Nordnet Blogi

Osakkeet ja korona – irrational exuberance?

Markkinat voivat aika-ajoin jatkaa kummallista käyttäytymistä jopa vuosia. Silloisen Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Alan Greenspan käytti otsikon mukaista termiä IT-kuplasta 90-luvun lopulla.

Tällä hetkellä jotkut saattavat ihmetellä, miten pörssissä voidaan tehdä kurssiennätyksiä, vaikka maailmantalouden katto-organisaatiot povaavat lähes ennennäkemätöntä maailmantalouden supistumista tälle vuodelle. Esimerkiksi OECD arvioi, että maailmantalous supistuu 6 prosenttia tänä vuonna, eli enemmän sitten toisen maailmansodan.

Samaan aikaan juuri ennätyksen tehneen Nasdaq-indeksin lisäksi monet muutkin indeksit ovat palanneet koronaa edeltävälle tasolle. Selityksiä haetaan ennennäkemättömistä keskuspankkien määrällisistä elvytysohjelmista ja valtioiden tukipaketeista, sekä ensimmäisen koronavirusaallon selättäneiden maiden laskevista tartuntatilastoista.

“Ohi on”

Ensimmäisen tartunta-aallon kokeneissa, laskevien tartuntatilastojen myötä avatuissa yhteiskunnissa tunnelma on helpottunut. Korona tuli ja meni. Täytyy myöntää, että pidän itsekin ajatuksesta. Tällaisessa mielentilassa ei tämän vuoden maailmantalouden supistumistilastot paina, koska markkinoilla keskitytään tulevaan. Maailmantalouteen tuli lovi, mutta se korjaantuu yhtä ripeästi kuin se ilmestyikin. Valtavien tukipakettien vauhdittamana.

Maailman kiihtyvä kokonaistartuntatilastokaan ei pelota, koska tilanne on parin kuukauden kuluttua ohi myös kehittyvissä maissa. Tämähän me opittiin länsimaissa. Ja kehittyvien merkitys maailmantalouteen on joka tapauksessa pieni. Jälkijunassa tuleva data lommon koosta ei myöskään paina, koska se on menneisyyttä.

Riskihinnoittelun vinoutuma

Maailman Tuomas Maliset ovat maailman keskuspankin BIS:in ja monen muiden tavoin jo vuosia puhuneet markkinoiden riskihinnoittelun vääristymisestä. Kun rahaa määrällisten elvytysten johdosta on kuin roskaa, kaikenlaiset projektit, investoinnit ja tempaukset saavat rahoitusta. Laadusta tai kannattavuudesta sen enempää välittämättä.

Kun konkurssikypsät yritykset eivät sitten menesty, niitä pidetään pystyssä ammentamalla lisää rahaa järjestelmään. Onko sitten enää ihme, ettei tuottavuus maailmassa parane? Tai että sen johdosta elämme näivettyvän talouskasvun aikaa? Miksi pörssiromahdus ja tuottavuutta parantava, luovaa tuhoa jalkauttava konkurssi-aalto on jatkuvasti siirtynyt tulevaisuuteen?

Näkemyseron ydin?

Tässä piillee vanhan ja uuden koulukunnan näkemyseron ydin: talouksien tervehdyttämiseksi tarvittaisiin [aivan oikein] realisoituvia riskejä, jotka nollakorkoympäristön mahdollistamat määrälliset elvytykset [aivan oikein] ehkäisevät.

Tai toiselta kantilta. Pörssiromahdus ei ennenäkemättömän hyvistä perusteluista huolimatta toteudu ja ajan hermolla surffailevat trendi-petterit [pun intended 😉] ovat oikeassa, koska osakeriskiä ei määrällisen elvytyksen johdosta enää ole.

Viimeaikaiset pörssiromahdukset kuvaavat V-tyylillään ilmiötä hyvin. Paha mieli on niin lyhytaikaista kun jo keskuspankit rientävät apuun, että jokainen dippi on uusi tsäänssi. Ja niin ripaska raikaa, kunnes se joku päivä loppuu.

MMT

Ellei ripaskan raiku lopu, niin Modern Monetary Theory on oikeassa. MMT on toistaiseksi vailla kriittistä akateemista happotestiä pinnalle puljahtanut teoria siitä, että valtioiden taloudenpito ei ole niin tarkkaa, koska ne voivat aina maksaa lainansa pois luomalla lisää rahaa tyhjästä. Kuten keskuspankit tekevät.

