Nordnet Blogi

Osinkotuottojen vivuttamisen ABC

Maailmantalouden kasvun epävarmuudet, kehittyvien markkinoiden heikentynyt kasvuvauhti, Yhdysvaltain presidentinvaalit, geopoliittinen tilanne ja EU:n yhtenäisyyden rakoileminen ovat osatekijöitä, jotka saavat yhä useamman sijoittajan laskemaan entistäkin enemmän keskuspankkien tuen varaan markkinoilla. Ensin on alettu uskoa, että keskuspankkien tukitoimia tarvitaan enemmän kuin aiemmin. Toiseksi on alettu uskoa, että keskuspankkien tukitoimia tarvitaan pidempään kuin aiemmin on uskottu. Nämä ovat toki vain arvioita mahdollisesta tulevaisuudesta, mutta sittenkin ne tuntuvat mielestäni varteenotettavilta skenaarioilta.

Keskuspankkien tukitoimet ovat toistaiseksi johtaneet ainakin pörssin elpymiseen. Tämä on johtunut osin siitä, että osakkeille vaihtoehtoiset tuottokohteet ovat hiipuneet sijoittajien silmissä. Esimerkiksi talletuskorko on tänään useimmiten pyöreä nolla. Tämä toisaalta tarjoaa keskimääräistä riskinottokykyisemmälle ja -haluisemmalle sijoittajalle mahdollisuuden vivuttaa tuottojaan velalla. Markkinatilanteen viimeaikaisesta kehityksestä johtuen kertaan tässä merkinnässä velkasijoittamisen perusteet.

Velalla sijoittamisen perusteet

Yleisesti tarkastellen velalla vivuttaminen tarkoittaa sijoitusstrategiaa, jossa omalla rahalla ostettuja osakkeita vakuutena käyttämällä sijoittaja voi hankkia lisäosakkeita velkarahoituksella. Tällöin lähtökohtana on se, että sijoittaja uskoo saavansa velalla tehdyille sijoituksille velan korkoa korkeamman kokonaistuoton (ja järkevän korvauksen tästä riskinotosta, koska tuoton skenaario voi kulkea myös väärään suuntaan). Itse velan eli kansankielisemmin sijoituslainan saa vaikka pankista tai osakevälittäjältä.

Hyvässä skenaariossa eli toisin sanoen onnistuessaan velan kanssa suunnitellulla tavalla, sijoittaja pystyy huolehtimaan velkarahalla tehtyjen sijoitusten tuotoilla ainakin velan juoksevista koroista ja optimitilanteessa nämä tuotot riittävät myös velan lyhentämiseen (tai muihin uusiin sijoituksiin).

Velkavivuttaminen ei sinänsä ole mitään ainutlaatuista tai uutta toimintaa. Myös itse pörssiyhtiöt hyödyntävät lähtökohtaisesti liiketoimintansa pyörittämisessä sekä osakkeenomistajien sijoittamaa omaa pääomaa että lainattua vierasta pääomaa eli käytännöllisemmin velkarahaa. Tämä eroaa sijoittajan vivuttamisesta keskeisesti vain siltä osin, että korot ja lyhennykset menevät yhtiön, ei omistajan tililtä.

Kaikkiaan vipuvaikutus on kuitenkin pitkällä aikavälillä melko tarkkaan yhteneväinen lopputulokseltaan riippumatta siitä, onko velka yhtiön vai sen omistajan nimissä. Toki esimerkiksi verotus ja vakuusarvojen tarkastelu voivat käytännössä muuttaa riskiasetelmaa suuntaan tai toiseen, mutta lähtökohta on havainnollistava: pitkällä tähtäimellä omistajan tuotot vivuttuvat siis monessa kerroksessa, niin yhtiön operatiivisessa toiminnassa, yhtiön rahoituksessa kuin myös omistajan tekemän sijoituksen rahoituksessa.

