Nordnet Blogi

Osakesäästäminen palkitsevaa 2000-luvulla

Pääomamarkkinoilla tuntuu melkein jatkuvasti olevan kriisejä. Vuosituhannen vaihteen aikoihin meillä oli teknokupla. Finanssikriisin takia pörssivuosi 2008 oli kaikkien aikojen surkein koko maailmassa. Tuolloin suursijoittajien salkunhoitajat kaatoivat valtavia määriä osakkeita markkinoille hinnasta piittaamatta. Finanssikriisin jälkeinen toipuminen keskeytyi, kun Kreikan ja hieman myöhemmin eräiden muiden euromaiden velkaongelmat aiheuttivat paniikkia markkinoilla vuonna 2011. Suomen taloudessa koetaan taloushistoriamme pitkäaikaisinta lamaa ja kokonaistuotantomme on edelleen vuoden 2008 tason alapuolella. Siitä huolimatta pörssikurssit ovat olleet nousuvoittoisia vuodesta 2012, vaikka välillä on hermoiltu oikein kunnolla. Tästä olemme kiitoksen velkaa Euroopan keskuspankille sen noudattaman erittäin kevyen rahapolitiikan ansiosta.

Myöskin aivan viime aikoina sijoittajat ovat keksineet huolestumisen aiheita. Kesällä Kreikka oli jälleen otsikoissa. Maailmantalouden kannalta huomattavasti vakavampaa on Kiinan kasvuvauhdin mahdollinen hyytyminen. Raaka-aineiden hinnanlasku kurittaa etenkin kehittyviä talouksia. Niihin lukeutuu myös Venäjä, joka on täysin riippuvainen öljyn ja kaasun hinnoista. Suomen talouden kannalta ongelmallista on Venäjän arvaamaton ulkopolitiikka ja siihen liittyvä eristäytyminen muusta maailmasta.

Toistuvat kriisit saattaisivat vihjaavan siihen, etteivät sijoitukset suomalaisiin osakkeisiin voi olla erityisen kannattavia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan pikemminkin päinvastoin. Tosin Helsingin pörssissä toimivan on myös siedettävä rajuja kurssivaihteluja, jotka pahimmillaan voivat häiritä jopa yöunia.

Kuten runsas vuosi sitten halusimme selvittää mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomalaisten osakkeiden kokonaistuoton pitkällä aikavälillä. Erityisesti meitä kiinnosti arvostrategian toimivuus maassamme. Rahoitusalan professorit ovat jo pitkään todistaneet, että arvosijoittaminen tarjoaa ylituottoa, kunhan sijoitushorisontti on riittävän pitkä. Näin on ainakin maailman johtavissa pörsseissä, mutta entäs Suomessa?

Asian selvittäminen vaati huomattavan paljon laskentatyötä ja vanhojen arkistojen penkomista, mutta onneksi tämä työ oli jo suurelta osin tehty. Viime vuona täydensimme Tomin ja minun vuonna 2011 julkaiseman teoksen (”Onnistu osakemarkkinoilla”, Talentum) vastaavaa laskelmaa. Yhden vuoden lisääminen laskelmiin ei enää ollut ylivoimainen urakka.

Selvitykseni alkuajankohdaksi valitsin 28.2.2002 kuten kirjassammekin. Siihen mennessä käytännöllisesti katsoen kaikki pörssiyhtiöt olivat julkistaneet tilinpäätöksensä ja osinkoehdotuksensa vuodelta 2001, joten sijoittajalla oli käytettävissään mahdollisimman tuoretta tietoa sijoituspäätöstensä tueksi.

Teknokuplakaan ei enää vääristänyt tutkimustuloksia, sillä markkinatilanne oli pitkälti normalisoitunut. Alkuvuonna 2002 kurssitaso ei vielä ollut erityisen alhainen vastaten siten kohtuullisen hyvin nykytilannetta. Laskelmaamme tulivat mukaan kaikki ne 102 yhtiötä, jotka ovat olleet vertailukelpoisessa muodossa Helsingin pörssissä koko tarkastelukautena eli 28.2.2002–31.8.2015. Tosin moni yhtiö on kokenut melkoisen muodonmuutoksen. Usein pörssi on saanut ”keittiöoven” kautta uusia yhtiöitä, jotka ovat ostaneet vanhan uinahtaneen yhtiökuoren. Kurssien vertailukelpoisuus on näin säilynyt, vaikka liiketoiminta on muuttunut. Myös Rautaruukin omistajien pörssitaival jatkuu, joskin he nyt ovat ruotsalaisen SSAB:n osakkeenomistajia.