Verotusta ei siten tarvita niinkään varainhankintaan kuin haittojen, eriarvoistumisen ja valuutan arvon heikkenemistendenssin vähentämiseksi. Kaikille annettaisiin työtakuu. Isot julkiset alijäämät olisivat hyväksyttävissä, koska ne ovat yksityisen puolen ylijäämää (julkinen investoi ja yksityinen toteuttaa).

Vaikka MMT ei väitä, ettei alijäämillä ole merkitystä, perinteisen talousopin edustajat suhtautuvat MMT:hen ynseästi lähinnä kahdesta syystä. Ensinnäkin se romuttaa riskin hinnoittelua, luovaa tuhoa ja talouden tuottavuutta entisestään.

Toisekseen Vesa Puttosen Raghu Rajan lainausta lainatakseni: “You can print money the same way as you can issue debt so long as people think you’re good for it. At some point, they stop thinking you’re good for it“.

Sen jälkeen korko nousee ja valuutta heikkenee. Paljon. Niin, ja talous pysähtyy.

Puhkeaako kupla?

Ennen koronaa maailmassa vallitsi pisin yhtäjaksoinen maailmantalouden nousukausi. Koronan aiheuttamat yhteiskuntien sulkutilat pitivät huolen, että nousukausi loppui siihen. Mikäli viruskausi nyt on ohi, palautuu maailmantalous kasvu-uralle lähitulevaisuudessa. Ihan heti näin ei käy, koska kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut. Maailmanlaajuisessa mittakaavassa vaikutus ei ole vähäinen.

Keskuspankkien määrälliset elvytykset jatkunevat pitkälle tulevaisuuteen. Samoin valtioiden tukipaketit ja velkaantuminen. Osakemarkkinat voivat siten hyvin kellua kuplassaan vielä vuosia. Mikäli korona on saatu hallintaan ensimmäisen aallon myötä, eikä yhteiskuntien uudelleen sulkemista tarvita, julkishallintojen toimenpiteet kantanevat talouksiaan yli pahimman koronakuopan. Ja vaikka uusi korona-aalto tulisikin, on hyvin mahdollista, että ihmiskunnan parempi varautuminen poistaa yhteiskuntien uusiutuvat sulkutarpeet.

Siitäkin huolimatta on hyvä huomata koronan aiheuttaman tuho. Se on muuttanut arkista käyttäytymistämme, velkaannuttanut valtioita, eriarvoistanut eriarvoisia yhteiskuntia entisestään synnyttäen levottomuuksia, siirtänyt tuottavuuden kasvun hamaan tulevaisuuteen ja aiheuttanut pitkäkestoistakin työttömyyttä.

Tähän nähden osakemarkkinoiden arvostustasot ovat eittämättä hieman kummallisia. Miten pitkään kasvava liikalikviditeetti soittaa musiikkia? En tiedä. Korjausliikkeeseen tarvitaan lisäksi sytytin. Sijoittajien aivot hapettava loma voi olla sellainen. Inflaation kiihtyminen voi olla toinen. Toisen kvartaalin tulokset synkillä ohjeistuksilla ja uusiutuvalla tartunta-aallolla kolmas?

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
3 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
sami
sami
11.06.2020 20:36
Rahat kultaan?
Apina
Apina
Vastaa  sami
12.06.2020 10:57
rahat Nasdaq 100
Hilda-täti
Hilda-täti
22.06.2020 09:50
Kaikkea näkemättömät uudet pikku analyytikot julistavat taas palstoillaan: “Markkina oli taas oikeassa – ekonomistit väärässä” https://www.sijoittaja.fi/228550/koronakriisi-on-ohi-ainakin-porssissa/ Tosiasiassa maailmaan on nyt kehitelty painokoneilla mukava “kaiken-kupla”. Gravitaatio on edelleen olemassa ja kuplat puhkeavat aikanaan, niin tulee käymään nytkin. Ja jälki on karmeaa, kuten 2000-luvun alussa. “Years of super-loose monetary policy have caused bond yields to drop to excessively low levels, regardless of the creditworthiness of companies and countries.” Korona on tässä kaikessa vain pikku nyanssi. V, U, Z, W, L vai Swoosh? Tämä näyttää V:ltä, mutta tulee olemaan L, vuosia kestävä finanssikriisiksi äityvä ong, joka on vasta ensimetreillään.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.