Esimerkki omistajan tekemän sijoituksen velkavivusta – case lyhyt aikaväli

Jos sijoittaja ostaa osakkeita aamulla 20 000 eurolla ja myy ne illalla 22 000 eurolla, on tuotto 10 prosenttia. Jos aamupäivällä hankituista osakkeista kuitenkin 90 prosenttia (eli 18 000 euroa) on hankittu lainarahalla (ja 10 prosenttia eli 2 000 euroa on ollut omalla rahalla hankittuja), vastaa 2 000 euron arvonnousu 100 prosentin tuottoa sijoittajan omalle pääomalle. ”Normaalitilanteessa” eli ilman velkavipua kyseinen 10 prosentin nousu sijoitukselle vastaisi ”vain” 10 prosentin oman pääoman tuottoa.

Tässä karkeassa esimerkissä positio avataan (ostetaan) ja suljetaan (myydään) saman päivän aikana, jolloin velan korkokustannuksia ei ole vähennetty lainkaan tuotoista. Useamman päivän, viikon tai kuukauden tähtäimellä velkavivutuksen tuottoa heikentää korkokustannus, joka tosin on nyt historiallisen alhainen.

Esimerkki kuvastaa sitä, miten osakkeen identtinen (tai ehkä parempi sanoa vakioitu) kurssinousu vaikuttaa sijoittajan oman pääoman tuottokehitykseen erilaisilla salkun rahoitusrakenteilla eli oman rahan ja velkarahan suhteilla. Kun velkaa on suhteessa enemmän ja sen korko on nykytavalla huomattavan matala, kasvaa oman pääoman tuottoaste selvästi nousutrendissä, jos kurssi nousee. Luonnollisesti velkavipu toimii myös toiseen suuntaan omistaja-arvoa tuhoavalla tavalla, koska muutoin kohoavan tuotto-odotuksen vastinparina ei olisi lainkaan kohoavaa riskiä ja kyseessä olisi ilmainen lounas. Näinhän ei siis suinkaan ole.

Edeltävässä esimerkissä velkavipu toimii sijoittajan oman pääoman tuoton vivuttajana positiivisessa mielessä. Tosin esimerkkitapauksessa vipu on erittäin, siis erittäin suuri ja tapauksessa myös sijoittajan oman pääoman menettämisen riski on suorastaan käsinkosketeltava: jos osakkeet olisi pakko myydä iltapäivällä 10 prosenttia alhaisempaan 18 000 euron hintaan, olisi sijoittajalla jäljellä enää vain velkaa.

Yliluototustilannetta hahmotellessa pitää sisäistää, että roimassa pörssilaskussa salkun markkina-arvoilla laskettu omavaraisuus putoaa nopeasti, kun sekä omalla rahalla että lainarahalla ostetut osakkeet putoavat, mutta velkasumma pysyy ennallaan. Koin tämän kiirastulen konkreettisesti syksyllä 2008, kun finanssikriisi räjähti kasvoille. Tässä tullaan velkasijoittamisen yhteen keskeiseen (muttei ainoaan) riskiin, vakuusarvojen riittävyyteen, jotta omistuksia ei tarvitse pakon edessä realisoida kurssikäyrän pohjalukemissa. Velan järkevä käyttäminen on siis mielestäni ensisijaisesti riskien hallintaa ja vasta toissijaisesti tuottojen maksimointia. Jos matkaan lähdetään päinvastaisessa prioriteettijärjestyksessä, ovat riskit silloin aivan omanlaisensa.

Esimerkki osinkosijoittajan velkavivusta – case pitkä aikaväli

Riskinottohalukkaassa mutta esimerkkiin verrattuna selvästi konservatiivisemmassa salkussa sijoittaja voi kurssinousun sijaan hakea velkavipua osinkotuotoille. Helsingin pörssissä viime keväänä esimerkiksi Fortumin, Nordean, UPM-Kymmenen, Sammon ja Telian keskiosinkotuotto liikkui noin 5–7 prosentin välillä.