Jokaiseen edellä mainittuun 102 osakkeeseen ajateltiin sijoitetun 28.2.2002 yhtä paljon eli 10.000 euroa. Osakeindekseistä poiketen kaikille osakkeille annettiin siis sama paino. Sijoitusten kokonaistuotto tarkasteltiin 31.8.2015. Sijoitusaika oli siten 13,5 vuotta, mikä on jo riittävän pitkä aika jotta todellinen pitkän ajan kehitystrendi selviäisi. Lyhyen aikavälin kurssivaihtelut ovat merkityksettömiä näin pitkäaikaisissa sijoituksissa.

Kunkin vuoden yhtiökokouskuukauden päättyessä osingoilla on ostettu niin paljon lisää osakkeita kuin osinkotuloilla on senhetkisellä pörssikurssilla saanut. Mahdolliset lisäosingot on käytetty samaan tarkoitukseen. Kaikki yhtiötapahtumat (osakeannit, splitit, käänteiset splitit, fuusiot ym.) on otettu huomioon sillä periaatteella, ettei uutta pääomapanosta ole tarvittu. Maksullisissa osakeanneissa myydään siten niin monta merkintäoikeutta, että myyntituloilla voi rahoittaa myymättä jääneiden merkintäoikeuksien käyttöä annissa. Jakautumisissa saadut ”väärät” osakkeet on myyty, ja myyntituloilla on ostettu lisää alkuperäisiä osakkeita.

Jotta selvitys olisi mahdollisimman realistinen yksityissijoittajan kannalta, vuoden 2005 alusta saaduista osingoista on vähennetty sijoittajan maksama osinkovero, joka on noussut 19,6 prosentista (kevät 2005) nykyiseen 25,5 prosenttiin (progressiokynnystä ei ole otettu huomioon). Ennen vuotta 2005 saadut osingot tulivat puhtaana käteen käytössä olleen veronhyvitysjärjestelmän ansiosta samoin kuin pääomanpalautukset vuoden 2013 loppuun asti. On oletettu, että osakkeenomistaja jatkaa omistajana myös tarkastelupäivän 31.8.2015 jälkeen, joten piilevänä pysyvää mahdollista luovutusvoittoveroa ei ole tarpeen ottaa huomioon.

Alla olevassa taulukossa näkyy kaikkien osakkeiden keskimääräinen vuotuinen kokonaistuotto sekä 28.2.2002 tehdyn 10.000 euron alkusijoituksen arvo 31.8.2015:

OSAKKEIDEN KOKONAISTUOTTO
HELSINGIN PÖRSSISSÄ 28.2.2002-31.8.2015,
ALOITUSPÄÄOMA 10.000 EUROA OSAKETTA KOHTI

Loppu-    Vuotuinen
sijoitus    kokonais-
31.8.2015,    tuotto,
Yhtiö    euroa    %

