Nordnet Blogi

Osinkojen merkitys sijoittajalle – yliarvostettua vai ei?

Eräs edellisen kirjoitukseni lukija oli vahvasti eri mieltä kanssani osingoista, joten ajattelin kirjoittaa aiheesta muutaman rivin. Onko osingonmaksu hyvä tapa tilittää euroja omistajille, vai pitäisikö yhtiöiden suosia omien osakkeiden takaisinostoja? Mitä jos yhtiö jättäisikin kaikki kertyneet voittovarat yhtiöön? Onko osingonmaksulla teoriassa merkitystä? Mikä on todellisuus, onko osingoilla väliä sijoittajan kannalta vai ei?

Käteistä vai omien osakkeiden ostoa?

Mikäli aloitetaan aiheeseen lähestyminen aivan ruohonjuuritasolta, ensimmäisenä mieleen tulee, miksi yritykset ylipäätään ovat olemassa. Kyllä, ne ovat olemassa ainoastaan voitontekotarkoituksessa. Piste. Tämä ”ideologia” lukee muun muassa osakeyhtiölaissa. Miten tätä yrityksen synnyttämää tuottoa voidaan sitten jakaa omistajille? Pääsääntöisesti hyväksi havaittuja tapoja on kaksi. Ensimmäinen tapa on etenkin meillä Suomessa tunnetumpi, eli perinteinen osingonmaksu. Osingonmaksussa yhtiö määrittää osakekohtaisen osingon, ja omistajat saavat käteistä samassa suhteessa, kuin kyseisen yhtiön osakkeita omistavat. Toinen vaihtoehto on omien osakkeiden takaisinosto, eli yhtiö ostaa jälkimarkkinoilta omia osakkeitaan takaisin, sekä mitätöi ne. Tämän operaation seurauksena liikkeellä olevien osakkeiden määrä pienenee, jonka seurauksena puolestaan omistajien osuus yhtiön varoista kasvaa. Kyseinen tapa on erityisesti Yhdysvalloissa vallallaan oleva kulttuuri. Useissa eri tutkimuksissa on myös havaittu, että tällä toimenpiteellä on positiivinen vaikutus yhtiön kurssikehitykseen. Toisaalta näiden yhdistelmiä on myös laajasti käytössä, eli voitonjakoa voidaan toteuttaa molemmilla tavoilla.

Osinkopolitiikassa eroja?

Osingonmaksu on yleensä riippuvainen yhtiön määrittämästä osinkopolitiikasta, joka linjataan säännöllisin väliajoin. Pähkinänkuoressa ilmaistuna osinkopolitiikka kertoo sen, mikä on yhtiön vuosittainen osinkojen tavoitetaso suhteessa tilikauden tulokseen, ja miten se ”maksetaan”. Esimerkiksi Sampo Oyj kertoo sijoittajasivuillaan osinkopolitiikastaan seuraavaa:*

Sammon osinkopolitiikan mukaisesti maksettujen osinkojen kokonaismäärä on vähintään 50 prosenttia konsernin vuotuisesta nettotuloksesta (satunnaiset erät pois lukien). Osingonjaon lisäksi yhtiö voi ostaa omia osakkeitaan. 

Osinkopolitiikka voidaan karkeasti jakaa kahtia, passiiviseen sekä aktiiviseen osinkopolitiikkaan. Passiivinen osinkopolitiikka tarkoittaa sitä, että yhtiö harvemmin muuttaa vuosittaista osinkoaan, vaikka tilikauden tulos vaihtelisi merkittävästi. Aktiivinen osinkopolitiikka puolestaan viittaa siihen, että yhtiön vuosittaiseen osinkopäätökseen heijastuu vahvasti kyseisen tilikauden tulos. Osinkopolitiikka siis sanelee tietyt raamit yhtiön toteuttamalle osingonmaksulle.

Onko osingonmaksulla käytännössä väliä?

