuoden välein. Tässä olisi siis yksi kandidaatti osakesalkun hajautuskohteeksi Aasiaan. On kuitenkin selvää, että näin radikaali kasvu ei voi jatkua ikuisesti. Perustelut väitteelle ovat selvät: markkinoiden kasvu saturoituu aikanaan, minkä lisäksi Kone ei voi jatkuvasti voittaa markkinaosuuksia kilpailijoiltaan (kakusta voidaan jakaa vain 100%).

Koneen kohdalla moni sijoittaja perääntyy osingon vuoksi, mutta turhaan. Taseeltaan erinomaisessa kasvuyhtiössä ei nimittäin kannata kiinnittää liikaa huomiota yksittäisen vuoden osinkoon. Oikeastaan on osakkeenomistajien kannalta sitä parempi, mitä vähemmän Kone jakaa tässä elinkaarensa vaiheessa ulos osakkaille, sillä yhtiö pystyy itse investoimaan voittovarat huomattavasti tehokkaammin kuin piensijoittaja verojen jälkeen. Yleisellä tasolla kiinnitän itse huomiota vain yhtiön osingonmaksukykyyn, sillä ehdotettu tai viimeksi maksettu osinko kuvastaa lähinnä yhtiön pääomistajien tai hallituksen osingonmaksuhalukkuutta. Osakeyhtiölain vähemmistöosinkoa koskevien säännösten jälkeen osingonjako perustuu paitsi osinkopolitiikkaan, myös yhtiön ja sen johdon vapaaseen harkintaan. Osaltaan tämän tahdonvaltaisuuden vuoksi on mielestäni täysin turhaa katsoa yksittäisen vuoden osinkotuottoprosenttia, mikä ei kerro mitään yhtiön osingonmaksupotentiaalista.

Osingosta puhuttaessa on tärkeää analysoida ainakin seuraavia ulottuvuuksia.

1.    Paljonko viimeksi maksettu tai ehdotettu osinko on prosentteina yhtiön vuosituloksesta – ei osakekurssista (osingonjakosuhde kertoo sen, onko osinko kestävällä tasolla ja riittääkö yhtiöllä voittovaroja, joita investoida kasvuun)

2.    Mikä on yhtiön osinkojen vuotuinen kasvuennuste ilman toiveajattelua? (Gordonin kaava kertoo osakkeen arvosta paljon enemmän kuin efektiivinen osinkotuottoprosentti, mikä on yleensä ainoa osinkoon liittyvä yksityiskohta, jonka tavanomainen sijoittaja selvittää)

3.    Onko yhtiöllä omien osakkeiden osto-ohjelmaa tai onko hallituksella siihen valtuutusta yhtiökokoukselta? (jos yhtiö jakaa voittoa vuosittain omien osakkeiden ostoilla ja mitätöinneillä, kasvaa osakekohtainen tulos vuosi toisensa jälkeen, vaikka yhtiön tulos ei absoluuttisesti enää kasvaisikaan)

4.    Jakaako yhtiö osinkonsa vuodessa yhteen, kahteen vai neljään maksuerään?

5.    Voiko tuleva osingonmaksukyky rajoittua yhtiön korkean velkaantuneisuuden takia?

Tässä vaiheessa on luonnollista jatkaa tarkastelua Koneen vertailukelpoisen osakekohtaisen tuloksen (EPS) ja osingonjakosuhteen kehityksen tarkastelulla.

2006              2007              2008            2009            2010            2011
0,93 (54%)    0,72 (92%)    1,66 (39%)    1,84 (71%)    2,10 (43%)    2,52 (56%)
Lähde: Kone IR (osakekohtainen tulos euroissa ja suluissa osingonjakosuhde)

Kehityskaari osoittaa kiistattomasti kaksi asiaa. Ensinnäkin sen, että osakkeenomistajan intressin kannalta on ollut erityisen myönteistä se, että yhtiö ei ole jakanut kertaakaan koko vuositulostaan omistajilleen (vaan investoinut kasvuun, mikä on kumuloitunut positiivisesti tulevien vuosien osingonmaksukykyyn). Toisaalta on myös selvää, että kuvattu tuloskehitys vaikuttaa menetelmiin, joilla Koneen osakkeelle tulisi etsiä oikeaa arvostustasoa. On mahdotonta arvostaa Konetta rahoitusteorian malleilla, jotka olettavat osingon säilyvän ”tästä ikuisuuteen” staattisella tasolla. Vakuuttavan kasvun ja selvän kasvupotentiaalin vuoksi on siis syytä oikaista fair valuen haarukointia käyttäen hyväksi vähintäänkin Gordonin kaavaa.