1    Kone    195 983    24,7
2    PKC Group    142 174    21,7
3    Olvi A    128 090    20,8
4    Wärtsilä (B)    122 101    20,4
5    Nokian Renkaat    109 132    19,4
6    Sampo A    98 255    18,4
7    Ponsse    95 865    18,2
8    Basware    93 567    18,0
9    Orion B    83 127    17,0
10    Panostaja (A)    73 187    15,9
11    Fiskars (A)    70 214    15,5
12    Cramo (B)    67 699    15,2
13    Aspo    64 128    14,8
14    Kesko B    63 615    14,7
15    Saga Furs C    58 576    14,0
16    Investors House    57 922    13,9
17    Elisa    56 057    13,6
18    Citycon    53 935    13,3
19    Fortum    53 358    13,2
20    Konecranes    53 248    13,2
21    Marimekko    52 946    13,1
22    Ramirent    52 036    13,0
23    eQ    48 819    12,5
24    Raisio V    44 941    11,8
25    Etteplan    44 831    11,8
26    Huhtamäki    41 702    11,2
27    YIT    41 636    11,1
28    Amer Sports    40 943    11,0
29    Revenio Group    38 679    10,5
30    Kemira    38 241    10,4
31    Technopolis    37 900    10,4
32    Metso    37 522    10,3
33    Nordea Bank    36 227    10,0
34    Kesla    35 760    9,9
35    Bittium    35 042    9,7
36    SSH Comm. Security    30 262    8,5
37    Lassila & Tikanoja    29 909    8,5
38    Norvestia (B)    28 726    8,1
39    Efore    28 245    8,0
40    Pohjois-Karjalan Kirjap.    28 127    8,0
41    Raute A    27 937    7,9
42    F-Secure    27 879    7,9
43    Solteq    27 072    7,7
44    Uponor    26 921    7,6
45    TeliaSonera    25 213    7,1
46    Exel    23 826    6,6
47    Yleiselektroniikka (etu)    23 704    6,6
48    Sponda    23 478    6,5
49    Alma Media (II)    22 116    6,1
50    Biohit B    21 454    5,8
51    Atria A    21 400    5,8
52    Rautaruukki / SSAB    20 479    5,5
53    Apetit    20 296    5,4
54    Rapala    19 650    5,1
55    HK Scan A    19 130    4,9
56    Keskisuomalainen A    18 528    4,7
57    Elecster A    18 202    4,5
58    Digia    17 864    4,4
59    Scanfil    17 807    4,4
60    Finnlines    17 505    4,2
61    Afarak Group    17 364    4,2
62    Ålandsbanken B    16 340    3,7
63    Okmetic    15 997    3,5
64    Dovre Group    15 946    3,5
65    Lemminkäinen    15 227    3,2
66    Ilkka-Yhtymä II    14 575    2,8
67    Vaisala A    13 969    2,5
68    UPM-Kymmene    13 259    2,1
69    Tieto    12 820    1,9
70    Viking Line    12 358    1,6
71    Metsä Board B    11 426    1,0
72    Pöyry    10 693    0,5
73    Teleste    10 615    0,4
74    Stockmann B    10 601    0,4
75    Nurminen Logistics    9 352    -0,5
76    Stora Enso R    9 189    -0,6
77    Finnair    8 906    -0,9
78    Talentum    8 589    -1,1
79    Sievi Capital    7 754    -1,9
80    Suominen    6 611    -3,0
81    CapMan B    6 355    -3,3
82    Biotie Therapies    6 337    -3,3
83    Componenta    6 047    -3,7
84    Comptel    5 528    -4,3
85    Sanoma (B)    5 511    -4,3
86    Honkarakenne A    5 440    -4,4
87    Neo Industrial    4 493    -5,8
88    Wulff Group    4 125    -6,3
89    Martela    3 952    -6,6
90    Nokia    3 279    -7,9
91    Glaston    2 049    -11,1
92    Outokumpu    1 848    -11,8
93    Tulikivi A    1 765    -12,1
94    Innofactor    1 467    -13,3
95    Turvatiimi    1 155    -14,8
96    Tecnotree    930    -16,1
97    Trainer’s House    927    -16,2
98    Vaahto Group (A)    869    -16,6
99    Incap    578    -19,0
100    Ixonos    436    -20,7
101    Aspocomp    396    -21,3
102    Valoe    215    -24,7

Muutamia kommentteja lukuihin liittyen. Kone, PKC Group, Olvi ja Wärtsilä ovat tuottaneet parhaiten tarkastelukautena. Niissä kaikissa vuotuinen tuotto on ollut yli 20 prosenttia. Korko korolle -tekijän ansiosta sijoituksen arvo kiihtyy tällaisilla tuottoluvuilla hurjasti ja esimerkiksi Koneessa alkuperäinen 10.000 euron sijoitus on 13,5 vuodessa kasvanut 196.000 euron, vaikka osingoista on maksettu veroa. Erinomaisia yli 15 prosenttia tuottaneita osakesijoituksia olivat myös Nokian Renkaat, Sampo, Ponsse, Basware, Orion, Panostaja, Fiskars ja Cramo.

Ottaen huomioon, että tarkastelukauden keskimääräinen vuosi-inflaatio oli vain 1,5 prosenttia, hieman yli kaksi kolmannes kaikista yhtiöistä kykeni tarjoamaan reaalituottoa omistajilleen. Riski on kuitenkin olennainen osa osakesäästämistä ja se on monessa tapauksessa myös toteutunut. Sijoitettu pääoma on nimellisestikin osittain menetetty yli neljäsosassa kaikista yhtiöistä. Vähintään 80 prosenttia sijoituksesta katosi 11 yhtiössä. Peränpitäjänä on tälläkin hetkellä vajaan kahden sentin osake Valoe, jossa 10.000 euron sijoituksesta on jäljellä hieman yli 200 euroa. Valoe tunnettiin aikaisemmin nimillä PMJ automec ja Cencorp.

