Nordnet Blogi

Onko kullan hinta kupla?

Viimeisten viikkojen aikana olemme saaneet lukea lehdistä tai kuulla uutisista, että kullan hinta on ennätyskorkealla. Uutisten mukaan kultavälittäjien puhelimet soivat taukoamatta, eivätkä he ehdi vastata samaan tahtiin kuin asiakkaat haluasivat ostaa kultaa. Kullan hinta on ollut lähes 2.000 dollarissa unssilta. Vielä viisi vuotta sitten hinta oli vain kolmasosa huippuhinnoista. Mielestämme tilanne ja hintaralli näyttävät kuplalta.

Mielestämme kullan suhteen on olemassa virheellisiä väittämiä. Ensimmäiseksi kulta ei ole sijoitus, vaikka englannin kielen termi on investment gold ja ruotsin kielen placeringsguld. Meidän määritelmämme mukaan sijoitus tuottaa ja tarjoaa tulovirtaa ajan kuluessa. Täten sijoituksina tai investointeina voi pitää osakkeita, kiinteistöjä, obligaatioita, tuotantolaitoksia ja -koneita. Sijoituskulta on sen sijaan pelkkä spekulaatiohyödyke.

Kulta ei tuota mitään, ei korkoa eikä osinkoa. Se on pelkkä metalli, joka aiheuttaa kustannuksia. Medioissa liikkuneiden tietojen perusteella kullan vakuutus- ja varastointikustannukset ovat 1-1,5 prosenttia vuositasolla. Tällä perusteella kultaa ei voi ostaa sillä perusteella, että se tuottaisi jotain, koska odotettu tuotto on negatiivinen. Ainoa syy ostaa kultaa on, että olettaa jonkun olevan niin tyhmä, että hän maksaa vielä enemmän.

Jotkut väittävät kullan suojaavan inflaatiolta. Mielestämme kyseessä on pelkkä myytti. Mikäli väsyi 1970-luvun korkeaan inflaatioon ja sijoitti omaisuutensa kultaan tammikuussa 1980, menetti 52 prosenttia omaisuudestaan 10 vuodessa. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin tappio olisi ollut 67 prosenttia nimellisarvosta. 2000-luvulla inflaatio on ollut erittäin alhainen historiallisesti katsottuna, mutta siitä huolimatta kullan hinta on noussut jyrkästi. Tosiasia on, että korrelaatio inflaation ja kullan välillä on erittäin matala, eikä kultaa tämän takia voi pitää hyvänä inflaatiosuojana.

Tammikuussa 1980 kullan hinta nostettiin huippukorkeaan hintaan 850 dollaria unssilta. Tämä oli seurausta korkeasta inflaatiosta, korkeasta öljyn hinnasta, Neuvostoliiton hyökkäyksestä Afganistaniin sekä Iranin vallankumouksesta. Sijoittajat etsivät turvasatamaa ja ostivat sen takia aggressiivisesti kultaa. Mikäli hinta korjataan inflaatiolla, vastaisi se tänään 2.460 dollaria unssilta. Tammikuun 1980 huippuhinta lyötiin vasta 28 vuotta myöhemmin.

World Gold Counsilin mukaan kullan kysyntä laski kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 17 prosenttia vuositasolla. Hinta nousi kuitenkin yli 25 prosenttia. Tässä on jotain perusteellisesti väärää, koska kysynnän väheneminen pitäisi johtaa hinnan laskuun. Ainoa selitys olisi, että jotain, josta emme ole tietoisia, on tapahtunut tarjonnan puolella, vaikka se onkin epätodennäköistä.

Monet yksityissijoittajat erityisesti Aasiassa, institutionaaliset sijoittajat ja hedgerahastot pitävät kultaa turvasatamana, koska kulta on ollut jonkin arvoista viimeiset 10.000 vuotta ja mitä todennäköisimmin tulee olemaan jonkin arvoista myös seuraavien 10.000 vuoden aikana. Kultaa ei tästä huolimatta voi pitää vaihtoehtona käteiselle tai velkakirjoille, koska sen arvo heittelehtii liian paljon. Itse asiassa arvonvaihtelut ovat ajoittain huomattavasti korkeammat kuin esimerkiksi osakkeilla.

Kiinalla on suuri valuuttavaranto ja maa on ollut kiinnostunut kasvattamaan kultavarantojaan. Yleisen käsityksen mukaan Kiina ei kuitenkaan osta kultaa tämän päivän hintaan. Kiina ei osta ainoastaan kultaa, vaan myös monia muita raaka-aineita. Maa on yleensä ostanut raaka-aineita romahdusten jälkeen ja lopettanut ostot, kun tilanne alkaa näyttää ylikuumentuneelta.

