Nordnet Blogi

Ostoja jatkettu: OMXH:n parhaat yhtiöt osa 4

Tämä merkintä on jatkoa kirjoitussarjalle, jossa olen esitellyt mielestäni laadukkaimpia Helsingin pörssin yhtiöitä. Aiemmissa kirjoituksissa on käsitelty Nokian Renkaita, Nordeaa ja Sampoa. Jatkoin myös ostotoimenpiteitä marraskuun Nordea-ostosten jälkeen. Tällä kertaa kohteena on kokoluokkaa pienempi yhtiö, jonka osakkeiden osto-ohjelman aloitin menneellä viikolla.

Kyseessä on Olvi, joka mainostaa tuotteidensa olevan positiivisesti suomalaisia. Ensimmäinen peruste ostokselleni on yhtiön vahva markkina-asema kotimarkkinoilla. Vai pystyykö joku sanomaan, että ei ole koskaan ostanut yhtään Olvin tuotetta?

Olvin kotimarkkinat muodostuvat tällä hetkellä Suomen lisäksi Baltiasta ja Valko-Venäjästä. Jälkimmäistä markkinaa lukuun ottamatta Olvin tuotteiden markkinaosuus on ajoittain jopa dominoiva useissa tuoteryhmissä. Melkoisesti kärjistäen voi todeta, että Olvin ydintuotteiden markkina-asemaa Baltiassa voi verrata Coca-Colan virvokkeiden asemaan maailmalla. Esimerkiksi Virossa Olvin tuotemerkki A le Coq on lähes synonyymi oluelle, mitä ilmentää yli 40 prosentin markkinaosuus. Mikä parasta, Baltian markkinaosuus ei ole tullut kannattavuuden kustannuksella, sillä Olvin tuotantolaitos on Viron kannattavin elintarvikealan yksikkö. Suomessakin Olvi on olutbrändien markkinajohtaja. Sijoittajan on huomattava myös se, että Valko-Venäjä mahdollistaa yhtiön liiketoiminnan huomattavan kasvun erityisesti pidemmällä aikavälillä.

Olvilla on myös yhtiönä pitkä historia vuodesta 1878, mikä viestii kiistattomasti siitä, että yhtiön tuotteilla on ajatonta kysyntää ja siitä, että ydinliiketoiminta on vähemmän suhdanteille altista. Kun sijoitus tehdään pitkäaikaiseksi, on elintärkeää arvioida yhtiön hinnoitteluvoima ja kyky nostaa lopputuotteiden hintoja vastaamaan kustannustason nousua. Olvi on historiallisesti menestynyt tälläkin mittarilla loistavasti, sillä kovin kauas taaksepäin pitää ajassa mennä, että löytäisi edes yhden vuoden, jona Olvi olisi tehnyt tappiota. Pääsääntöisesti jokainen toimintavuosi siis kasvattaa Olvin osakkeenomistajille kuuluvaa varallisuutta, mitä voidaan pitää ihanteellisen sijoituskohteen tunnusmerkkinä.

Olvilla on osoitusta kasvavasta osingonmaksukyvystä pitkällä aikavälillä. Yhtiön osinko on noussut 2000-luvulla satoja prosentteja, minkä taustalla on yhtiön liikevaihdon vahva kasvu (yli 10% vuositasolla syklin yli) ja sitäkin voimakkaampi liikevoiton kasvu (yli 15% vuositasolla syklin yli). Kasvu on siis ollut erinomaisen kannattavaa ja omistaja-arvoa luovaa. Yhtiö on parantanut juoksuaan myös rakenteellisesti, sillä vuosituhannen alkupuolen alle 10 prosentin liikevoittomarginaalista on noustu viime vuosina selvästi päälle 10 prosentin tason.