Lukuja tarkastelemalla voidaan tehdä monta johtopäätöstä. Passiivinen ja usein myös parjattu ”buy and hold”-strategia on toiminut erinomaisesti, luonnollisesti sillä edellytyksellä että riskinhajautus on asianmukaisesti toteutettu. On varsin todennäköistä, että aktiivinen kaupankäynti olisi johtanut selvästi huonompaan lopputulokseen, eikä pelkästään verottajan ja kaupankäyntikulujen takia. Päinvastaisista väitteistä huolimatta hyvin harva kykenee irrottautumaan markkinapsykologian rautaisesta otteesta. Kun markkinoilla on paniikkia, harva on niin kylmähermoinen, että uskaltaa ostaa. Ja kun Aleksilla jonotettiin IT-osakkeita, harva uskalsi siirtyä näiden osakkeiden myyntipuolelle.

Kaikkien 102 yhtiön keskimääräinen vuosituotto tarkastelukautena oli 9,0 prosenttia. Vaikka kaikille osakkeille annettiin sama paino, lukema on hämmästyttävän lähellä pörssin painorajoitetun tuottoindeksin vastaavaa lukua 8,8 prosenttia. Suurin ero osakeindeksin ja omien laskelmiemme välillä on itse asiassa, ettei indeksissä oteta veroja huomioon.

Kolmas havainto on mitä selkein: osakkeen kokonaistuotto ei nouse kovin korkeaksi, ellei yhtiö kykene kasvattamaan osingonjakoaan ripeästi. Teoreetikot ilman käytännön markkinatuntumaa saattavat väittää, ettei osingonjaosta ole mitään hyötyä, sillä voittovarat kuuluvat omistajille riippumatta siitä, ovatko ne yhtiön kassassa tai jaetaanko ne omistajille osinkoina. Itse asiassa sijoittajat säästävät veroissa, kun osinkoja ei jaeta. Väite pätee kuitenkin vain enemmistöomistajan näkökulmasta. Hänhän pystyy käytännössä yksin päättämään yhtiön varojen käytöstä ja hänen kannaltaan saattaa olla jopa edullista, etteivät vähemmistöomistajat pääse käsiksi voittovaroihin. Enemmistöomistaja pystyy myös aina myymään osakkeidensa lisäksi päätäntävallan yhtiössä.

Vähemmistöomistajille voittojen kerryttäminen yhtiöön luo arvoa, joka vasta osinkoina muuttuu tuotoksi. Vähemmistöomistaja on täysin enemmistöomistajan hyväntahtoisuuden varassa. Ellei viime mainittu halua, että yhtiö jakaa osinkoa, rivisijoittaja jää ilman tuottoa osakesijoituksestaan eikä hänellä ole näin ollen mitään syytä sijoittaa yhtiöön. Käytännössä esimerkkinä tällaisesta toiminnasta voisi olla vaikkapa Finnlines ja sen italialainen enemmistöomistaja. Pitkällä aikavälillä osinkojen kasvuvauhti ja osakkeen arvonnousu liikkuvat lähes täysin samaa tahtia.

Hyvä esimerkki erinomaisesta kannattavuuskehityksestä ja osakasystävällisestä osinkopolitiikasta on tarkastelukauden hyvätuottoisin osake, Kone. Vuodelta 2001 yhtiö jakoi 42 miljoonaa euroa osinkoa, viime vuodelta 15-kertainen määrä eli 616 miljoonaa euroa. Jo vuoteen 2001 mennessä yhtiö oli lyhyessä ajassa moninkertaistanut osingonjakoaan, sillä vuodelta 1995 jaettiin vain 10 miljoonaa euroa (tarkasti ottaen 59 miljoonaa markkaa). Kahdessakymmenessä vuodessa Koneen osinkopotti on siis paisunut 62-kertaiseksi!

Muillakin kärkiyhtiöillä on komea osinkohistoria. Kärkeen ei olisi ollut asiaa, ellei voittojen kehitys olisi mahdollistanut osinkojen kasvattamisen. Yhtiöillä on kuitenkin myös pitänyt olla selvä kiinnostus ajatella osakkeenomistajiensa etua ja kasvattaa osakekohtaista osinkoaan. Esimerkiksi Nokian Renkaissa jaettiin vuodelta 2001 antioikaistua osinkoa 0,08 euroa osaketta kohti. Vuodelta 2014 jaettiin jo 1,45 euroa Venäjä-ongelmista huolimatta.