Rahoitusteorian pioneereina tunnetut tutkijat Franco Modigliani sekä Merton Miller tulivat 1900-luvun puolivälissä tunnetuksi teoriastaan, jonka mukaan osingonmaksu ei vaikuta yrityksen arvoon millään lailla. Tämän väittämän voimme todeta hyvinkin paikkaansa pitäväksi, sillä osingon irtoamispäivänähän pörssikurssi pääsääntöisesti laskee ”osinkolipun” verran. Eli maalaisjärjellä voimme todeta, ettei osingonmaksulla sinänsä ole mitään väliä, ainakaan teoriassa. Mutta onko tilanne käytännössä sama?

Käytännössä osingonmaksulla on kuitenkin väliä, sillä tämä teoria ei ole huomioinut esimerkiksi yhteiskunnassa vallitsevaa osinkoverotusta. Osinkoverotuksesta aiheutuneet kulut ovat automaattisesti pois sijoittajan saamasta tuotosta. Toisekseen useasti ajatellaan, että osingoista saa eräänlaista informaatiota. Mikäli yritys kykenee suunnittelemaan osinkopolitiikkaansa pidemmälle aikavälille sekä tavoittelee vuosittain osingon korottamista edellisvuodesta, luo se kuvan omistajille, että myös tulevaisuus saattaa näyttää sangen valoisalta. Toisaalta osingonmaksuun liitetään yleensä myös käsitys yhtiön voitollisuudesta. Mikäli yhtiö maksaa osinkoja, sen monesti ajatellaan tekevän voittoa.

”Taisin olla miestenhuoneessa päätöksenteon aikaan”

Yllä oleva lausahdus oli Warren Buffettin antama vastaus, kun Berkshire Hathaway maksoi osinkoja ensimmäisen kerran historiassaan, vuonna 1969. Ennen tätä yhtiö oli osoittanut, että se kykenee varsin hyvällä menestyksellä sijoittamaan kertyneet voittovarat omistajiensa puolesta. Tarinan mukaan vuonna 1985 omistajilta jälleen kysyttiin, haluaisivatko he käteisosingon pitkästä aikaa. Vajaa 90% prosenttia omistajista oli ehdotusta vastaan.

Miksi kerroin tämän esimerkin, mitä tekemistä sillä on tämän aiheen kanssa? Tämä on nimittäin myös yksi vaihtoehto, eli jättää kertyneet voittovarat yhtiöön. Mikäli kertyneet voittovarat jätetään yhtiön käytettäväksi, eikä jaeta omistajille, tulee yhtiön johdolla olla kuitenkin erittäin vahva näkemys siitä, mitä rahoilla tulisi tehdä. Tämä vaihtoehto on toisaalta myös hieman riskialtis, sillä useimmiten liika raha yrityksen kassassa on ”pahasta”. Yritysjohto haluaa usein ajatella, että kyseisellä rahalla ei ole ikään kuin kustannusta, koska se ei varsinaisesti tule sijoittajilta. Tämän seurauksena sitä saatetaan kohdella ”ilmaisena” rahana. Tämä taas voi puolestaan johtaa esimerkiksi tuottamattomiin investointeihin, tai muihin taloudellisesti huonoihin päätöksiin.

Lopuksi…

Mediassa välillä kirjoitetaan jopa hieman negatiiviseen sävyyn osingoista, mikä välillä tuntuu hieman ihmeelliseltäkin. Osingonmaksussa on kuitenkin keskeisintä ymmärtää, että osingot eivät ole ”taivaalta satavaa ilmaista rahaa” tai niillä ei myöskään ”palkita” omistajia. Osingonmaksuhan on kaikessa yksinkertaisuudessaan vain omistajille kuuluvan varallisuuden siirtoa yhtiön tililtä heidän omiin ”taskuihin”. On sijoittajia, jotka arvostavat säännöllisesti tililleen kilahtavaa käteistä, minä mukaan lukien. On myös sijoittajia, joille osingoilla ei ole niin suurta merkitystä, esimerkiksi edellä mainitusta osinkoverotuksesta johtuen. Toisaalta kukapa meistä ei haluaisi jättää voittovarojen käyttöä yhtiön vastuulle, mikäli menestys olisi yhtä huimaa kuin Berkshire Hathawaylla?

