Martin Paasi
Sain kysymyksen johon ensisilmäyksellä kuvittelin pystyväni vastaamaan lyhyesti: onko maailman osakemarkkinoilla ruuhkaa, kun myös tavalliset perusinssit ryhtyvät toimimaan kuten aiempien sukupolvien valveutunut vähemmistö [hakemalla vetoapua vaurastumiseensa säästämällä osakkeisiin]?
Aloittaessani kirjoittamaan vastaukseni siitä, miten osakemarkkinat tuottavat ikuisesti, huomasin kuitenkin pian astuneeni varsinaiseen sudenkuppaan. Osakemarkkinoiden tuotto perustuu ihmiskunnan kasvuun. Mutta eihän ihmiskunnan kasvu voi jatkua loputtomiin, vai voiko?
Ikuisena pragmaatikkona ja optimistisuuteen taipuvaisena olin lähestynyt kysymystä selvästikin heppoisin perustein: kehitys kehittyy ja näin osakemarkkinoiden keskimääräinen tuotto on jumalallinen määre, joka on yhtä varmaa kuin verot ja kuolema. Kun poletti pikkuhiljaa tippui perille asti, tajusin astuneeni talousnobelistien varpaille. Nopea googlaus osoitti, että tunnustettuja teorioita taloudelliselle kehitykselle ja sen rajallisuudelle on noin kymmenkunta.
Kuvittelematta, että pystyisin antamaan hyödyllisen vastauksen osakemarkkinoiden tuotto-tason jatkuvuudesta blogi-kirjoituksessa (tai muutenkaan), todettakoon kuitenkin seuraavaa: osakemarkkinoiden tuotto voidaan katsoa heijastavan ihmiskunnan kasvua (nyt tulee varmasti köniin monelta suunnalta). Ihmiskunta on kuin minkä tahansa olion yhteiskunta, joka säilyy hengissä ja kasvaa luonnollisen valinnan (Darwin) seurauksesta.
Niin kauan kun jonkinlainen resurssien ja kulutuksen tasapaino säilyy (puhutaan paitsi taloudellisesta, myös ekologisesta, sosiaalisesta ja inhimillisestä kestävyydestä) kuvio menee pulkkaan. Teknologian kasvattama tuottavuus venyttänee tätä tasapainoa hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Olemmehan sentään tulleet pitkän matkan 3,4 miljoonaa vuotta kestäneestä kivikaudesta.
Kun tasapaino järkkyy, otetaan takapakkia niin paljon, että kasvualustaa on taas riittävästi. Ihmiskunnan elinkaaren nanosekunneissa mitattavalla aikavälillä tämä näkyy esimerkiksi maailman talouden sykleinä, missä noususuhdanteen aiheuttamat liiallisuudet puhdistetaan pöydältä tasaisin, noin kymmenen vuoden välein.
Ihmiskunnan sekuntitasolla, eli muutaman sadan vuoden sykleissä, jokin epidemia, luonnonkatastrofi, uskonnollinen päähänpinttymä (sattuu, sattuu) tai muu epätasapaino järjestää tilaa henkiin jääneiden uudelle tulemiselle. Mihin tämä kaikki päättyy, siihen minulla ei ole edes huonoa vastausta.
Pidän kuitenkin hyvin todennäköisenä, että osakemarkkinoiden tuotto tulee myös tulevaisuudessa olemaan syklistä eri mittaisten aikajaksojen yli. Todennäköisenä pidän myös sitä, että ihmiskunnan mielettömät sankarit keksivät vaikka minkälaisia juttuja tulevaisuuden viihdykkeeksi ja osakemarkkinoiden keskimääräisen (noin 6-7 prosentin) reaalikasvun varmistamiseksi. Sitä mukaan kun varallisuutta kertyy, pystymme sijoittamaan yhä mielettömämpiin projekteihin, joista osa tuottaa vähäonnisempienkin projektien puolesta.
Näin ollen ei ole vielä myöhästä pistää oman suvun vaurastumisen alulle.
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club
“Osakemarkkinoiden tuotto perustuu tuottavuuden kasvuun.”
Oletko nyt ihan varma tuosta? En väitä etteikö tuottavuuden kasvu nostaisi osakkeiden tuottoa samassa suhteessa, mutta se että tuotto perustuu siiheen ei oman mallini mukaan pidä paikkaansa.
Ajatusleikkinä: Jos tuottavuus ei enää kasvaisi, mutta osakkeiden hinnat tippuisivat kymmenekseen nykyisestä, niin ostaisitko?
Vaihtoehtoisesti: Jos tuottavuus kasvaisi prosentin vuodessa, ja osakkeiden hinnat kymmenkertaistuisivat, niin ostaisitko?
Väittäisin että osakkeiden tuotto perustuu ennemminkin osakeyhtiöiden oman pääoman tuottoon, ja paljonko tuosta pääomasta joutuu maksamaan. Sitten tuottavuuden muutokset vaikuttavat tuohon oman pääoman tuottoon.
Oikeassa olet, siinä pitäisi lukea “ihmiskunnan kasvuun” (juttu lähestyy tätä aihetta vähän laajakatseisemmin). My bad. Kiitos ja anteeks. Korjattu.