Seuraava esimerkkitilanne on täysin mielikuvituksellinen – ideana on vain konkretisoida velkasijoituksen logiikkaa. Sijoittaja voisi ostaa 100 kappaletta Fortumin osakkeita omalla rahalla yhteishintaan 1 180 euroa. Hän voisi ostaa toiset 100 kappaletta Fortumia velalla asettaessaan edeltävässä vaiheessa omalla rahalla ostetut osakkeet lainan vakuudeksi. Lainaa hän tarvitsee 1 180 euroa ja sen juokseva vuosikorko on esimerkissä pyöristettynä prosentin eli vuositason kustannuksena 11,80 euroa.

Fortum esittää esimerkissä maksettavaksi 1,10 euron osakekohtaista osinkoa tulevana keväänä. Sijoittaja saa velkarahalla ostetuille 100 osakkeelle yhteensä 110 euron brutto-osingon ennen veroja. Kun tästä vähentää 11,80 euron korkokustannuksen, jää sijoittajalle 98,20 euroa ”ylimääräisiä vivutettuja osinkoja”, joita vähentää vielä brutto-osingosta laskettava osinkovero (määrä riippuu sijoittajakohtaisesta statuksesta; esimerkkitilanteessa piensijoittajan osinkoverot ovat 28,05 euroa). Koronmaksun ja veronmaksun jälkeen sijoittajalle jää esimerkissä lainan lyhentämiseen 70,15 euroa. Se voidaan ohjata myös uusiin sijoituksiin vaihtoehtona lainanlyhennykselle, jos pankki on vakuustilanteeseen tyytyväinen ja sijoittaja nukkuu yönsä.

On lisäksi syytä mainita erikseen, että tietenkin edellä lasketun velalla ostetun 100 osakkeen osinkosumman ohella sijoittaja saa myös omalla rahalla ostamilleen 100 osakkeelle osingot, joista hän maksaa ”vain” osinkoverot, ei lainkaan korkoja (koska ne osakkeet olivat omarahoitteisia).

Luonnollisestikin tässä yhteydessä on huomioitava se, että todennäköisesti Fortumin osakeomistuksen markkina-arvo laskee pörssissä osingonjaon irtoamisen jälkeen noin osingon verran. Siten velkavivuttajan on katsottava kokonaistuottoa ja omaa sijoitushorisonttiaan, eli jääkö osingot ja oletettu tuleva kurssikehitys huomioiden riittävän marginaalin verran tuotto-odotusta ottaen huomioon korkokustannukset, osinkoverot ja velkavivun myötä kohoava riskiprofiili.

Velka yleensä leventää skenaarioiden vaihteluväliä – yleensä siis nostaa riskiä

Optimitilanteessa sijoittaja saa edellä kuvatulla tavalla merkittävän lisäosinkotuoton korkojen ja osinkoverojen jälkeen. Samassa optimitilanteessa myös kohdeyhtiön osake toipuu osinkodipistä ja hakeutuu kenties kohti uusia huippunoteerauksia. Tällöin sijoittajalle realisoituu tuottoa paitsi vivutettuina osinkoina, myös vivutettuna kurssinousuna. Tämä lähtökohta korostaa useamman vuoden sijoitusperspektiiviä, mitä pidän henkilökohtaisesti järkevänä konservatiivisen sijoittajan suhtautumisena omalla rahalla ostetun salkun kokoon nähden maltillisessa velkavivutuksessa.

Puolestaan heikossa skenaariossa yhtiön osinkohanat voivat jäätyä kokonaan ja osake voi laskea dramaattisesti. Tällöin velka syö sijoittajan omia varoja vipuvaikutuksella, ja sijoittajan omat varat voivat olla nollassa ennen kohdeyhtiön osakekurssin kolahtamista pohjalukemiin. Tämä korostaa velkavivutuksen elementtiä riskitason kasvattajana: mitä enemmän salkussa on suhteellisesti velkaa, sitä nopeammin pohja tulee markkinarytäkässä vastaan.