Osakkeen arvo (FV) = [osinko / (tuottovaatimus – kasvuvauhti)]

Sekä kaava että sen tulkinta ovat hyvin yksinkertaisia. Mitä nopeammin yhtiön tulos ja osingonmaksukyky jatkossa kasvavat,  sitä korkeammalle osake voidaan perustellusti hinnoitella. Tässä suhteessa turvamarginaalia etsivä sijoittaja on kuitenkin hyvin kriittinen ennusteissaan, sillä myös Warren Buffett on todennut aikoinaan poikkeuksellisen osuvasti, että…

“…the investor of today does not profit from yesterday’s growth”

Nopeasti suomennettuna: nykyhetkellä ostettavan sijoituskohteen tuotto ei määräydy yhtiön menneisyyden kasvun tai menestyksen perusteella (vrt. karkea syy siihen, miksi en edes harkitse Nokiaa sijoituskohteena).

On siis laadittava jokaisen yhtiön ja sijoituskohteen tulevaisuuden kasvuennusteet käyttäen realismia, ei fantasiaa. Lähtökohtaisesti pitkän aikavälin sijoittajana joudun arvioimaan potentiaalisissa sijoituskohteissani myös sitä, tarvitaanko kyseisen yrityksen tuotteita ja palveluita pitkälle tulevaisuuteen. Mikään osake ei tule nousemaan muutamaa viikkoa pidemmällä ajanjaksolla, jos yhtiöllä ei ole todellisia asiakkaita. Yritän aina muodostaa käsityksen myös siitä, miksi asiakkaat valitsisivat jatkossakin juuri kyseisen yhtiön yhteistyökumppanikseen (yrityksen kilpailuetu asiakkaan näkökulmasta). Toisin sanoen pyrin hahmottamaan sen, missä yhtiö on mahdollisesti kilpailijoitaan parempi. Ja kuinka suuri tai kestävä tämä ero on? Onko vaaraa siitä, että yhtiön keskeinen kilpailuetu on kopioitavissa? On siis ensiarvoisen tärkeää, joskin hyvin vaikeaa, pohtia sitä, kuinka kestävää laatua yhtiön etumatka on.

Eräs Koneen analyysin kriittinen ja itselleni vaikea elementti on arvioida yhtiön teknologiaosaamista. Onko Kone tällä mittarilla kilpailijoitaan paremmassa asemassa tällä hetkellä? Entä tulevaisuudessa, kun aasialaiset kilpailijat vahvistavat takuuvarmasti asemiaan? Lisäksi: onko Koneen teknologia ympäristöystävällistä (kestävä kehitys), asiakasystävällistä (alhainen rikkoutuvuus, nopea korjattavuus, mukava käyttökokemus, hiljainen melutaso ym.) ja osakasystävällistä (onko teknologiasta yhtiön kilpailueduksi, mikä näkyisi parempina katteina)? Teknologian osalta näen Koneessa enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia, mikä johtuu osaltaan myös siitä, että en pysty henkilökohtaisesti näkemään juuri Koneen teknologiassa mitään kilpailuetua.

Kaupungistuminen on yksi globaaleista megatrendeistä, joka hyödyttää Konetta ja muita hissivalmistajia tulevien vuosikymmenien aikana. Ilmiö on voimakas erityisesti Aasiassa, jossa asuu maailman väestöstä valtaosa. Esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa tapahtuu päivittäin massiivista muuttoliikettä maalta kaupunkiin. Tämän seuraukset tarkoittavat sitä, että asuintaloja, toimistorakennuksia ja kauppakeskuksia rakennetaan kasvavassa määrin paitsi laajemmalle alueelle, myös ”kohti taivasta”. Ilmiö tietää voimakkaasti kasvavaa kysyntää uusille hisseille ja liukuportaille, mikä vastaavasti tietää kasvavaa kysyntää laitteiden huoltopalveluille. Yhtälö on siis hyvin houkutteleva Koneen kannalta.

Objektiivisen tarkastelun perusteella voi myös todeta, että Kone on yhtiökohtaisesti erinomaisessa taloudellisessa kunnossa. Yhtiöllä on lähes miljardin euron nettokassa, mikä tarkoittaa rahoituskuluriskien alhaisuutta ja sitä, että yhtiö voi teoriassa maksaa koko tuloksensa ulos osinkoina. Väitettä vahvistaa se, että Koneella on verrattain pieni investointitarve liiketoimintamallista johtuen. Vastaavasti yhtiön pääoman tuottolukemat ovat jatkuvasti erinomaiset, sillä pääomaa ei tarvitse sitoa merkittäviä määriä operatiiviseen liiketoimintaan. Kaikki edellä mainitut tekijät puoltavat näkemystä siitä, että Kone on kotimaisessa mittakaavassa todellinen laatuyhtiö.

