Nordnet Blogi

Onko nyt oikea aika tutkia reuna- eli frontier-markkinoita?

Frontier– eli etu-/reunamarkkinoista on puhuttu meillä ja maailmalla runsaasti kuluneiden viimeisen parin-kolmen vuoden aikana, vaikka sijoittajien pääasiallinen huomio onkin varsinkin finanssikriisin jälkeen kiinnittynyt pääasiassa perinteisemmille ja vakaampina pidetyille kehittyville markkinoille (esim. BRIC-maat) – lähinnä todennäköiseksi siksi, että reunamarkkinoiden pienuus, nuoruus ja näistä seuraava kehittymättömyys ja poliittis-institutionaalinen epävakaus asettavat väistämättä omat haasteensa nykyisessä maailmantalouden synkässä tilassa. Reunamarkkint ovat kuitenkin mahdollisuuksiinsa nähden kutkuttava täydennys omaan salkkuun, sillä reunamarkkinat tarjoavat sijoittajalle ilmeisiä hajautushyötyjä ja ”[k]un bkt per asukas nousee [ja demografinen tilanne tukee talouskasvua], ihmisillä alkaa olla varaa muuhunkin kuin välttämättömään”, kuten Päivikki Pietarila kirjoitti painetussa Kauppalehdessä (14.3.2013) ilmestyneessä reunamarkkinoita käsitelleessä jutussa ”Afrikan tähti kirkastuu”. Reunamarkkinoiden ”sisäinen” riskiprofiili on tietysti myös perusrakenteeltaan erilainen verrattuna perinteisiin kehittyviin ja kehittyneisiin markkinoihin nähden, joten eri reunamarkkinoiden makrotalouden tunnuslukuja on myös syytä tarkastella tarkoin (esim. kehittyvien maiden välinen keskinäinen kauppa on erittäin keskeinen ja voimakas muutosvoima ja kasvuveturi, ”Kauppa nostaa kehitysmaita köyhyydestä”, HS 15.3.2013).

Dansken viimeisin suhdannekatsaus kuvailee kehittyvien markkinoiden näkymiä kuitenkin muihin markkinoihin verrattuna varsin suotuisiksi:

”Reaalitalouden kasvu hidastui 2012 kehittyvissä talouksissa, mikä oli luonnollista taantuman jälkeisen kiihdytyksen loputtua ja johtui osittain tietoisesta raha- ja finanssipolitiikan kiristyksestä. Inflaatiosta tuli merkittävä
haaste etenkin Aasian maille 2011, jolloin rahapolitiikkaa kiristettiin monissa maissa. Talousnäkymien heikennyttyä ja inflaation vajottua useat keskuspankit vaihtoivat suuntaa ja kevensivät rahapolitiikkaa 2012 aikana. Lisäksi useat maat kevensivät finanssipolitiikkaa. Toimenpiteet näyttävät kantavan hedelmää ja talouksien kotimainen kysyntä voi piristyä 2013.”

Reunamarkkinoille ei käytännössä ole yksiselitteistä määritelmää, mutta niihin kuuluvat East Capitalin mukaan ”Lähi-idän, Afrikan, tietyt Etelä-Aasian maat ja jotkin nopeasti kehittyvät alueet Euroopassa (Keski-Aasia, Ukraina sekä Balkanin ja Baltian maat)”. Kauppalehdessä ilmestynyt Pietarilan analyysi piirtää mielenkiintoisen kuvan reunamarkkinoiden ”uudesta tulemisesta” finanssikriisin jälkeen. Kauppalehden juttu on hyvin Afrikka-keskeinen, mutta tietysti reunamarkkinoita on paljon muitakin. Frontier-markkinat ovat kieltämättä tuottaneet viime vuonna varsin hyvin ja ne ”sopivatkin parhaiten mausteeksi [hyvin hajautettuun ja pitkäjänteiseen] salkkuun”:

”… [Osakemarkkinoiden] vahvimpien nousijoiden listaa miehittävät eksoottiset nimet. Ghana, Kenia, Nigeria, Dubai ja Abu-Dhabi. Näyttäisi siltä, että sijoittajien kiinnostus on palannut Afrikkaan ja Lähi-itään, joihin vetää arvostustaso ja toiveet muhkeista tuotoista. (…) Vaikka Afrikan osakemarkkinat kärsivät pahoin finanssikriisistä, itse maat ovat kehittyneet tasaisesti koko 2000-luvun. Talouksien fundamentit ovat vahvistuneet ja kasvu on kovaa (…) Voimakkaat heilahtelut luonnehtivat muitakin reunapörssejä [Afrikan lisäksi] lyhyellä tähtäimellä. (…) Reunamarkkinoiden korrelaatio on muihin osakemarkkinoihin nähden matala. Siitä sijoittaja voi saada hajautushyötyjä [pitkällä aikavälillä].”

