Martin Paasi
Olette #rahapodissa usein suositelleet osingot uudelleensijoittavia ETF:iä/rahastoja verotuksellisista syistä. Yleisesti ottaen olen samaa mieltä tuon näkemyksen kanssa, mutta onko asia oikeasti niin esimerkiksi viime rahapodissa mainitun S&P 500:n kohdalla?
Ymmärtääkseni osingot uudelleensijoittava, esimerkiksi Irlantiin rekisteröity, S&P500 -indeksiä seuraava rahasto joutuu maksamaan 15 % veron osingosta ennen uudelleensijoitusta. Uudelleensijoitus kasvattaa luovutusvoittoa, josta maksetaan sitten joskus 30 % vero, mikäli sijoitustoiminta on muuten ollut kannattavaa.
Sen sijaan Yhdysvaltoihin rekisteröity rahasto maksaa koko osingon ulos, perii maksuvaiheessa 15 % ja Suomen verottaja toiset 15 %. Tämä siis pätee vain tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen ja Suomen välistä verosopimusta päästään hyödyntämään.
Realistisilla, esimerkiksi 2-5 osinkoprosenteilla, menisi laskelmieni mukaan useita vuosikymmeniä, ennen kuin osingot uudelleensijoittavan rahaston verorasite olisi pienempi kuin osingot ulosjakavan etf:n.
Martinin vastaus – osingot uudelleensijoittava ETF ja verotus:
Sijoitusrahastot ja ETF:t eivät tavallisesti maksa veroja rahastoihin kertyvästä osinko- tai korkotuotosta. Tämä pätee myös mainitsemaasi Irlantiin rekisteröityyn ETF:ään.
Yhdysvaltoihin sijoittavat, Euroopan Unioniin rekisteröidyt rahastot joutuvat kuitenkin maksamaan lähdeveron osingoistaan Yhdysvaltoihin. Lähdeveron määrä on määritelty rahaston rekisteröintimaan ja Yhdysvaltojen välisessä verosopimuksessa. Esimerkiksi irlantilaiset ja suomalaiset sijoitusrahastot maksavat yhdysvaltalaisista osingoista 15 prosenttia lähdeveroa.
EU:n alueelle sijoittavat rahastot eivät maksa lähdeveroja, oli rahasto sitten rekisteröity EU:ssa tai Yhdysvalloissa. Verovapaus on toisin sanoen yksisuuntainen.
Yhdysvaltalaiset osingot karttuvat eurooppalaiseen rahastoon 85-prosenttisesti ja kasvavat kasvu-osuudellisessa rahastossa korkoa korolle, kunnes myyt osuudet. Luovutusvoitosta maksat pääomatuloveron Suomeen (14 Artikla, 6. kappale – huomaa että ETF:t ovat verotuksessa rahastoja).
Mikäli valitset osingot ulos maksavan, tuotto-osuudellisen rahaston, maksat i) lähdeveron lisäksi rahaston ii) rekisteröintimaan perimän ennakkoveron ja iii) Suomen verotuksessa loput. Jos vuosittain muistat anoa oikaisua Suomen verosopimuksen puitteissa rahaston rekisteröintimaassa väärin tehtyyn ennakonpidätykseen, maksat osingoista vuosittain suomalaisen pääomatuloverotuksen mukaiset 30-33 prosentin verot (osinkotulojen määrästä riippuen).
Rahastosijoituksen kannalta tämä vastaa, yllä esittämälläsi 2–5 prosentin osinkotuotto-olettamalla, ylimääräistä 0,3-0,9 prosentin vuotuista kuluerää (2 % x (30 %-15 %) = 0,3 ja 5 % x (33 %-15 %) = 0,9).
Näin ollen osingot uudelleensijoittavan rahaston veroetu on pitkässä juoksussa merkittävä.
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club
Tähän olisi tosiaan hyvä saada selvyys. Pohdiskelin ja tutkin tuossa kyseistä asiaa ja itsekin tulin siihen tulokseen, että esim. USA:sta menee 15% lähdevero joka tapauksessa, jolloin verohyöty uudeelleensijoittava vs. osingot ulosjakava olisi 15%. Jos osinkoprosentti on vaikka 3% niin kuluerä olisi vain 0,45% vuodessa. (vs. 0,9% jos hyöty 30%)
Kun ottaa huomioon uudelleensijoittavien ETF:ien vähäisen tarjonnan ja usein hieman korkeammat kulut versus. USA.ssa listatut osingot ulosjakavat ETF:t ja mahdollisen 2016 veromuutoksen, jonka myötä käsittääkseni tappioita voisi vähentää myös rahastojen jakamista tuotto-osuuksista, ei valinta uudelleensijoittava vs. ulosjakava ole ainakaan itselleni enää niin selvä.