Herkkyysanalyysi tulee tehdä hyvän sään aikana

Velkasijoittamisen herkkyys on läsnä paitsi osingon ja osakekurssin epäsuotuisassa muutostrendissä, myös lainan koron muutoksessa. Kohoava korko lähtökohtaisesti syö velkasijoittamisen tuottoja, siinä missä laskeva korko yleensä kohentaa niitä, mikäli muut tekijät säilyvät ennallaan. Ja tässä ”herkkyysanalyysissä” tietenkin oletetaan, ettei velalla ole sijoitettu näkemyksellisesti nimenomaan korkomuutoksia seuraavaan sijoitusinstrumenttiin, vaan tavanomaiseen hajautettuun osakesalkkuun.

Lähtökohtaisesti salkun ”omavaraisuusastetta” on yleensä mahdollista kohentaa sekä osingoin että säästämällä lisää omaa pääomaa palkkatuloista. Näin tein henkilökohtaisesti finanssikriisissä loppuvuonna 2008 ja alkuvuonna 2009. Tällöin tosin otin myös nuoruuden innolla lisää velkaa välittömästi, kun vakuusarvot alkoivat kohentua vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Tämä ei silti käy yleissuositukseksi, koska olin jo tuolloin nykyisen työnantajani palveluksessa ja uskoin voivani kohentaa tarvittaessa salkun omavaraisuutta merkittävästi ja myös melko nopeasti säästämällä palkkatuloista sivuun. Jokaisen riskinsietokyky ja -halu ovat yksilöllisiä, eikä niihin ole olemassa yleispäteviä suosituksia.

Velalla sijoittaminen ei sovi valtaosalle säästäjistä

Valtaosalle osakesijoittajista velkasijoittaminen ei mielestäni sovi. Mikäli sijoittajan riskinottokyky ja -halu mahdollistavat velkavivuttamisen, voi erityisesti osinkopohjainen strategia maltillisella vivulla rakennettuna kuitenkin olla nykyisellä korkotasolla hyvinkin järkevää touhua. Riskitöntä se ei koskaan ole.

Pelkästään kurssinousun tai pikavoittojen perässä velkasijoittaminen sisältää hyvin merkittävän – ainakin minulle aivan liian suuren – riskin, koska kassavirtaa ei välttämättä tule juuri lainkaan osingoista (jotka eivät riipu kurssimuutoksista). En ole kiinnostunut sijoittamaan velalla pelkästään kurssikäyrään, vaan haluan aina rakenteellista tuottoa suoraan itse omistuskohteelta: osakkeista osinkoja, asunnoista vuokria, metsistä puun myyntituloja, velkapapereista korkoja ja niin edelleen. Hintamuutos on minulle lisäelementti.

Henkilökohtaisesti pidän hyvin maltillisesti vivutettua laatuyhtiöstrategiaa mielenkiintoisena. Otan mieluummin voimakkaan näkemyksen laadun puolesta käyttämällä osin myös lainarahaa kuin vaihtoehtoisesti pelkästään oman rahan turvin voimakkaan näkemyksen korkean riskiprofiilin ”käänneyhtiöön”. Nämä eivät tietenkään ole ainoita vaihtoehtoja tavoitella korkeaa sijoitustuottoa, mutta ehkä suosimani ajatus laatuun sijoittamisesta voimakkaalla näkemyksellä maltillisesti rahoitetun kriisiyhtiösijoituksen sijaan käy tästä kuitenkin ilmi.

Mielestäni velkasijoittaminen ei lähtökohtaisesti sovi kuin lisämausteeksi suunnitelmalliseen salkunhoitoon, ei koskaan päästrategiaksi, jolla tavanomainen piensijoittaja lähtisi sijoitustuottoja tavoittelemaan. Suunnitelma merkitsee tässä riskienhallintaa jo salkun rakennusvaiheessa, eikä vasta sitten, kun jo rytisee.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista esimerkkiyhtiöistä Fortumin, Nordean, Sammon ja Telian osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittajalla on kirjoitushetkellä käytössään sijoituslaina. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Keoni Cabral via Foter.com / CC BY

HUOM!

