Nordnet Blogi

Osinko-osakkeet parhaita pitkän aikavälin sijoituksia

Lueskelin uuden vuoden molemmin puolin kertauksenomaisesti Jeremy Siegelin kirjoittamaa ansiokasta sijoituskirjaa, joka on nimeltään Stocks for the long run. Siegel on tutkinut eri yhdysvaltalaisosakkeiden kurssihistoriaa 55 vuoden ajanjaksolta, joka alkaa vuodesta 1957 ja päättyy vuoteen 2012. Hänen esittämänsä luvut (ja alustavat johtopäätökset) osoittavat, että korkean osinkotuoton osakkeet päihittävät yleisen markkinakehityksen ja alhaisen osinkotuoton osakkeet kirkkaasti pitkällä aikavälillä. Tiivistän tässä merkinnässä lyhyesti ajatukseni Siegelin esittämistä havainnoista.

Osinkoa voidaan lähestyä vaihtoehtoisista näkökulmista. Arkikielessä osinkotuottoon viitattaessa tarkoitetaan yleensä efektiivistä osinkotuottoa. Se löytyy sanomalehtien taloussivuilta. Tämä osinkotuotto saadaan suhteuttamalla jaettava osakekohtainen osinko yhtiön pörssikurssiin (osakekohtainen osinko / yhtiön osakekurssi).

Käytännössä osinkoperusteisessa sijoittamisessa (tai sen hylkäämisessä) on kyse siitä, haluaako sijoittaja maksimoida lyhyen aikavälin korkeaa osinkotuottoa suhteessa hankintahintaansa pitkän aikavälin kasvun kustannuksella, vai tyytyykö hän lähivuosina matalaan osinkovirtaan suhteessa hankintahintaansa, odottaen siihen kuitenkin merkittävää kasvua pitkässä juoksussa?

Osakkeen vuosituoton muodostumisessa osingonjaon tulevien vuosien kasvuprosentti on usein huomattavasti nykyhetken osinkotuottoa merkityksellisempi tekijä sijoittajalle suhdanteiden yli. Kasvuodotus kuitenkin muodostaa alituisen riskin siitä, etteivät ruusuiset tulevaisuutta koskevat olettamat aina toteudu. Sen sijaan jo sijoitushetkellä korkean osinkotuoton osake tarjoaa keskimääräistä paremman ”pohjatuoton” ja se on kasvuosaketta paremmin suojassa tulevilta pettymyksiltä.

Jeremy Siegel esittää kirjassaan Stocks for the long run mielenkiintoisen kuvaajan yhdysvaltalaisen S&P 500 -indeksin tuotoista aikavälillä 1957–2012. Hänen mukaansa indeksi tuotti vuosittain keskimäärin 10,13 prosenttia. Matalan efektiivisen osinkotuoton osakkeet tuottivat 8,79 prosenttia. Sen sijaan korkean efektiivisen osinkotuoton osakkeet loistivat kirkkaasti kärjessä 12,25 prosentin keskituotollaan.

Jos sijoittaja olisi sijoittanut indeksiin 1.000 dollaria vuonna 1957, olisi salkun markkina-arvo kohonnut vuoteen 2012 mennessä 201.760 dollariin. Korkean osinkotuoton osakkeissa salkkuraportin viimeisellä rivillä komeilisi lukema 678.000 dollaria. Esimerkki kuvastaa, miten suuren eron lopputulemaan parin prosenttiyksikön ero keskimääräisessä vuosituotossa tekee korkoa korolle -efektin kautta vuosien mittaan.

Rahoitusteorian volatiliteettia eli osaketuottojen heiluntaa riskitekijänä ”korostavasta” näkökulmasta tarkastellen on erittäin mielenkiintoista, että korkean osinkotuoton osakkeet paitsi tuottivat parhaiten, niiden beta jäi myös alle yhden, eli kyseisten osakkeiden tuotto heilahteli keskimääräistä vähemmän suhdanteiden yli. Yhtä mielenkiintoinen on havainto siitä, että heikoiten tuottaneet matalan osinkotuoton osakkeet olivat kaiken lisäksi keskimääräistä volatiilimpia 55 vuoden tarkasteluajanjakson aikana.

Osinkoteemassa on tulevanakin keväänä huomattava, että yritysjohto päättää lyhyellä aikavälillä, millaisen osinkoehdotuksen se laatii hallitukselle ja yhtiökokoukselle. Toisin sanoen, jakaako yhtiö tuloksestaan esimerkiksi kolmasosan, kaksi kolmasosaa vai kolme kolmasosaa ulos osakkeenomistajille voitonjakona. Tämä tietysti vaikuttaa aivan ratkaisevalla tavalla siihen, paljonko osinko on suhteessa nykykurssiin. Korkea efektiivinen osinkotuotto ei siten välttämättä kerro koko totuutta yhtiön todellisesta pitkän aikavälin osingonjakopotentiaalista.

Siegelin havainto sijoitushetken korkean efektiivisen osinkotuoton loistokkuudesta pitkän aikavälin sijoituskohteissa sallinee tulkinnan, jonka mukaan yritysjohtajat eivät keskimäärin investoi yhtiön sisään jätettyjä voittovaroja erityisen tuottavasti. Häveliäisyyssyistä jätän tässä yhteydessä karuimmat esimerkit listaamatta. Yhteenvetona todettakoon silti, että valtaosa osingonmaksukelpoisista varoista on usein tuottavinta jakaa vuosittain omistajille.

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 233 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Olivander / Foter / CC BY-NC-SA

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

3
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Suomessa osinkoverotus saattaa muuttaa tilannetta kummasti.
Nimetön
Nimetön
Noissa laskuissa ei ilmeisesti ole huomioitu veroja? Verottajan viemät osinkoverot jarruttavat jonkin verran tuottoja-valitettavasti. DRIP-menettely sopisi kyllä suomeenkin.
Nimetön
Nimetön
Osakkeen beta mittaa markkinariskiä ei suoraan volatiliteettia. Beta sisältää vain systemaattisen riskin, kun taas volatiliteetti sisältää markkinariskin lisäksi ”yrityskohtaisesta” riskistä johtuvan riskin. Toisin sanoen yrityksen korkea volatiliteetti voi johtua pitkälti yrityskohtaisesta riskistä eikä betariskistä. Hyvä pointti lopussa eli ns. klassinen ”cash flow hypothesis” eli mikäli yrityksellä on paljon ylimääräisiä kassavaroja niin investointien tuottavuus voi jäädä pitkällä aikavälillä heikoksi.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.