Martin Paasi
Osaketuoton määritteet menevät helposti sekaisin. Osakkeet tuottavat pitkässä juoksussa sen, mihin yritykset keskimäärin pystyvät. Osakesijoittajalle tuotto tuloutuu osinkojen ja kurssikehityksen kautta. Tästä osaketuotosta on kuitenkin olemassa kolme määritettä.
Nimellistuotto
Osakesijoituksen nimellistuotto on se kokonaistuotto mitä sijoituksesta tuloutuu sijoittajalle. Siihen sisältyy osingot ja kurssikehitys, mutta myös sijoituksen aiheuttamat, välttämättömät kulut. Sijoitukseen liittyvien kassavirtojen nettosumma. Oli sijoituskohde mikä tahansa, nimellistuotto kuvastaa siis kyseisestä sijoituksesta saatavaa kokonaistuottoa.
Reaalituotto
Reaalituotto saadaan kun sijoituksen nimellistuotosta poistetaan inflaatio. Tämä kuvaa tuoton aikaansaamaa ostovoiman kasvua, eli sitä miten paljon enemmän sinulla on varaa hankkia pelejä ja rensseleitä. Varsinkin hyvin erilaisten aikakausien tuottoja vertaillessa tulisi aina käyttää tätä inflaatiokorjattua tuottolukua.
Huomaa esimerkiksi, että jos osakemarkkinoiden nimellistuotto vuonna 1989 olisi ollut 6 prosenttia, olisi osakemarkkinasijoitus sinä vuonna tuottanut prosentin tappiota, seitsemän prosentin inflaation takia. Puhumattakaan siitä, että korkosijoituksesta olisi pienemmällä riskillä saanut noin 5 prosentin reaalituoton.
Osakepreemio
Osakepreemio, eli osakkeiden tuottolisä korkoihin nähden kuvaa sitä, miten paljon enemmän reaalituottoa osakesijoitus keskimäärin tuottaa korkosijoitukseen nähden. Yleisesti ottaen osakepreemio huitelee jossain 3-4 prosentin välillä. Tämä on se korvaus minkä osakesijoittaja saa siitä, että kantaa osakesijoitukseen liittyvän korkeamman riskin, eli suuremman arvonvaihtelun lyhyemmällä aikavälillä.
Saman tuoton kolme lukua
“Näin Suomesta voisi poistaa verot kokonaan, yhdessä sukupolvessa” -jutussa käytin professori Siegelin laskemaa reaalituottohistoriaa 210 vuoden ajalta. Sen pohjalta osakkeiden keskimääräinen vuotuinen nimellistuotto on ollut 8 prosenttia (osakkeiden reaalituotto + inflaatio), reaalituotto 6,6 prosenttia ja osakepreemio 3 prosenttia.
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club
Neljäntenä osaketuoton kasvona vielä kulut. Degiron (https://www.degiro.fi/) tultua nyt markkinoille olisi hyvä aika Nordnetinkin tarkistaa omaa hinnoitteluaan? Tähän suuntaanhan on jo vihjailtu, mutta mitään ei ole tapahtunut. Joko nyt?
En tiedä. En ole tekemisissä Nordnetin operatiivisen johdon kanssa.