Sijoittaja pääsee reuna- (ja perinteisiin kehittyviin) markkinoihin käsiksi käytännössä kolmella vaihtoehtoisella tai toisiaan täydentävällä tavalla, kuten Pietarila kertoo, mutta käytännössä näiden sijoitustapojen sisällä ja välillä on merkittäviä eroja:

(1) Omistat sellaisia yhtiöitä, joilla on liiketoimintaa (tai yhteistyötä) reunamarkkina-alueilla (tai ostat ei-reunamarkkinayhtiöitä, joilla on liiketoimintayhteistyötä reunamarkkinoilla toimivien yhtiöiden kanssa tai otat näkemystä jonkin tietyn suuremman päämarkkinan kautta ja oletat yhden markkinan ”spilloverien” hyödyttävän myös sinua joko suoraan tai epäsuoraan, vrt. Venäjä);
(2) Omistat rahasto-osuuksia perinteisessä noteeraamattomassa osake- tai korkorahastossa, joka sijoittaa reunamarkkinoille (näillä markkinoilla osakepoiminnan merkitys korostuu); tai
(3) Omistat ETF-rahasto-osuuksia osake- tai korkorahastossa, joka sijoittaa reunamarkkinoille.

Esimerkiksi kehittyvien markkinoiden – ja reuna-ETF-tuotteita on nykyisin tarjolla todella paljon (pääasiassa Yhdysvalloissa) ja näin ollen niiden keskinäinen vertailu voi käytännössä olla varsin työlästä, koska esimerkiksi ETF:ien hallinnointipalkkioiden ilmoittamisessa on markkina- ja liikkeeseenlaskijakohtaisia eroavaisuuksia ja vertailuindeksit ovat erilaisia. Lisäksi eroa syntyy siitä, mitä kohdeindeksiä ollaan replikoimassa ja näin ollen sijoittajan pitää olla tarkkana ETF-tuotetta valitessaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää muun muassa siihen, että tarkastellun ETF:n kohdeindeksi on oikeasti sellainen (esim. MSCI-/FTSE-/S&P-vakioindeksit voivat olla jotain muuta kuin jonkin liikkeeseenlaskijan määritelmä reunamarkkinalle eli kaikki ETF:t eivät ole välttämättä sitä, mitä ne ensisilmäyksellä väittävät olevansa), joka sopii omaan tarpeeseen ja tilanteeseen ja tuo tätä kautta halutut hajautushyödyt ja tuottopotentiaalin. Kehittyvien ja varsinkin reunamarkkinoiden tapauksessa ETF-tuotteissa kohdeindeksi voi olla myös ”huomaamattomasti” ylipainottunut esimerkiksi pankki- ja vakuutus-, energia- ja raaka-aine- ja/tai perussteollisuussektorin suuntaan (kiinnitä siis erityistä huomiota esimerkiksi fundamenttilukuihin, esim. P/E ja P/BV-luvut). Samaan aikaan pitää huomioida, että Euroopan ja Yhdysvaltojen ETF-markkinoiden välillä on merkittäviä eroja eli esimerkiksi ”parhaat” ETF:t eivät välttämättä ole saatavilla euromääräisinä (ts. oman sijoitustarpeen parhaiten tyydyttävä tuote saattaakin olla jenkkituote ja sijoittajalla sattaa olla tarve USD-valuuttasuojaukselle), ETF-rakenteissa on merkittäviä eroja (mm. yllättävä voitonjako, synteettinen vs. fyysinen replikointi, ETF:n harrastama oma osakelainaus ja ETF:n sisäiset verotuskuviot) ja likviditeetti ja näin ollen spread- eli osto- ja myyntikurssien erotus voi vaihdella suurestikin (riippuu pitkälti ETF:n AUM:sta). Maailmanlaajuisella ETF-teollisuuden jatkuvasti kiristyvällä sisäisellä kilpailulla on myös omat vaikutuksensa sijoitajiin:

”The ETF industry is evolving, maturing and fighting to become more democratic as the opportunities for all sizes of ETF providers are prevalent. The one constant in this changing landscape is that the investor is the real winner. Price wars, consolidation and the diversity of the new entrants means that investors are  getting the best possible products at the best possible price from the ETF industry. If this trend continues there is no stopping the growth of ETFs and they can forget about owning the block, they will control the entire neighborhood.” (Lähde: ETFs in 2013, wealthmanagement.com)

Katseensa reunamarkkinoille suuntaavalle sijoittajalle on tarjolla monenlaisia perinteisiä noteeraamattomia sijoitusrahastoja, kuten esimerkiksi FIM Sahara, Franklin MENA, Swedbank Robur Africa, Templeton Frontier Markets, Northern Star Globetrotter A, JPM Emerging Middle East, LHV Persian Gulf, Nordea-1 African Equity ja Carnegie Afrikafond. Tarjolla olevien ETF-tuotteiden osalta valikoima on huomattavasti laajempi ja kasvaa jatkuvasti (+ MES, AFK, GAF, GULF; euromääräisenä on noteerattu ainakin DX2Z), joten ETF-sijoitusten osalta on tärkeää varmistaa tuotteen sopivuus omaan tarpeeseen, sijoitushorisonttiin ja laajemmin valittuun sijoitusstrategiaan, sillä tarjolla on pääsääntöisesti ainakin kolmenlaisia ETF-tuotteita eli (1) tiettyyn maahan/maihin tai alueelle/alueille sijoittavia (tarkista indeksit!), (2) tietyille toimialoille sijoittavia (tai tietyt toimialat poissulkevia, esim. ex-financials) ja (3) tietyllä ”kaupankäyntilogiikalla” sijoittavia (esim. kasvu- tai arvosijoittaminen, osingot jne. > Erikseen reunamarkkinoille sijoittavia ”erikois”-ETF:iä ei tietääkseni ole ainakaan toistaiseksi tarjolla, mutta kehittyville markkinoille kyllä). Reunamarkkinoiden tapaisten lisämausteiden osalta on aina erittäin tärkeää pitää sekä kulut kurissa (huomioi siis sekä kiinteät että juoksevat kulut sijoituksen koko ”elinajalta” eli tutustu esitteisiin ja tarjolla olevaan muuhun vertailumateriaaliin, hyödynnä nettiä!) että ajatus kirkkaana (reunamarkkina voi muodostaa muuten hyvin hajautetussa salkussa aluksi esimerkiksi 5 % taktisen keskipitkän position, mutta pidemmällä aikavälillä sitä voi olla syitä laskea tai nostaa muutaman prosentin ajallisesti hajautettuina hankintoina). ETF- ja rahastotuotteiden hakemiseen, vertailuun ja valintaan on tarjolla käteviä mekaanisia työkaluja.

Reunamarkkinoiden valuuttoihin ja velkakirjoihin pääsee nykyisin myös käsiksi (yleensä tarjotut vaihtoehdot eivät ole ”puhtaita” reunamarkkinoita, vaan esimerkiksi jostain korkorahastosta löytyy lisämausteena jotain reunamarkkinaa), mutta niihin on syytä tutustua tarkemmin omalla ajalla. Eräs asia, joka reunamarkkinoilla kannattaa ottaa huomioon on:

”Vaikka indeksisijoittaminen on puhkianalysoiduilla kehittyneillä markkinoilla tutkitusti järkevää, frontier-markkinoilla osakepoiminnasta voisi kuvitella olevan hyötyä.”

PS. Aloittelevalle ETF-sijoittajalle suosittelen Aaron Kaartisen ja Petre Pomellin johdantoa. Reunamarkkina-ETF:iä ei kirjasessa esitellä, mutta jos ETF-tuotteet ovat tuntemattomia, niin Kaartisen ja Pomellin oppaalla pääsee nopeasti alkuun ja riittävät ja ”turvalliset” pohjatiedot ensimmäisen ETF-sijoituksen tekemiseksi.

Kuvalähde: woodleywonderworks / Foter.com / CC BY

 

/Thomas Brand

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.