Lopulta muutama sana Koneen osakkeesta. Sijoittajan näkökulmasta joudun valitettavasti toteamaan, että Koneen osakkeen nykyisessä arvostustasossa ei ole nähtävissä minkäänlaista turvamarginaalia (margin of safety). Kone on tosin yhtiönä parantanut juoksuaan Matti Alahuhdan aikakaudella, mutta on kuitenkin melko varhaista arvioida sitä, onko liikevoittoprosentti noussut kestävällä tavalla. Ja onko yhtiöllä edelleen varaa parantaa suoritusta? Oikeastaan kyse on siis siitä, ovatko edelliset vuodet olleet poikkeuksellisen hyviä vai normaaleja kysynnän osalta. Kansainvälisessä kannattavuusvertailussa Kone kuitenkin kalpenee hyvästä kehityksestään huolimatta edelleen Otisille, jonka operatiivinen liiketulos on monta prosenttiyksikköä suurempi liikevaihtoon suhteutettuna. Optimistinen sijoittaja voi nähdä tämän tulevaisuuden mahdollisuutena, jos Kone onnistuu jatkossa parantamaan omaa tehokkuuttaan.

Mielestäni turvamarginaalia korostava sijoittaja pitää kuitenkin ensisijaisena vertailukohtana yhtiön omaa kannattavuushistoriaa. Koneen osalta vertailutiedot viimeiseltä kuusivuotiskaudelta kertovat sen, että yhtiön kannattavuus on tällä hetkellä melko tarkkaan kaikkien aikojen parhaalla tasolla. Tältä osin konservatiivinen sijoittaja uhraisi hetken ajatukselle, miten Koneen kannattavuus kehittyy siinä vaiheessa, kun Aasian markkinakasvu aikanaan laantuu ja kilpaileminen hinta edellä käynnistyy.

2006  |  2007  |  2008  |  2009  |  2010  |  2011
10,0% | 11,6%  | 12,1%  | 12,7%  | 14,0%  | 13,9%
Lähde: Kone IR (liikevoittomarginaalin kehitys)

Kone on siis kasvattanut jo usean vuoden ajan sekä myyntiään että kannattavuuttaan merkittävästi. Esimerkiksi oman pääoman tuotto (ROE) on keskiarvona jo yli 30 prosenttia, mikä on ilmiömäisen hyvä taso keskiarvona missä tahansa globaalissa liiketoiminnassa. Pessimistinen sijoittaja näkee tämän riskitekijänä, jos normalisoitu kannattavuustaso ”syklin yli” onkin nykyistä matalampi (mitä markkinat eivät todellakaan ole hinnoitelleet osakkeeseen). Joka tapauksessa, Koneen liikevoittoprosentti on vuosi toisensa jälkeen tukevasti positiivisen puolella, mikä indikoi osakekohtaisen varallisuuden karttumista jokaiselta tilikaudelta. Tämä ei oikeastaan ole mikään uskon asia, kun toteutunutta kehitystä tarkastellaan yksittäiseen osakkeeseen kohdistuvan oman pääoman näkökulmasta.

2006 |  2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011
2,77   |  2,98  |  4,10 |   5,28  |  6,25  |  7,96
Lähde: Kone IR (oma pääoma per osake euroissa)

Vaikka luvut eivät ole inflaatiolla tai rahan aika-arvolla oikaistuja, on Koneen taloudellinen suoriutuminen joka tapauksessa ensiluokkaista. Esitetyn perusteella ei ole ihme, miksi sijoittajat hinnoittelevat Koneen kovin kauas substanssiarvosta (joka kasvaa yllä kuvatun vauhdikkaasti). Kirjoitushetkellä Koneen osake arvostetaan P/E12 osalta kertoimella 17 ja P/BV12 osalta kertoimella 5,1. Puhumme ja kirjoitamme siis selvästä kasvuosakkeesta.