Luotolla sijoittaminen tarkoittaa korkeampaa riskiä. Rahoitusvälineisiin sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voivat sekä nousta että laskea, ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Luotolla sijoittaminen altistaa salkkusi osakemarkkinoiden hintavaihteluille. Sekä tappiot että voitot voivat olla suuremmat luotolla sijoittaessasi. Arvopaperimarkkinoiden heilahtelut ja arvopaperien lainoitusarvojen muutokset voivat aiheuttaa arvonlaskun, joka johtaa pääoman menetykseen. Merkittävässä markkinoiden laskusuhdanteessa voit myös menettää enemmän kuin sijoitetun pääoman.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

6
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Hei Jukka, Mikä on mielestäsi maltillinen vipu? Itse pidän maltillisena vipuna noin 25% salkusta. Oletko about samoilla linjoilla vai eroaako oma ”maltillinen” paljon tästä?
Nimetön
Nimetön
Ei sitä voi pelkästään salkun koosta laskea. Voi olla prosentteina isompi osa velaksi jos on pieni salkku ja palkasta jää paljon ylimääräistä säästöön. Tai jos on jo vaikka velaton asunto, niin voi mielestäni ottaa enemmänkin lainaa. Ei ole muutenkaan yksiselitteistä mikä on lainalla sijoittamista. Jos esimerkiksi asuntoa vaihtaessa olisi varaa ostaa 200ke asunto, mutta päättääkin ottaa 100ke asuntolainaa ja sijoittaa käyttämättä jääneet rahat osakkeisiin, niin on tavallaan 100% velkavipu osakkeissa. Silti on hurjan paljon parempi tilanne kuin ihmisellä jolla ei ole osakkeita yhtään, mutta silti lainaa jopa enemmän eli 140ke.
Nimetön
Nimetön
Hei Esko, En ajatellut mennä noin syväluotaavaksi 😀 Iha noin vaa suuntaa antavana. Itselläkin asuntolaina ja samaa aikaa salkussa vipua. En tässä mitään tarkkoja prosentteja hakenut. Mutta kiitos kuitenkin tarkennuksesta 🙂 Ja käsittääkseni Jukan salkku ei ole vain parin tuhannen kokoinen vaan pyöritään vähän suuremmassa koossa. Ei toki missään järjettömissä. Ois vaan avannut enemmä miehen ajatusmaailmaa. Vaikka ei näytä paljon vastailevan. 🙁
Nimetön
Nimetön
Mistä kannattaisi rakentaa mahdollisimman hyvin hajautettu ja turvallisen kassavirran velkasalkku?
Nimetön
Nimetön
Miten Nordnetin superluotto toimii yhteydessä kuukausisäästämiseen? Onko mahdollista pitää samaan aikaan luottoa ja ostaa sillä osakkeita, sekä hankkia omalla rahalla samaan salkkuun kuukausisäästösopimuksella rahastoja (etf ja normaalit rahastot)?
Nimetön
Nimetön

Maalaisjärki: Henkilökohtaisesti pidän maltillisena noin 10 %:n velkarahoitusosuutta eli noin 90 %:n omavaraisuusastetta. Tämä pätee omaan salkunhoitooni ns. hyvän sään aikana, ja kunnon myrskyssä kurssilasku kyllä melko nopeastikin voi markkina-arvoilla mitattuna nostaa velan suhteellisen osuuden mainitsemaasi 25 %:iin. En haluaisi siis lähteä laskutrendiin siltä tasolta. Yhtä ja oikeaa vastausta tähän kysymykseen ei kuitenkaan ole, koska jokaisen tilanne on täysin yksilöllinen. Itselläni vaikuttaa esimerkiksi se, etten salkun kokoluokan vuoksi pysty enää kovinkaan nopeasti tasapainottamaan velkaantumista palkkatuloista säästämällä. Tietenkin myös osingot ja muiden sijoitusten kassavirta (tai omistusasunnon 100 % omistaminen) vaikuttavat kokonaisuuteen. Pääpointtini on, että kurssilasku voi olla raju ja merkittävä, joten… Lue lisää >>

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.