Halvimmat Yhdysvaltalaiset ETF:t maksavat 4-6 bps vuodessa. Vastaava uudelleen sijoittavan ETF:än hallinnointipalkkio on 7 bps ja siitä 1 bps osakelainaustuotto pois, eli 6 bps (https://www.nordnet.fi/blogi/maailman-parhaat-etf-rahastot/01/10/2015/).
Jos verohyöty uudelleensijoittavan rahaston osalta on 30-90 bps, on se mielestäni selkeästi parempi vaihtoehto.
“Sijoitusrahastot ja ETF:t eivät tavallisesti maksa veroja rahastoihin kertyvästä osinko- tai korkotuotosta.” Tämä ei pidä Yhdysvaltojen osalta paikkaansa Irlantilaiselle rahastolle osinkojen osalta. Viitannette sivulla 14 tähän: “Irish domiciled investment funds are exempt from Irish tax on their income and gains.” Yllä oleva viittaa ainoastaan Irlannin veroihin. Lähdeveron maksaminen Yhdysvaltoihin käy ilmi PWC:n raportin sivulta 65. Kysyjän virhe ei tule niinkään siitä miten veroja maksetaan vaan luovutusvoiton väärin ymmärtämisestä. Irlantilaisen rahaston nettoarvon nousuun ei sisälly Yhdysvaltoihin perityt verot. Tästä ei siis joudu maksamaan 30% luovutusvoittoa aikoinaan osuutta myydessä. Uudelleen sijoittavassa rahastossa saa siis korkoa korolle hyödyn Suomen pääomaveron ja lähdeveron väliselle… Lue lisää >>
Mitä tuo 5/15 tarkoittaa noiden us-osinkojen kohdalla? 5% mistä ja 15% mistä? Ei tajua..
5 % lähdevero korkotuotolle ja 15 % osinkotuotolle
Kiitos tarkennuksesta.
Se on tosiaan niin että Yhdysvaltalaiset rahastot jotka sijoittavat EU:n alueelle eivät tarvitse maksaa lähdeveroakaan kyseiseen EU maahan, mutta Eurooppalaiset rahastot joutuvat maksamaan lähdeveron Yhdysvalloista saaduille osingoille.
Tämä luonnollisesti syö Yhdysvalloista saatavaa sijoitustuottoa, mutta edelleenkin uudelleen sijoittava, kasvu-osuudella varustettu rahasto on verotehokkaampi kuin osingot tulouttava, tuotto-osuudellinen rahasto.
“Eurooppalaiset rahastot joutuvat maksamaan lähdeveron Yhdysvalloista saaduille osingoille.”
Eurooppalaisillakin on eroa. Muistaakseni ainakin luxemburgilaiset rahastot maksavat USA:an 30 % lähdeveron, koska niitä ei verosopimuksessa lasketa alennetun lähdeveron piiriin.
Mikähän olisi edullisin osoite maailmarahaston kotipaikaksi?
Luxilla se on tuo sama 15% (http://bit.ly/1k69Q0X).
Kyllä se taitaa olla Luxembourg jossa on 3,6 triljoonaa euroa varoja (http://bit.ly/1QQZQ8K) tai Irlanti jossa 2 triljoonaa (http://bit.ly/1JgbIej).
Ensiksi sanottava, että hyviä kirjoituksia Martin, mukava lukea ja erittäin käytänöllisiä vinkkejä. Vähän nörtti kommentti tähän väliin…. Trillion (eng.) käännetään usein triljoonaksi, vaikka se on suomeksi biljoona. Billion (eng.) taas on suomeksi miljardi jne. Vertailukohdaksi vaikkapa maailman BKT, joka on jotain 75 biljoonaa USD. Eli Luxissa varoja kaiketi 3,6 biljoonaa, siis 3600 miljardia?
Kiitos palautteesta Olli. Ihan perusteltu kommentti, ei tässä vaiheessa koulutusta tuollaisia virheitä saisi enää olla…
Verotehokkuutta arvioitaessa pitää ottaa huomioon myös sijoitusaika. Yhdysvaltalaisiin osakkeisiin sijoittava yhdysvaltalainen osingot ulos maksava rahasto voi hyvinkin olla 10:nkin sijoitusvuoden jälkeen kannattavampi kuin eurooppalainen osingot uudelleensijoittava rahasto, kun tarkastellaan käteen jäävää rahamäärää MYYNNIN ja VEROJEN jälkeen.
Osalla sijoittajista myös luovutustappioiden vähennyksen laajennus ensi vuonna muuttaa vielä mielenkiintoisesti pelikenttää, kun sopivilla tappiollisilla myynneillä voidaan vähentää osingoista maksettavaa verotusta.