Sanoisin tiivistetysti, että niin kauan kun kyse on yhtiökohtaisista tekijöistä, pidän Konetta erinomaisena sijoituskohteena ja ensiluokkaisesti johdettuna laatuyhtiönä. Siinä vaiheessa, kun tarkasteluun otetaan mukaan myös yhtiön osakkeen arvostuskertoimet, laskee kiinnostukseni sijoittajan ominaisuudessa hyvin merkittävästi. Kone on sijoituskohteena mielestäni jokseenkin kaksipiippuinen: jos yhtiö onnistuu nostamaan liikevoittomarginaalinsa tavoittelemalleen 16 prosentin tasolle, on osake nykyhintaan ostettuna todennäköisesti varsin kohtuullinen, joskaan ei erinomainen, sijoituskohde. Sen sijaan, jos yhtiön kannattavuus jää nykyiselle tasolleen tai kääntyy jopa laskusuuntaan, on osake pitkässäkin salkussa nykyhintaan ostettuna auttamattoman kallis.

En näe lainkaan sellaista skenaariota, jossa yhtiön osake olisi tulevan vuosikymmenen ”ten-bagger” pörssissä. Todennäköisin skenaario on mielestäni se, että yhtiö kyllä jatkaa selvää kasvuaan, mutta liiketoiminnan kasvu ei heijastu lähitulevaisuudessa osakkeen kurssikehitykseen yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Yhtiön arvostuskertoimet tulevat siis nähdäkseni laskemaan jonkin verran ajan myötä. Mainittakoon lopuksi vielä se, että itse yhtiötä ei sovi syyttää liian korkeaksi karanneesta osakkeen arvostustasosta, sillä sijoittajathan osakkeen pörssissä hinnoittelevat. On siis syytä palauttaa mieleen eräs sijoittamisen ajaton ja erityisen kultainen viisaus.

”Hyvä yhtiö ja hyvä osakesijoitus ovat kaksi täysin eri asiaa”

Kirjoittaja ei omista kirjoitushetkellä Koneen osakkeita, koska yhtiön nykyisessä hinnoittelussa ei ole havaittavissa minkäänlaista turvamarginaalia. Jos yhtiön arvostustaso laskee merkittävästi, on Koneen osake ehdoton valinta kirjoittajan potentiaalisten ostokohteiden seurantalistalle. Kirjoittajan mielestä eräs merkittävin Konetta sijoituskohteena puoltava tekijä on osakkeen tarjoama globaali hajautushyöty. Kirjoittaja asettaa Koneen kotimaisten kasvuyhtiöiden kolmen kärkeen, jossa kaksi muuta yhtiötä ovat Nokian Renkaat ja Olvi. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. OMXH:n parhaita yhtiöitä käsittelevä kirjoitussarja jatkuu vuoden 2012 aikana.

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

rebekka1 Helmikuu, 2012Kyllä hyvää kannatti taas odottaa! Kerrassaan loistavaa sijoitusfilosofian esittelyä ja analyysiä kotipörssimme mallioppilaasta.

Jukka Oksaharju1 Helmikuu, 2012rebekka: Kiitos palautteestasi.

551 Helmikuu, 2012Kiitos kattavasta kirjoituksesta!

En ole itse tarkemmin analysoinut alan yhtiötä, mutta olen ymmärtänyt, että Koneen kilpailija Otis olisi myös erinomainen yhtiö ja hieman maltillisemmin arvostettu tällä hetkellä ja tarjoaisi siten paremman turvamarginaalin. Onko jokin erityinen syy omistaa ennemmin Konetta kuin Otisia?

NooraK1 Helmikuu, 2012Kiitos todella erinomaisesta katsauksesta!

Olenko tulkinnut oikein, että tarkoitat oman portfoliosi osalta “ostokohteen merkittävällä laskulla” useita kymmeniä prosentteja noin suuruusluokkana?

Neppa1 Helmikuu, 2012Todella mukavaa ja ajatuksia herättävää tekstiä.

Jatka samaa rataa, Kiitos!

Charlotte1 Helmikuu, 2012Näitä erinomaisia tekstejä saa julkaista jatkossakin – vaan toivottavasti yhtiöt eivät lopu kesken. Suuret kiitokset huomattavan ansiokkaasta kirjoitussarjastasi, joka poikkeaa laadultaan valtavirrasta merkittävällä tavalla.