Yhteistä tutkimuksen häntäpään yhtiöille on, että osinko on niiden piirissä jokseenkin tuntematon asia. Ellei joku hyväntekijä tule ostamaan pois yhtiön pörssistä hyvään hintaan, kuten tapahtui Stonesoftin tapauksessa, yhtiön kohtalona on useimmiten kitua pörssissä senttiosakkeena. Häntäpään lista on hyvin pienyritysvaltainen, mutta löytyyhän sieltä myös Nokia, joka toki yhtä vuotta lukuunottamatta on myös maksanut osinkoa. Vielä helmikuussa 2002 Nokian osakkeista maksettiin 25 euroa. Hinta oli jo tuolloin selvästi alle puolet vuoden 2000 huippukursseihin verrattuna.

Tänään kaikki tietävät, mihin olisi pitänyt sijoittaa helmikuussa 2002. Mutta asettautukaamme hetkeksi silloisen osakesäästäjän saappaisiin. Parhaimmillaan hän oli ehkä arvosijoittaja, joka käsitteli tottuneesti tunnuslukuja. Vuoden 2001 tuoreiden tilinpäätöslukujen ja osinkoehdotusten perusteella hän pystyi vaivattomasti laskemaan kolme keskeistä tunnuslukua eli P/B-lukua (Price to Book, kurssi suhteessa omaan pääomaan osaketta kohti), P/E-lukua (Price to Earnings, kurssi suhteessa tulokseen osaketta kohti) ja osinkotuottoa (osinko osaketta kohti suhteessa kurssiin). Olisiko tunnuslukujen käyttö ollut omiaan parantamaan sijoitusmenestystä?

Aloittakaamme P/B-luvusta. Sijoittajamme asettaa kaikki 102 yhtiötä paremmuusjärjestykseen siten, että P/B-luvultaan edullisin osake on ensimmäisenä ja epäedullisin viimeisenä. Sitten hän jakaa osakkeet neljään yhtä suureen ryhmään eli kvartiiliin (kahteen ensimmäiseen kvartiiliin tulee 26 yhtiötä, kolmanteen ja neljänteen kvartiiliin 25 yhtiötä). Tarkastelu osoittaa välittömästi, että P/B-luvun käytöllä ei olisi vuonna 2002 päässyt keskimääräistä parempaan tuottoon. Alhainen P/B-luku saattaa kyllä viitata siihen, että osake on aliarvostettu. Vielä useammin alhainen P/B-luku on täysin paikallaan, kun yhtiö tuottaa tappiota ja polttaa omaa pääomaansa.

Sijoittajamme olisi voinut helmikuussa 2002 panna yhtiöt paremmuusjärjestykseen myös P/E-luvun ja osinkotuoton perusteella. P/E-luvun käyttö on ongelmallista, koska tulokset heittelehtivät vuodesta toiseen. Lisäksi niihin liittyy paljon tulkintaongelmia ennen kaikkea kertaerien vuoksi. Näistä heikkouksista huolimatta tutkimus osoittaa, että P/E-luvun avulla olisi pystynyt seulomaan suuren osan keskimääräistä paremmin kehittyvistä osakkeista.

P/E-luvun avulla edullisimmin arvostetut osakkeet eli ensimmäisen kvartiilin 26 yhtiötä tuotti vuosittain keskimäärin 10,3 prosenttia eli 1,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko pörssin keskiarvo. Toiseen kvartiiliin sijoitetut yhtiöt menestyivät vielä paremmin. Keskituotto oli peräti 11,9 prosenttia ja ylituottoa siten kokonaista 2,9 prosenttiyksikköä. Tällainen lisätuotto kiihdyttää sijoituspääoman kasvua uskomattoman paljon pitkällä aikavälillä korkoa korolle -vaikutuksen vuoksi.

