Nordnet Blogi

Onko Kreikka unohtunut sijoittajien pelkosalkusta?

Tuloskausi on meneillään ja katseet kohdistuvat jälleen kerran yritysten tulevaisuuden näkymiin. Yritysten tulosohjeistukset ovat edelleen varovaisia, kun tulosten läpinäkyvyys on heikkoa.

Osakkeiden kurssikehitys on ollut positiivista mm. globaalin talouden elpymisen ja parantuneiden tulosten myötä. Osakkeiden kurssitasoon heijastuu kaikki informaatio, mikä liittyy tulevaisuuteen. Viime vuonna suurta huolta aiheuttaneet Kreikan ja Irlannin velkakriisit tuntuvat jo valtaosin unohtuneen sijoittajien pelkosalkusta. Päivän kysymys kuuluu, onko esimerkiksi Kreikan kriisi ohi? Jos ei, niin mitkä ovat kriisin ja siihen käytettyjen lääkkeiden vaikutukset esimerkiksi osakemarkkinoihin. Vastaus on ilmeinen – yksi merkittävä osakemarkkinoita nostava tekijä on ollut keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka (mm. setelirahoitus) ja poikkeuksellisen matala korkotaso.

Finanssikriisi näkyy edelleen parhaiten Eurooppalaisten pankkien alavireisissä kursseissa ja vaikeutena saada rahoitusta markkinoilta. Syykin on selvä: sijoittajien luottamus Euroopan pankkeihin on heikkoa, kun pankkien taseissa on mm. jättimäiset saatavat velkaisimmista euromaista eli ns. PIGS-maista (Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja). Saksalaisilla ja Ranskalaisilla pankeilla on jo arviolta 550 miljardin euron saatavat em. maista. Tappioita tulee ennemmin tai myöhemmin. Kuinka paljon ja milloin, askarruttaa sijoittajia.

Euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston Kreikalle vuonna 2010 antama hätärahoitus ei ratkaise Kreikan valtavia velkaongelmia. Luvatut lainat ainoastaan viivyttävät ylivelkaantuneen Kreikan totuuden hetkeä eli todennäköistä maksukyvyttömyyttä tai ”konkurssia”. Euromaat lupautuivat toukokuussa 2010 lainaamaan vararikon partaalla olevalle Kreikalle 80 miljardia euroa seuraavan kolmen vuoden aikana. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF lupasi lainata vielä 30 miljardia. Suomen osuus on noin 1,5 miljardia euroa.

Luvattu hätälaina auttaa Kreikan lisäksi myös ”kriisimaan” rahoittajia, joita ovat mm. Saksan ja Ranskan suuret pankit. Hätälaina ei siis torju Kreikkaa uhkaavaa vararikkoa, vaan ainoastaan lykkää totuuden hetkeä ja antaa Kreikan rahoittajille aikaa turvata saataviaan ja pääomittaa pankkeja tulevien tappioiden kestämiseksi. Näyttääkin siltä, että Kreikan tukipaketin yksi merkittävä motiivi oli ja on edelleen pelastaa koko pankkijärjestelmän romahdus Euroopassa. Uusi pankkikriisi Euroopassa alkaisi muistuttaa tuomiopäivää.


Kreikan velkataakka totaalisen kestämätön

Kreikalla on julkista velkaa lähes 140 % bkt:sta (EU:n komission ennuste vuodelle 2011) ja budjettialijäämä oli arviolta 15 % bkt:sta vuonna 2010. Laskeva bkt ja budjettialijäämät eli lisääntyvät velat tulevat entisestään lisäämään jo nyt jättimäistä velkataakkaa. Jos ja kun Kreikan julkinen velka ylittää 150 % bkt:sta, esimerkiksi 5 %:n korolla Kreikan bkt:sta 7,5 % valuu ulkomaisten rahoittajien taskuun. Siihen Kreikalla ei ole varaa, kun julkisen sektorin jättileikkaukset tulevat supistamaan jo ennestään lamassa olevaa taloutta. Kreikka on siis joutumassa sellaiselle matokuurille, että toimenpiteiden (menoleikkaukset ja verojen korotukset) läpivienti alkaa olla poliittisesti mahdotonta.

Kreikka tarvitsee siis lainaa sekä talouden alijäämän hoitamiseen että erääntyviin lainoihin. On hyvin mahdollista, että 110 miljardin euron lainalupaus ei riitä Kreikalle. Ja vaikka riittäisi, Kreikan rahoitusasema on sanalla sanoen toivoton.

Muistettakoon vielä, että Euroopan unionin vakaus-, ja kasvusopimuksen mukaan vuosittaisen budjettialijäämän on oltava pienempi kuin 3 % ja julkisen velan oltava alle 60 % bkt:sta. Sopimusta ei noudateta ja sopimusrikkomuksesta ei ole aiheutunut sanktioita. Mielenkiintoinen sopimus.