 _____________

Blogin tarkoituksena ei ole antaa sijoitussuosituksia, eikä ottaa kantaa yksittäisiin yhtiövalintoihin tai sijoituskohteisiin. Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Sampo Oyj:n osakkeita. (*Suora lainaus Sammon sijoittajasivuilta) Photo credit: LendingMemo / Foter / CC BY

 

/Anssi Valtonen

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

15
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Hei, minulle osingot sopiat erinomaisesti, koska aion käyttää niitä aikanaan elämiseen. En halua syödä pääomaa ja myydä.
Nimetön
Nimetön
Jos minä olisin Osinkokuningas, niin minulle sopisi eläkkeen alkamiseen saakka paremmin jättää brutto-osingot yhtiöön tuottamaan/kasvamaan korkoa korolle, kuin ottaa veronjälkeiset itse uudelleen sijoitettavaaksi samaan tai johonkin toiseen yhtiöön.
Nimetön
Nimetön
Ja sitten jäisin pois osingon kasvusta vai…. ei kiitos. Yritys joka maksaa nyt osinkoa 2,5% vuodessa ja kasvattaa sitä 12% vuodessa, tulee maksamaan osinkoa 25 vuoden päästä 38% hankintahintaan nähden.
Nimetön
Nimetön
Et jäisi mistään pois, vaan saisit parempaa tuottoa, koska maksat vähemmän veroa. Tämä konkretisoituu rahastojen kasvuosuuksissa, jossa osingoista ei makseta veroa ja niillä ostetaan automaattisesti uusia osakkeita. Kasvuosuudet tulevat AINA verotehokkaammiksi kuin tuotto-osuudet, vaikka joka vuosi tekisi tismalleen samat osingot itse myymällä osuuksia. Myyntivoiton verotus on aina kevyempää kuin saman kassavirran saaminen osinkoina. Tätä ei moni tajua kun vertaa sokeasti veroprosentteja. Ero syntyy siitä, että osinkovero kohdistuu koko kassavirtaan, myyntivero vain osaan kassavirrasta (vain tuottoon).
Nimetön
Nimetön
Onhan tuo toki totta… Mutta eikö sinunkin mielestäsi yllä olevan esimerkkini mukaisesti olisi mukava vastaanottaa hankintahinnalle lähes 40% vuosittaista osinkoa – verot?
Nimetön
Nimetön
”Mutta eikö sinunkin mielestäsi yllä olevan esimerkkini mukaisesti olisi mukava vastaanottaa hankintahinnalle lähes 40% vuosittaista osinkoa – verot?” Ei olisi, koska saisin enemmän kun omistaisin saman osakkeen kasvurahaston kautta. Mitä pidempi aika, sitä isommaksi ero muodostuu kun säästetyt verot tuottavat lisää pääomatuloja itselleni. Sama pätee omien osakkeiden ostoihin. Salkun kasvattaja hyötyy, kun firma jakaa voittovarat omien ostoina osinkojen sijaan, koska verot. Tämä kaikki siis Suomessa. Muissa maissa voi omistaminen olla kannattavampaa, mutta täällä rankaistaan osingonsaajaa. Rahaston omistajalla asiat paljon paremmin.
Nimetön
Nimetön