Mikään ei estä kullan arvoa nousemasta jatkossakaan, mutta uskomme, että kyseessä on hintakupla. Tilanteella on monia yhtymäkohtia vuoden 1980 kultakuplan kanssa. Moni sijoittaja sanoo myyvänsä kultansa, ennen kuin hinta alkaa romahtaa. Todellisuudessa romahdus tulee luultavasti niin nopeasti, etteivät he ehdi mukaan. On myös todennäköistä, että sijoittajat joutuvat paniikkiin, kun he näkevät kullan hinnan romahtavan ja yrittävät päästä siitä eroon mihin hintaan tahansa. Emme olisi yllättyneitä, vaikka kullan hinta romahtaisi enemmän kuin 60 prosenttia. Vaikka hinta tulisi alas 60 prosenttia, olisi kullan hinta yhä korkeampi kuin 2000-luvun alkupuolella.

Emme omista sijoituskultaa.

Tom Lindström

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Burt Reynolds28 Elokuu, 2011Kullan hinnan kupla on mielestäni vasta alkuvaiheissa ja junaan kyllä mahtuu vielä.

Olette varmasti oikeassa ahneudesta joka vaanii kullallaan keinottelijoita ja veikkaan näppinsä tulevan polttamaan ensimmäisenä paperikullallaan pelaavat kuplan puhjettua.

Monet sijoittavat tällä hetkellä kaivosteollisuuteen, joka elää nimensä mukaisesti kulta-aikaansa, mutta kansallistaminen on muotia ja riskit suuria, joka kannattaa pitää mielessä.

Aika näyttää ja suosittelen tekemään sijoitusnäkemyksensä oman maailman katsomuksensa mukaan ja asettelevan pelimerkkinsä sen mukaan…

UltraLong1 Syyskuu, 2011WGC laskee keskuspankkien ostot ja myynnit tarjonta – ei kysyntäpuolelle ilmeisesti siksi, että viimeiset 20 vuotta ne ovat olleet pääasiassa nettomyyjiä. Nyt kun keskuspankit ovat ostolaidalla, niin se vähentää tarjontaa. Tämä selittää miksi kysyntä voi notkahtaa hinnan notkahtamatta (myös tarjonta notkahti Q2:lla).

Kirjoittelin kullan kysynnästä ja tarjonnasta analyysiä, jos kiinnostaa:
http://seekingalpha.com/article/290559-an-analysis-of-supply-and-demand-for-gold

Suomeksi lyhennelmä: http://ultralong.blogit.kauppalehti.fi/blog/24908

Kuplahan tässä on muodostumassa, mutta kullan hinta voi keulia vielä yllättävän pitkään ja korkealle ennen kuplan puhkeamista. Nyt jos milloin turvasatamasta kannattaa maksaa. Kannattaa muistaa, että sijoittajat parkkeeravat rahaa jenkkibondeihin negatiivisella reaalikorolla. Tämä ei poikkea hirveästi siitä että raha parkkeerataan n. 0.5% vuosikustannuksella johonkin ETF:ään tai serfikaattiin, joka taas ostaa holviin kultaa.

En usko harkkojen ja kolikoiden kysynnän spekulatiivisuuteen, koska spreadit ovat niin suuret. Ne on pääsääntöisesti tarkoitettu pitkän aikavälin suojaukseksi.

Kulta on hyvä suoja markkinoiden myllerryksessä ja valuuttojen notkuessa, koska sen korrelaatio muiden sijoitusvaihtoehtojen kanssa on pieni. Olette mielestäni väärässä siinä etteikö kulta olisi inflaatiosuoja. Se ei välttämättä ole paras suoja, mutta se suojaa myös yleiseltä paniikilta, rahajärjestelmän romahdukselta jne.

Do not underestimate the power of dark side (Darth Vader / Star Wars ;-)

Takku5 Syyskuu, 2011Kulta on ollut viimeisen puolen vuoden aikana huomattavasti parempi sijoitus kuin osakkeet. Sitä ei voi kiistää, tällä tapaa kulta on hyvä sijoitus ainakin tietyssä aikaperspektiivissä. Nordneti pojat ihan virkansakin puolesta ovat pakotetut mollaamaan kultaan sijoittamista. Onhan se joka roponen pois heidän palkkioistaan jos ja kun asiakkaat ostavat kultaa muualta eivätkä osakkeita nordnetin kautta.

Dudkija1 Huhtikuu, 2012Kirjottajat eivät ota huomioon seuraavia asioita.

– 1990-luvun lopussa tehty Central Bank Gold Agreement, joka on tuonut vakautta keskuspankkien käyttäytymiseen markkinoilla.
– Kullan nousseita tuotantohintoja, parhaat tuotantopaikat on jo käyetty.
– 2000-luvun kullan hinnan kehitys on enemmänkin korjausliike vuodesta 1971 jatkunneelle kehitykselle, jossa keskuspankit ovat tyhjentäneet kultavarantojaan kultakannan loppumisen jälkeen.
– Kehittyvien markkinoiden kysynnän ja etenkin tulevan kysynnän lisääntymistä.

Oma ajatukseni on, että kullan hinta on noussut pysyvästi korkeammalle tasolle keskuspankkien muuttuneen käyttäytymisen sekä kaivosten tuotantokulujen nousun myötä. Se, että onko pysyvä korkeampi taso 2000 vai 1000 dollaria unssilta on eri asia.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.