Osingon irtoamispäivä, maksupäivä ja täsmäytyspäivä

Osingon nappaamiseksi on syytä kiinnittää huomiota erityisesti osingon irtoamispäivään (yleensä T+1), joka on Suomessa tavallisesti yhtiökokousta seuraava päivä.

Suomalaisen lainsäädännön mukaan oikeus osinkoon on sillä osakkeenomistajalla, joka yhtiökokouksessa (T+0) päätettynä osingon täsmäytyspäivänä (T+2) on merkitty yhtiön osakkeenomistajan yhtiön osakasluetteloon. Osake on siis ostettava/omistettava ennen irtoamispäivää, jos osingon halajaa salkkuunsa. Käytännössä tämä pääsääntöisesti tarkoittaa, että osake on ostettava/omistettava viimeistään yhtiökokouspäivänä.

Kvartaaliosingoissa on omat irtoamis- ja täsmäytyspäivänsä.

Yhdysvalloissa on jo pitkään ollut tavallista, että osinkoja maksetaan neljä kertaa vuodessa, jopa kuukausittain (näin tekevät mm. eräät REIT-yhtiöt). Neljännesvuosittain jaettava ns. kvartaaliosinko on viime vuosina yleistynyt myös Suomessa. Kuhunkin jaettavaan kvartaaliosinkoon liittyy pääsäntöisesti omat, erilliset täsmäytys- ja irtoamispäivänsä, jotka yhtiö määrittelee sijoittajasivuillaan ja jotka ovat yleensä sidoksissa kvartaalitulosjulkistuksiin. Ei siis riitä, että osaketta omistaa vain yhtiökokouspäivänä, jos haluaa kaikki vuoden aikana jaettavat kvartaaliosingot salkkuunsa.

Osingon irtoamispäivä ja irtoamisilmiö.

Osingon irtoamispäivä on tunnistettavissa ns. irtoamisilmiöstä, jossa osakkeen markkinahinta laskee osingon verran ja irtoamispäivänä osakkeilla käydään kauppaa ilman aiemmin päätettyä “osinko-oikeutta”. Tehokkailla markkinoilla irtoamispäiväilmiö tapahtuu siinä mielessä automaattisesti, että sijoittajat hinnoittelevat “osinko-oikeudettomuuden” osakkeen hintaan (yhtiö jakaa rahaa ja/tai osakkeita ulos) ja markkinatoimijat yhdessä määräävät irronneen osingon osakkeen uuteen hintaan.

Sijoittajan on syytä tietysti huomioida, että joissakin tilanteissa osingon irtoamispäivä on voitu määrätä myöhempään ajankohtaan kuin heti yhtiökokousta seuraavaksi päiväksi. Näissä tilanteissa osake on kuitenkin ostettava edelleen viimeistään T+2 ennen varsinaista täsmäytyspäivää, jotta osakasluettelot päivittyvät asianmukaisesti.

Esimerkki osingonmaksusta: KONE Oyj ja vuoden 2021 osinko.

Yhtiökokouspäivä (engl. declaration date / announcement date – tai päivä, jolloin osingonjakoa koskeva päätös tehdään): 2.3.
Irtoamispäivä (engl. ex-dividend date / ex-date): 3.3.
Täsmäytyspäivä (engl. date of record): 4.3.
Osingon maksupäivä (engl. first date of dividend payment / payment date / payout date): 11.3.

Sijoittajalle, joka osti tai omisti Koneen osakkeen viimeistään yhtiökokouspäivänä 2.3., maksettiin osinko verolla vähennettynä 11.3. Osingon saadakseen hän saattoi halutessaan myydä osakkeet pois heti osingon irtoamispäivänä 3.3. Sijoittaja, joka puolestaan osti osakkeen 3.3., ei ollut oikeutettu osingonjakoon.

Jos shorttarilla olisi lainassa Koneen osakkeita ja tämä ei sulkisi positiotaan viimeistään yhtiökokouspäivänä (eli ostaisi osakkeita takaisin), hän joutuisi maksamaan sijaisosingon sille taholle, jolta Koneen osakkeet ovat lainassa.

Osta/Omista osake siis ennen irtoamispäivää! Irtoamispäivät voit tarkistaa Nordnetin osinkokalenterista.