Neljänteen kvartiilin yhtiöissä P/E-luku oli joko tavattoman korkea tai sitä ei pystynyt edes laskemaan tappiotuloksen takia. Näiden häntäpään yhtiöiden keskimääräinen vuosituotto oli vain 5,8 prosenttia, joka toki sekin lyö laudalta lähes kaikkia korkosijoituksia. Mikäli sijoittaja olisi vuonna 2002 jättänyt pois salkustaan kolmannen ja neljännen kvartiilin 50 osaketta, hän olisi pystynyt saamaan 2,2 prosenttiyksikön verran ylituottoa.

Myös osinkotuotto osoittautui vuonna 2002 melko käyttökelpoiseksi keskimääräistä paremmin tuottavien osakkeiden etsinnässä. Osinkotuoton laskennassa oli lähes aina käytettävissä mahdollisimman tuoretta tietoa eli osinkoehdotus vuodelta 2001.

Osinkotuoton perusteella ensimmäisen kvartiiliin tulleet 26 hyvätuottoista osingonmaksajaa tarjosivat 31.8.2015 mennessä keskimäärin 10,1 prosenttia arvonlisäystä vuodessa ja toisen kvartiilin yhtiöt 10,0 prosenttia. Neljännen kvartiilin yhtiöt tuottivat vain 5,7 prosenttia. Tähän ryhmään sijoittuneet yhtiöt olivat suurelta osin enintään satunnaisia osingonjakajia.

On syytä muistaa, että korkea osinkotuotto on pelkkä näköharha siinä tapauksessa, että yhtiön tulos on menossa alaspäin ja osinkonäkymät synkkenemässä. Lisäosingotkin saattavat heikentää tunnusluvun käyttökelpoisuutta. Tarkka osakesäästäjä on toki perillä osinkotuoton taustatekijöistä ja näin pystynee välttämään karikot.

Helmikuussa 2002 oli mahdotonta tietää, olisiko mitään hyötyä tunnuslukujen käytöstä ja mikä niistä mahdollisesti olisi käyttökelpoisin. Eräs tapa pienentää tunnuslukujen käyttöön liittyvää riskiä, on käyttää niitä kaikkia kolme yhtaikaa. Tunnuslukujen yhdistämisen voi tehdä monella tavalla. Seuraavaksi esitetään ehkä yksinkertaisin keino.

Sijoittajalla on jokaisesta tunnusluvusta taulukko, jossa kaikki 102 yhtiötä on paremmuusjärjestyksessä sen mukaan kuinka edulliselta osake näyttää. Laskemalla yhteen jokaisen yhtiön sijoituksen näissä kolmessa taulukossa saadaan summa jonka perusteella yhtiöt voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen neljänteen taulukkoon. Mikäli joku yhtiö olisi sattunut olemaan pörssin edullisin sijoituskohde kaikkien kolmen tunnusluvun mukaan, sijoitusten summa olisi näin kolme, mikäli olisi taannut ykkössijan myös neljänteen taulukkoon.

Käyttämällä helmikuussa 2002 kaikkia kolmea tunnuslukua osakkeiden seulonnassa havaitsemme, että 26 kärkiyhtiötä olisi tuottanut keskimäärin 11,5 prosenttia. Heikoimman kvartiilin 25 yhtiön tuotto olisi jäänyt 5,9 prosenttiin. Johtopäätöksenä voi siis sanoa, että sijoittajan tähän numeroleikkiin käyttämänsä aika vuonna 2002 ei olisi mennyt hukkaan, vaan tuottanut mukavasti lisäeuroja.

Samalla on kuitenkin korostettava, että edellä saamamme tulokset koskevat kuhunkin kvartiiliin sijoittuvaa yritysjoukkiota kokonaisuudessaan. Vaikka tämä tunnuslukuseulonta keskimäärin tuotti mainion lopputuloksen, ei se aina pystynyt yhtiötasolla seulomaan menestyjiä häviäjistä. Esimerkiksi yllä olevaan ykköskvartiiliin tuli menestyjien lisäksi sellaisia kriisiyhtiöitä kuin Componenta, Tulikivi ja Vaahto Group, jotka vielä vuonna 2002 näyttivät varsin edullisilta sijoituskohteilta. Siinä vaiheessa ne eivät itse asiassa olleet edes kriisiyhtiöitä.

Neljännessä eli huonoimmassa kvartiilissa lapsi olisi mennyt pesuveden mukana, kun sellaiset tulevat menestyjät kuin Basware ja Elisa olisivat myös huuhtoutuneet pois sijoittajamme ostoslistalta. Mutta onneksi seulontamenetelmämme karsi sijoitusvalikoimasta myös pörssin lähes kaikki surkeimmat alisuorittajat. Se yksinään riittäisi ylituoton saavuttamiseen.