Pekka H1 Helmikuu, 201255: Otisin omistajaksi jos meinaa ryhtyä, samalla joutuu omistajaksi myös moneen muuhun: lentokonemoottoreita, helikopteita, sotateknologiaa, …

http://en.wikipedia.org/wiki/United_Technologies_Corporation

Jukka Oksaharju2 Helmikuu, 201255: Kiitos kysymyksestäsi. Otis on myös erinomainen hissiyhtiö. Ongelma vain on se – kuten Pekka H jo mainitsikin – että Otista ei voi ostaa pörssistä erillisenä yhtiönä. Sijoittaja saa United Technologiesin mukana myös paljon syklistä ja ainakin minun mielestäni vaikeasti arvioitavaa liiketoimintaa. UT:n osakkeen arvon määräävät siis suuressa määrin muut liiketoiminta-alueet. Jos sinua kiinnostaa ulkomainen hissi- ja liukuporrasyhtiö, niin kannattaa tutustua Schindleriin. Se ei ole operatiivisilta toiminnoiltaan yhtä kannattava kuin Kone, mutta arvostukseltaan kuitenkin jonkin verran huokeampi. Lisäisin vielä sen, että itse olen kiinnostunut “neljän suuren osalta” mahdollisena sijoituskohteena vain Koneesta (ja puhun edelleen yhtiötasolla, en nykyisellä kurssin arvostustasolla).

Jukka Oksaharju2 Helmikuu, 2012NooraK: Kiitos kommentistasi. Olet käsittänyt suuruusluokan aivan oikein.

Jukka Oksaharju2 Helmikuu, 2012Neppa: Kiitos palautteestasi.

Jukka Oksaharju2 Helmikuu, 2012Charlotte: Kiitos palautteestasi. Jatkan ulkomaisilla yhtiöillä, kun kotimaiset aikanaan loppuvat.

Jukka Oksaharju2 Helmikuu, 2012Pekka H: Kiitos kommentistasi.

Koeramies4 Helmikuu, 2012Ei mullakaan mitään muuta kun ISO Kiitos!! Oppii alottelija ja paljon kun näitä lueskelee.

zeke4 Helmikuu, 2012Nämä ovat olleet antoisaa luettavaa. Eilen päädyin kauppalehden keskusteluista aikaisempaan Nordea osaan, ja piti heti laittaa bookmarkeihin.

Anders4 Helmikuu, 2012Kiitos erinomaisesta blogistasi. Seuraavaa päivitystä odotellaan myös täällä.

Sakke7 Helmikuu, 2012Hei Jukka,

Kiitos mielenkiintoisista kirjoituksistasi.

Kuulisin mielelläni mitä mieltä olet tänä keväänä suurimpia osinkoja maksavista yrityksistä kuten Orion, jonka kurssi näyttäisi olevan yleiskehitykseen verraten edelleen melko alhaalla.

Jukka Oksaharju10 Helmikuu, 2012Sakke: En henkilökohtaisesti perusta sijoituspäätöksiäni juuri lainkaan yksittäisen vuoden osingonjakopäätöksiin. Tänä keväänä suuria osinkoja – suhteessa osakekurssiin ja yhtiöiden tuloksiin (osingonjakosuhde) – maksavat yhtiöt ovat todennäköisesti jatkossa yhtiöitä, joiden osingot kasvavat keskimääräistä vaatimattomammin. Itse pyrin maksimoimaan sijoituksiani sellaisissa yhtiöissä, jotka maksavat nykyhetkellä kohtuullisen osingon, mutta joilla on merkittävää tulosparannuspotentiaalia pitkälle tulevaisuuteen. Orionin tapauksessa en näe tuloksen kasvua, sillä yhtiön tuottojen kannalta merkittäviä patentteja on umpeutumassa ja yhtiö itsekin ennustaa tuloksensa kääntyvän jatkossa laskusuuntaan. Yleisellä tasolla olen sitä mieltä, että yhtiön osingonjakopäätöksellä ei ole mitään vaikutusta yhtiön todelliseen arvoon, koska päätös jakaa voittoa tavalla tai toisella on aina tahdonvaltainen. Sen sijaan osingonjakopäätöksellä on vaikutusta yleisön kiinnostukseen yksittäistä osaketta kohtaan ainakin lyhyellä tähtäimellä, mikä on kuitenkin enemmän spekulatiivinen lähestymistapa sijoittamiseen. Rahoitustutkijat Modigliani & Miller tutkivat jo vuosikymmeniä sitten yritysten pääomarakenteen merkitystä liiketoiminnan arvoon ja yhtiön osakkeen kehitykseen. Johtopäätöksenä on karkeasti ottaen se, että yhtiön voitonjakopäätöksellä ei ole mitään merkitystä yhtiön arvostuksen näkökulmasta. Tämä johtuu erityisesti siitä, että sijoittaja voi omilla toimillaan kumota yhtiön tekemät osingonjakopäätökset.