Kreikan vaihtoehtoja…

Ilman Euromaiden ja IMF:n kriisirahoitusta Kreikka olisi jo mennyt vararikkoon, kun Kreikan valtio ei olisi pystynyt jälleenrahoittamaan erääntyviä lainojaan (noin 70 miljardia euroa 3 vuoden aikana). Kreikan lopullista kohtaloa on vaikea ennustaa, mutta seuraavassa pari vaihtoehtoa:

  1. Kreikka eroaa rahaliitosta ja ottaa käyttöön vanhan valuuttansa Drakman  Seurauksena todennäköisesti talletuspako, pankkikriisi ja rahoitusmarkkinoiden kaaos Kreikassa. Drakman kurssi romahtaisi ja romahtaneella Drakmalla olisi entistä vaikeampi maksaa jättimäisiä euromääräisiä lainoja takaisin. Velkojat kirjaisivat valtavia luottotappioita.
  2. Kreikan velkojen ”hallittu” uudelleenjärjestely. Kun Kreikka on euromaa ja EMU:n jäsen, se ei voi pyrkiä veloistaan eroon omaa valuuttaansa heikentämällä, mikä on ollut maan tapa Euroopassa kautta historian. Ainoa selviytymiskeino voisi olla velkojen uudelleenjärjestely. Velkojat (mukaan lukien Suomi) joutuisivat kirjaamaan luottotappiota saatavistaan tai Suomi voisi mahdollisesti ottaa osan velasta omalle (veronmaksajien) vastuulleen. Tässä vaihtoehdossa todennäköisesti myös yksityiset sijoittajat laitetaan maksumiehiksi.


Enemmistö suursijoittajista uskoo, että Kreikka tulee maksukyvyttömäksi

Uutistoimisto Bloombergin tekemään kyselyyn osallistuneista sijoittajista 59 prosenttia arveli, että yksi tai useampi euromaa eroaa valuutta-alueesta vuoteen 2016 mennessä. Lukuun sisältyy 11 prosentin osuus vastaajista, joiden mukaan yksi maa eroaa vuoden sisällä.

Lähes kolme neljännestä vastaajista uskoi, että Kreikka ajautuu lopulta maksukyvyttömäksi ja 53 prosenttia oli sitä mieltä, että todennäköisesti Irlannille käy samoin.

Rahoitusmarkkinat (luottojohdannaisten hinnoittelu) ja suursijoittajat ovat siis varsin yksimielisiä Kreikan kohtalosta. IMF:n tutkijat olivat aivan päinvastaista mieltä tutkimuksessaan, jossa todetaan, että, valtioiden vararikkoja ei ole odotettavissa, ei edes Kreikassa.


Poliitikkojen vastuu ja rooli

Poliitikot ovat olleet oikeassa kertoessaan, että Kreikan ja Irlannin tuki on välttämätöntä. Ilman tukea Eurooppa olisi pankkikriisissä, mikä rapauttaisi talouden orastavan nousun – pankkeja kaatuisi dominoefektin seurauksena, pörssikurssit romahtaisivat, työttömyys lisääntyisi, budjettialijäämät kasvaisivat verotulojen ehtyessä jne. Suomen johtavat poliitikot tekivät siis aivan oikein osallistuessaan talkoisiin, sillä muiden vaihtoehtojen seuraukset olisivat olleet katastrofaaliset.

Jotakin jäi kuitenkin kertomatta. Vaikka tuki olikin välttämätön Euroopan pelastamiseksi, on kansalaisten aliarvioimista jättää selvästi kertomatta, että esim. Kreikan lainoittamiseen liittyy potentiaalinen ja jopa todennäköinen ”luottotappioriski”. Kuinka suuri, jää nähtäväksi. Kansalaisten on helpompi hyväksyä vastaisuuden ”luottotappiot”, jos niiden mahdollisuudesta on etukäteen avoimesti informoitu. Ainakin itse uskon vakaasti, että jos vastakkain ovat totaalinen katastrofi tai Suomen bkt:hen suhteutettuna pieni ”luottotappio”, kansalaiset valitsisivat hammasta purren jälkimmäisen.


Johtopäätökset

Kreikka on aiheuttanut ja tulee varmasti vielä aiheuttamaan suurta levottomuutta pääomamarkkinoilla. Kreikan toiminta EU:ssa on ollut täysin edesvastuutonta alusta pitäen, kun jopa kansantalouden kirjanpito oli väärennetty. Pelastaja on kuitenkin löytynyt, kun eurooppalainen veronmaksaja kustantaa kreikkalaisten törkeät ylilyönnit. Muita maksumiehiä ei ole löytynyt. Eurooppalaisen veronmaksajan piikki ei kuitenkaan ole loputon.

Tällä hetkellä sijoittajien epävarmuus näkyy pääomamarkkinoilla ja jonkinlaista poliittista ratkaisua odotetaan euromaiden velkaongelmiin. Eurooppa on valinnut hitaan kituuttamisen tien, mutta joskus kertarysäys voi olla parempi ja jopa halvempi vaihtoehto eli sekä heikkoja maita että pankkeja pitäisi asettaa selvitystilaan.

Myös Suomi velkaantuu ennätysvauhtia ja leikkauslistoista puhuminen on poliitikoille vastenmielistä, jopa mahdotonta. Elintasoamme pidetään yllä vain velkaa ottamalla. Melkein kaikki puolueet tarjoavat samaa tehotonta lääkettä sairauden hoitoon – korotetaan veroja, otetaan lisää velkaa ja talouden kasvu hoitaa loput. Suomen hallituksen ja eduskunnan työskentelyä voi verrata Titaniciin – jäävuori havaittu edessä ja pitäisi kääntyä 45 astetta, jotta laiva ei törmäisi. Hallitus alkaa miettiä eri vaihtoehtoja ja lopulta päädytään kompromissiin, että laivaa käännetään 3 astetta. Liian vähän ja liian myöhään.

/Henry Kallio

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.