Osingonmaksu ja sen vaikutus osakekurssiin

Teoreettisesti katsottuna osakekurssin pitäisi laskea osingon määrällä välittömästi yhtiökokouspäivän jälkeen, mutta teoria ja käytäntö ovat usein eri asioita. Todellisessa maailmassa muun muassa verotus ohjaa sijoittajia ratkaisevalla tavalla. Osinkoja verotetaan saajan päässä lievemmin kuin kurssivoittoja, minkä vuoksi moni sijoittaja suosii osingonmaksua erityisesti, jos osinkotuotto on korkea.

Yksi yksityissijoittajan harvoista verosuunnittelumenetelmistä on ostaa osakkeita ennen osinkoa ja myydä ne osingonmaksun jälkeen. Täten sijoittaja joutuu maksamaan osinkoveron, mutta vastaavasti hän saa vähennyskelpoisen tappion, jonka taloudellinen merkitys on suurempi kuin osinkovero, jos osake laskee osingon verran. Käyttäen tätä menetelmää sijoittaja voisi rakentaa tappioreservin, jonka turvin myyntivoitot voitaisiin eliminoida.

Tänä vuonna yhden euron osingosta menee 25,5 senttiä tai 27,2 senttiä veroa riippuen pääomatulojen määrästä. Vastaavasti kurssitappion tuoma verosuoja on 30 tai 32 senttiä. Yllä olevan menetelmän mukaan sijoittaja voisi eliminoida 4,5 tai 4,8 senttiä myyntivoittoveroja jokaista osinkoeuroa kohden.

Meistä tuntuu, että hyvinä pörssivuosina osakekurssit laskevat enemmän kuin osingon verran, jos osinkotuotto on poikkeuksellisen suuri. Tämä voisi viitata siihen, että sijoittajat yrittävät muuttaa myyntivoittoja lievemmin verotettaviksi osingoiksi.

Varoituksena voi mainita, että verottaja saattaa tulkita kyseisen menetelmän veronkiertona, jos sijoittajalla on yksi suuri myyntivoitto ja yrittää eliminoida sen näillä näennäisillä tappioilla. Sijoittaja on ottanut todellisen riskin ja jos hän on valinnut osakkeet oikein, voisi kauppoja perustella sillä, että todennäköisyys, että kurssi laskee vähemmän kuin osingon irroittaminen edellyttäisi, on suuri. Emme uskalla arvata kumman tulkinta, verottajan vai sijoittajan, voittaisi, mutta luultavasti tämä jäisi tuomioistuimen päätettäväksi.

Miten osakkeet reagoivat osingonmaksuun?

Kävimme läpi kaikki viime vuoden osingonmaksut ja pääomanpalautukset ja vertasimme niitä kurssireaktioihin. Tämä antaa hieman osviittaa siitä, miten kurssit reagoivat osingonmaksuun.

Osingonmaksulla on erittäin pieni vaikutus niiden yhtiöiden kursseihin, joiden kurssi on alle kolme euroa. 19 tapauksessa 22:sta kurssi laski vähemmän kuin osingon määrällä. Monessa tapauksessa kurssi oli jopa muuttumaton! Selitys on kuitenkin se, että tämä ryhmä koostuu suurelta osin pienistä, erittäin epälikvideistä yhtiöistä.

Muiden osinkoa maksavien yhtiöiden keskimääräinen osinkotuotto oli 4,6 prosenttia. 42 yhtiön osinko oli alle keskiarvon, kun taas 29 yhtiön osinko oli keskiarvoa suurempi. Puolet yhtiöistä, joiden osinkotuotto oli keskiarvoa pienempi, laski osinkoa enemmän. Koko ryhmä laski kuitenkin keskimäärin osingon määrällä.

Yhtiöt, joiden osinkotuotto oli keskimääräistä suurempi, käyttäytyivät hieman toisin kuin olimme odottaneet. Yhdessätoista tapauksessa kurssi laski osinkoa enemmän, yhdessä tapauksessa yhtä paljon ja 18 tapauksessa osinkoa vähemmän. Ostamalla ennen osingon irtoamista ja myymällä sen jälkeen olisi tässä ryhmässä saanut keskimäärin yhden prosentin ylituoton.

Viime vuoden tietojen perusteella näyttäisi siltä, että korkean osinkotuoton omaavien yhtiöiden osakekurssit laskisivat keskimäärin vähemmän kuin osingon määrällä. Tämän ryhmän pitäisi kiinnostaa myös niitä sijoittajia, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan kurssivoittoja osinkotuloksi. Ensinnäkin korkean osinkotuoton omaavat yhtiöt minimoivat transaktiokulut, mutta samalla on mahdollista tienata hieman ylimääräistä.

Katso korkean osinkotuoton osakkeet Nordnetin palvelusta

Tom Lindström