Tilanne A: Kuvitellaan, että yhtiön osakkeen markkina-arvo on 100 yksikköä. Yhtiöllä on samanaikaisesti myös nettovarallisuutta 100 yksikköä. Sitten yhtiö tekee päätöksen, jolla se jakaa osinkona osakkeenomistajille 7 yksikköä, mikä on 7% yhtiön netto-omaisuudesta ja suhteessa osakkeen kurssiin. Osingonjakopäätöksen jälkeen yhtiön nettovarallisuus vähenee ja jäljelle jää 93 yksikköä. Sijoittaja saa tililleen osinkona 7 yksikköä vähennettynä veroilla. Yhteenlaskettuna varallisuutta on tämän jälkeen 100 miinus verot.

Tilanne B: Kuvitellaan, että yhtiön osakkeen markkina-arvo on edelleen 100. Yhtiöllä on edelleen samanaikaisesti nettovarallisuutta 100 yksikköä. Yhtiö tekeekin päätöksen, että se ei maksa lainkaan osinkoja. Sijoittaja voi kuitenkin myydä 7% omistamistaan yhtiön osakkeista, jolloin hänelle jää 93% omistamistaan yhtiön osakkeista, joihin kohdistuu edelleen sama netto-omaisuus kuin lähtötilanteessa. Sijoittaja saa myös osakkeidensa myynnistä 7% omistusosuutta vastaavan rahamäärän kaupankäyntikulujen ja verojen jälkeen. Sijoittajan varat ovat siis kulut pyöristäen identtiset molemmissa tapauksissa.

Johtopäätös: yhtiön päätös jakaa osinkona 30%, 50% tai 100% tuloksesta tai markkina-arvosta ei vaikuta lainkaan yhtiön todelliseen arvoon, koska sijoittaja voi omilla toimillaan aina kumota yhtiön pääomarakenteeseen liittyvät päätökset. Näin sijoittaja voi toimia myös muissa kysymyksissä, jotka eivät välttämättä liity osingonmaksuun tai voitonjakoon. Yksi esimerkki on henkilökohtaisen taseen vivuttaminen, jos yhtiö on omassa toiminnassaan sijoittajan mielestä turhan konservatiivinen. Ymmärrän henkilökohtaisesti kuitenkin sen, että suuret osingot kiehtovat kolmestakin eri syystä kotimaista sijoittajaa.

Ensimmäinen syy liittyy verotukseen. Osinkoja verotetaan vain 70% pääomatuloveroprosentista (30%), mikä tarkoittaa 50.000 euroon asti 21% veroastetta (ylittävältä osalta pääomaverokanta nousee kaksi prosenttiyksikköä ja on 32%). Sen sijaan osakkeiden luovutusvoitot ovat täysin pääomaverotuksen alaista tuloa (30%/32%).

Toinen syy on hyvin käytännönläheinen. Sijoittaja voi olla täysin passiivisena, kun hän saa osinkoja. Onhan pienen osakemäärän myymisessä jonkinlainen oma “vaivansa”, joka vaatii oma-aloitteista toimintaa.

Kolmas syy on täysin psykologinen. Joku uskoo, että osakkeet toipuvat “osinkokuopasta” muutamissa viikoissa tai kuukausissa osingon irtoamisen jälkeen. Mitään matemaattista perustelua tähän ei kuitenkaan ole olemassa. Omat empiiriset havaintoni puoltavat pikemmin sitä näkökulmaa, että suurten lyhyen aikavälin osinkotuottojen osakkeissa on suuri riski kunnon “osinkodippiin” yhtiökokouksen jälkeen, jos merkittävä osa sijoittajista on omistanut osaketta vain osingon takia (ja he kaikki päätyvät irtoamisen yhteydessä myymään osakkeitaan kilpaa).

Vielä kerran, korostan oman salkkuni sijoituskohteiden valinnassa kohtuullista osinkovirtaa nyt, mutta merkittävää osinkojen kasvupotentiaalia tulevaisuudessa. Tätä taustaa vasten on selvää, että yhtiön on jätettävä tuloksestaan selvä osa myös kasvuinvestointeihin. Oman salkkuni yhtiöt maksavat keskimäärin 40% tuloksestaan osinkoina vuodessa, mikä on mielestäni melko lähellä ihanteellista tasoa.

Tässä vielä selkokielinen ja yksinkertaistava lähde viittaamaani rahoituksen tieteellisiin tutkimustuloksiin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Modigliani%E2%80%93Miller_theorem

JJY12 Helmikuu, 2012Konetta omassa salkussani ei ole. Kasvollinen omistaja on hyve yritykselle, mutta miksi sijoittaa kannatusjäsenyysosakkeisiin. Minä ainakin haluan olla tasavertainen oman sijoituspottini kanssa pääomistajien kanssa enkä tyytyä 1:10 äänivaltaan.