Otetaan esimerkki kahdesta yhtiöstä: Varian Medical Systems (VMS) harrastaa pelkästään omien ostoja. Sampo taas osinkoja. Oletetaan, että VMS ostaa vuosittain aina 5% omia osakkeitaan mitätöidäkseen ne. Sampo tarjoaa 5% osinkotuoton. 5 vuoden päästä VMS:llä on enää 77.4% osakkeistaan jäljellä verrattuna alkutilanteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osakekurssi on noussut tänä aikana 29.2%, joka verojen jälkeen (30%) tarkoittaa 20.4% tuottoa. Sammon tapauksessa valtio vie aina 25.5% veroa osingoista. 5 vuoden jälkeen omistaja on saanut osinkojen muodossa tuottoa 20%. Käytännössä Sammon omistajat ovat saaneet vähemmän tuottoa kahdesta syystä: a) kaupankäyntikustannusten takia takaisinsijoitettu osinkosumma on pienempi, b) osinkorahat saadaan vasta paljon myöhemmin osinkodipin jälkeen,… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Äkkiseltään sanoisi, että osingot kivat silloin kun tähtäimessä on käyttää osinkorahat johonkin muuhun kuin ko. firman osakkeiden ostamiseen. Sitten muistaa taas kerran, että piensijoittajalla luovutusvoiton verotus on pienempi kuin osinkovero. Toki massiivisen myyntipalkkion ja 20 % hankintameno-olettaman yhdistelmällä voidaan päästä lähelle tasapeliä. Valitettava tosiasia, mutta verotussyistä osinkoja ei ole mitään tarvetta suosia. Ollaan melkeimpä siinä tilanteessa, että esim kotimaisiin suuryhtiöihin ei kannata sijoittaa muuta kuin indeksirahaston kautta.
Nimetön
Nimetön
Kauppalehden keskustelupalstalle oli joskus pistetty linkki tohon artikkeliin: http://seekingalpha.com/article/3151116-the-shocking-truth-about-share-buybacks Takasinostot ei aina pelkästään hyvä.
Nimetön
Nimetön
Olipa hyvä artikkeli
Nimetön
Nimetön
”Käteistä vai omien osakkeiden ostoa? Mikäli aloitetaan aiheeseen lähestyminen aivan ruohonjuuritasolta, ensimmäisenä mieleen tulee, miksi yritykset ylipäätään ovat olemassa. Kyllä, ne ovat olemassa ainoastaan omistajiensa varallisuuden kasvattamisen takia. Piste. Tämä lause lukee muun muassa osakeyhtiölaissa.” Luepa poika se lainkohta uudestaan – eikö kantti kestä kritiikkiä?
Nimetön
Nimetön
Kestää, loistavasti. Alunperin piti vastata, että kirjaimellisestihan se menee juuri noin kuin sanoit, tekstissä olisi pitänyt lukea että tämä ”ideologia”, ei ”lause”. Piti painaa vastaa, painoin poista, jotka ovat hallintapaneelissa vierekkäin, loogista?. Asia on nyt korjattu, poika. Kiitos.
Nimetön
Nimetön
Etpä näköjään kestä, poika! 😉 Kokemattomilla poikasilla on tapana uhota tuolla pykälällä – ymmärtämättä taloudesta juuri mitään, ja vielä vähemmän yrittämisestä. Isolle osalle tavallisia yrittäjiä riittää, että perhe saa elannon yrityksestä nostettavan palkan muodossa – voitolla itsessään ei ole heille paskankaan väliä. Pitkässä juoksussa jopa tappiokaan ei haittaa, kunhan elantoa riittää yrittäjälle eläkevuosiin asti. Mutta tällainen puhe sopinee huonosti ideologiaasi, minkä vuoksi alunperin _oikaisun_ poistit. Meriselityksesi ei kerro mikset laittanut itse oikaisua, jos poisto oli ”vahinko”… Helposti olisit voinut kommentin lisätä ja jos olisit kohtelias poika, olisit vielä pyytänyt anteeksi aiheetonta poistoa.
Nimetön
Nimetön

Hei, Koska tämä aihe alkaa nyt mennä hieman ”henkilökohtaisuuksiin”, ja ilmeisesti koet suurtakin mielipahaa, voin sinulle tämän asian selvittää. Samalla toivon, että tämän käsittely jätetään tähän, ja mennään kohti uusia haasteita. Mutta itse asiaan; On totta, että toimestani eräs kommentti on poistunut. Kuten aikaisemmin mainitsin, vahingossa (tarkoitus oli vastata) Matkapuhelimella kyseisessä blogissa operoiminen saattaa olla hieman hankalaa. Tämän johdosta myös ajattelin, että korjaan kyseisen asiavirheen kun pääsen ”oikealle” tietokoneelle. Tämä puolestaan unohtui, jonka seurauksena tämä ”kaikki valittaminen” alkoi. Se oli puhtaasti minun virheeni, etten sitä tehnyt riittävän nopeasti. Tässä siis totuus. Mikäli vielä jostain syystä haluat asiasta puhua, olettaisin, että… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Josko ihan vain lisäisit tuohon blogitekstiin sen pykälän oikeassa muodossa? Ei mulla tässä mitään muuta intressiä ole, kunhan vain lopetat tuon ikuisesti toistetun valheen jakamisen – kiitos jo etukäteen. 🙂

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.