Tutkimus osoittaa, että osakesäästäminen on varsin palkitsevaa pitkällä aikavälillä. Tämän ei sinänsä pitäisi olla yllätys. Yrityssektori kasvaa keskimäärin nopeammin kuin useimmat muut kansantalouden sektorit, ja pörssissä on lisäksi yritystemme valiojoukko. Kun tarkastelukausi on riittävän pitkä, osakkeiden reaalituoton tulisikin ylittää selvästi bruttokansantuotteen keskimääräistä kasvua. Korkea tuotto on samalla korvaus lyhyen aikavälin kurssiriskistä. Jotta tämä riski pysyisi aisoissa, sijoittajan on luonnollisesti huolehdittava asianmukaisesta riskinhajautuksesta. Eikä ole pahitteeksi, että sijoittaja tutustuu kunnolla tarjolla oleviin sijoitusvaihtoehtoihin ennen toimeksiannon antamista.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

5
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Mikä olisi ollut tulos jos olisi sijoitettu joukkoon osakkeita, joilla oli korkein RoA?
Nimetön
Nimetön
Hei, Tämä on erittäin mielenkiintoinen kysymys, johon en kuitenkaan osaa suoralta kädeltä vastata. Meillä ei ole tarpeeksi vanhoja sähköisessä muodossa olevia ROAn laskemiseen tarvittavia tietoja. Parhaan arvion tuloksesta voin antaa käyttämällä ROEa, olettaen, että keskivertoyhtiössä on yhtä paljon omaa kuin vierasta pääomaa, jolloin järjestys vastaa ROAa. P/B-luku jaettuna P/E-luvulla vastaa suurin piirtein ROEa. Tällä tavalla lasketun ROEn mukaan järjestetyt tulokset ovat kvartiileittain, 2,1 prosenttia ylituottoa ensimmäisen kvartiilin osalta. Toinen ja kolmas kvartiili tuottaisi 0,6 prosenttia ylituottoa ja viimeinen kvartiili tuottaisi 5,8 prosenttia alituottoa. Terveisin, Tom Lindström
Nimetön
Nimetön
Eipä tuo kovin realistista ole piensijoittajan kannalta koska on jätetty pois konkurssiin menneet yritykset sekä ulkomaille myydyt yritykset, mieleen tulee ainakin Elcoteq, perlos, eimo, leo longlife/tiimari sekä stromsdal ensimmäiseksi, varmaan on muitakin muttei jaksa muistella niin pitkälle enää. Varmaan vääristävät laskelmia jonkin verran kun nämä jättää pois… Näillä yhtiöillä taisi olla vielä 2002 kohtalaiset mutta kuitenkin laskevat tunnusluvut ja osinkoakin maksoivat,niiden kohtaloa saattoi vain aavistella silloin.
Nimetön
Nimetön

Vastaus ep:lle Olet oikeassa siinä, että tällaiseen tutkimukseen voi ottaa mukaan vain ne osakkeet joista on kurssitietoa koko tarkastelukaudelta 2002-2015. Vuosien saatossa suuri määrä yhtiöitä on kadonnut. Muutama on mennyt nurin, useita kymmeniä on ostettu pois pörssistä tai fuusioitu toiseen yhtiöön. Tutkijat käyttävät tästä sellaista termiä kuin ”survival bias” tai ”survivorship bias”. Uskon, että tämän ”elonjäämisvirheen” vaikutus laskelmiin olisi melko marginaalinen. Mikäli oletetaan kuvitteellisesti että nämä pörssilistalta poistetut yhtiöt olisivat edelleen pörssiyhtiöitä, niiden vaikutus laskelmiin olisi pikemminkin positiivinen kuin negatiivinen, sillä julkisia ostotarjouksia tehdään yleensä keskimääräistä kiinnostavimmista yrityksistä. Poistuneiden yritysten joukossa on sellaisia sijoittajan kannalta valioluokan nimiä kuin Chips, Instrumentarium,… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Hei, mitkä olivat vastaavat vuotuiset tuotot alhaisen P/B-luvun sekä korkean P/B-luvun portfolioilla? Teen kandidaatintutkielmaa arvostuskertoimista ja olisi mielenkiintoista saada mukaan myös teidän selvityksen tarkat tiedot P/B-luvun osalta.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.