Jälkikäteen katsottuna Kone olisi aikanaan ollut erinomainen sijoitus.
Toisaalta sijoitukset osakkeisiin, joissa on aidosti omistusvalta ollut jaossa pörssissä ovat tuottaneet erinomaisia tuottoa, kun joku suuri on ostanut yrityksen pois pyörimästä Helsingin pörssistä.

Kannatusjäsenosake voisi olla mielenkiintoinen, jos sillä olisi reilu osinkopolitiikka ja sitä kautta tulisi varmaa tuottoa. Sitäkään ehtoa Kone ei oikein täytä.

Kaiken kaikkiaan pitää kuitenkin olla iloinen Helsingin pörssin tilanteeseen, jossa yritykset ovat aidosti myynnissä joka päivä ja myös pienomistajalla on säännöllisen välein mahdollisuus tehdä tiliä omistusjärjestelyissä. Pari vuotta sitten tutkiessani Tukholman pörssiä, joutui toteamaan, että lähes kaikissa suuremmissa yhtiöissä oli tarjolla vain kannatusjäsenyyksiä; omistus on järjestelmällisesti betonoitu säätiöihin ja muutamalle suuromistajalle ja useinmiten erillisosakesarjalla.

Niin, Kone on tosiaa hieno yritys. Ja varmasti kiva sijoituskohde esim. sijoitusosuuskauppiaille esille yhtenä salkun omistuskohteena karvalakkikansalle sijoitusosuuksia myydessä.

Sakke16 Helmikuu, 2012Kiitos vielä Jukalle kattavasta vastauksesta!

Late16 Helmikuu, 2012Kiitokset analyysista, aloittelijana näitä on mukava lueskella.

Itse ostin tulosjlukistuksen jälkeen KONEtta ja nyt ollaan lähes 10 % voitolle vain muutamassa viikossa. Tän kirjoituksen jälkeen pystyy sanomaan itselleen entistä vakuuttavammin, että kyse oli ennemmin onnesta kuin hyvästä sijoituskohteen valinnasta. Ettei vaan tule vääriä luuloja omista taidoista itselle. :)

Onko sun salkkusi sisältöä nähtävissä jossain? Tai saako kysyä, mitä olet viime aikoina hankkinut?

Jukka Oksaharju16 Helmikuu, 2012JJY: Ymmärrän myös Koneen tapauksessa hyvin erot listatun ja listaamattoman osakesarjan välillä – tilanne ei ole tältä osin piensijoittajalle kovin optimaalinen, eikä se tule siitä miksikään muuttumaan. Sen sijaan yrityksen osinkopolitiikkaa pidän melko tasapuolisena, sillä yhtiöjärjestyksen mukaan “Koneen osingonjaossa B-sarjan osakkeille on maksettava enemmän osinkoa kuin A-sarjan osakkeille. Eri osakesarjoille maksettavan osingon erotus on vähintään 1 prosentti ja enintään 2,5 prosenttia laskettuna osakkeen kirjanpidollisesta vasta-arvosta, joka on 0,25 euroa”. Tältä osin suuret ja pienet sijoittajat ovat jokseenkin yhdenvertaisessa asemassa voitonjaon suhteen, vaikka äänivaltaero onkin huomattava. En ole ainakaan itse havainnut mitään järjestelmällistä ongelmaa Koneen pien- ja suursijoittajien välillä. Toisaalta on pidettävä mielessä se, että Kone on sukuyhtiö, joten piensijoittajan pääsee ottamaan osaa lähinnä voitonjakoon, ei päätöksentekoon. Tämä näkyi viime kerran selvästi silloin, kun Kone jakoi Cargotecin omaksi pörssiyhtiökseen. Kuten sanoitkin, on Kone kaiken kaikkiaan kovin hieno yritys pienistä kauneusvirheistään huolimatta.

Jukka Oksaharju16 Helmikuu, 2012Late: Sijoittaminen vaatii paitsi taitoa, myös tuuria. Lisäksi markkinat ovat sekä järki- että tunnepohjaiset, mikä vaikuttaa ajoituksen onnistumiseen. Voit joka tapauksessa olla hyvin tyytyväinen mainitsemaasi tuottoon, joka vastaa melko tarkasti pitkän aikavälin odotettua vuosituottoa Helsingin pörssistä. Kurssikehitys ei siis tule kovinkaan todennäköisesti jatkumaan aivan samanlaisena jatkossa. Salkkuni sisältöä ei ole nähtävissä missään, mutta viranomaisten ylläpitämistä rekistereistä näkee sekä omani että lähipiirini kaupankäynnin viime vuosien ajalta, kun olen toiminut ensin eQ:n ja sittemmin Nordnetin meklarina. Olen kuitenkin tuonut blogissa oma-aloitteisesti esiin ostojani ja myyntejä, joten kerrata lyhyesti viimeisimmät tapahtumat omassa salkussani. Aloitetaan tuoreimmasta.

Ostin Sampoa tammikuussa 2012 keskihintaan 18,65 euroa per osake.

http://nordnetblogi.fi/kolmas-osto-sampo/

Ostin Olvia joulukuussa 2011 keskihintaan 14,66 euroa per osake.

http://nordnetblogi.fi/ostoja-jatkettu-omxhn-parhaat-yhtiot-osa-4/

Ostin Nordeaa marraskuussa 2011 keskihintaan 5,39 euroa per osake.

http://nordnetblogi.fi/ostot-aloitettu-nordea/

Myin lokakuussa 2011 Nordeaa keskihintaan 6,45 euroa per osake.

Edellä mainittuja kauppoja ennen olen tehnyt transaktioita alkuvuonna 2011.
Tulen myös jatkossa kertomaan avoimesti blogissa ostoistani ja myynneistäni, kun sellaisten aika jälleen koittaa. Toivottavasti nämä tiedot vastasivat kysymykseesi riittävästi tältä erää.

Lyhyesti Outokummusta | Nordnet Blogi20 Helmikuu, 2012[…] Sovelletaan kaavaa nopeasti Outokumpuun: yhtiö on kroonisesti tappiollinen (ei maksa lainkaan osinkoa), eikä tappiollisesta liiketoiminnasta muodostu yhtiölle lainkaan varoja, joita investoida tulevaisuuden kasvuun (joten osinkojen kasvupotentiaali lähestyy nollaa). Toisaalta Outokummun arvoa voidaan määrittää myös edellä mainitun kaavan perusmuodosta, johon viittasin Konetta käsittelevässä kirjoituksessani. […]

Seuraava ostokohde valittu | Nordnet Blogi1 Kesäkuu, 2012[…] ovat pikemminkin yhtiötä vastaan kuin sen puolesta (päinvastainen tilanne on esimerkiksi Koneella, josta kirjoitin helmikuussa). Näiden tietojen valossa korostan siis vain sitä, että UPM-ostoni perustuvat merkittävässä […]

Ajatuksia markkinatilanteesta ja ostokohteista | Nordnet Blogi6 Kesäkuu, 2012[…] parhaalla ”länsimaisella Venäjä-yhtiöllä”, Nokian Renkailla. Vastaavasti esimerkiksi Kone tarjoaa sijoittajalle mahdollisuuden osallistua Aasian markkinakasvuun. Henkilökohtaisesti pidän […]

Vuoden 2012 hyvät ja huonot osakkeet | Nordnet Blogi3 Elokuu, 2012[…] +46.15% Nordea Bank +30.54% Nokian Renkaat +27.01% Kone +26.31% Tieto +24.64% Pohjola Pankki A +22.44% Stockmann B +21.04% YIT +19.95% Sampo A +16.74% […]

OMXH:n parhaat yhtiöt osa 6 | Nordnet Blogi13 Elokuu, 2012[…] OMXH:n parhaista yhtiöistä. Jo käsitellyt yhtiöt ovat Nokian Renkaat, Nordea, Sampo, Olvi ja Kone. Nyt on vuorossa kuudes yhtiö ja investment case potentiaaliselle ostokohteelleni. […]

Koneen lisäosinko ennustaa vallanvaihtoa Sanomassa | Nordnet Blogi25 Syyskuu, 2012[…] motiivit saattavat olla lähtöisin yhtiön omistajarakenteen muista intresseistä. Olen aiemmin tänä vuonna käsitellyt Konetta OMXH:n parhaita yhtiöitä koskevassa kirjoitussarjassa. Pähkinänkuoressa […]

Pari sanaa osingoista | Nordnet Blogi19 Marraskuu, 2012[…] tässä yhteydessä osinkoa ja nettokassavirtaa synonyymeinä toisilleen. Mainitsin edellisessä kirjoituksessani, että Gordonin kaava kuvaa varsin hyvin kasvuyhtiöiden pitkän aikavälin tuotto-odotusta. Kaavan […]

Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.