Pidän itse erityisesti siitä, että Olvin tuotteilla on vahva kuluttajaorientaatio. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön tuotteiden kysyntä muodostuu pitkälti yksityishenkilöiden ostoista ja on siten melko tasaista talouden eri suhdanteissa. Verrattuna esimerkiksi B2B-toimintamallin yrityksiin, on Olvi huomattavan vakaa yhtiö tulovirraltaan – tilauskanta ei siis romahda yhdessä yössä. Liiketoiminnan ennustettavuus on luonnollisesti hyvin positiivinen asia sijoittajan ja erityisesti yhtiön osingonmaksukyvyn kannalta. Myös kuluttajatuoteyhtiöiden kastin sisällä Olvi sijoittuu mielestäni houkuttelevimpaan kategoriaan, sillä yhtiö myy pienen yksikköhinnan tuotteita. Yleisellä tasolla uskon, että pullon tai kahden ostaminen ei yleensä vaadi asiakkaalta pitkän aikavälin talousnäkymien pohtimista, vaan ostos joko tehdään tai jätetään tekemättä talouden suhdannekuvasta riippumatta. On luonnollista, että kansantalouden tasolla suhdanteet näkyvät toimialan kokonaisuudessa, mutta mielestäni Olvin tapauksessa sittenkin melko vaimeasti. Olvi tiedotti esimerkiksi keskellä edellistä talouden rysäystä vuonna 2009, että sen tuotteiden menekki on suurempaa kuin koskaan.

Olen ajatellut Olvi-sijoitustani hyvin pitkäaikaiseksi, joten pyrin myös arvioimaan yhtiön liiketoimintamallin teknologiapainotteisuutta. Onnekseni Olvin ydinliiketoiminta on pyörinyt pääpiirteittäin samojen tuotantomekanismien avulla jo vuodesta 1878. Toimialan lopputuotteen täydellinen muuttuminen tai korvaavien tuotteiden ilmestyminen ei siten tunnu mielestäni kovin uskottavalta riskiltä. Olvissa ei siten ole sijoituskohteena sellaista teknologiaa, jota sijoittajan pitäisi osata arvioida tai ymmärtää. Teknologian lisäksi myös Olvin perusliiketoiminta on varsin ymmärrettävää. Ainakin itseltäni riittää erittäin hyvin ymmärrystä Olvin tuotteille ja niiden suurelle menekille.

Lopuksi on syytä esittää vielä muutamia Olvin loistavaa taloudellista kehitystä kuvaavia tunnuslukuja ja varoituksen sana.

Vuosi            Liikevaihto   Liikevoitto    Osinko/osake

2000              86,9 MEUR           7,3 MEUR     0,11 EUR

2001              100,7 MEUR         7,2 MEUR     0,11 EUR

2002              110,2 MEUR         7,6 MEUR     0,11 EUR (ilman lisäosinkoa)

2003              114,6 MEUR         8,0 MEUR     0,08 EUR

2004              128,9 MEUR         7,9 MEUR     0,18 EUR

2005              147,5 MEUR        13,0 MEUR    0,16 EUR

2006              170,3 MEUR        18,5 MEUR    0,33 EUR

2007              205,2 MEUR        23,1 MEUR    0,40 EUR

2008              222,1 MEUR        17,5 MEUR    0,25 EUR

2009              244,2 MEUR        27,8 MEUR    0,40 EUR

2010              267,5 MEUR        30,5 MEUR    0,50 EUR

Lähde: Olvi IR

Jokainen tehkööt johtopäätökset yhtiön laadukkuudesta. Itse tyydyn toteamaan, että yhtiön liiketoiminta on vuosikymmenessä yli kolminkertaistunut sekä liikevoitto ja osinko yli nelinkertaistuneet. Mikä parasta, yhtiön absoluuttinen koko mahdollistaa edelleen kasvun jatkumisen. Esitettyjen lukujen perusteella ei liene vaikeaa kuvitella, että Olvi on viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden päästä merkittävästi suurempi yhtiö kuin tänään.

Olvi on siis selvä kasvuyhtiö, jota ei ole mielestäni pörssihinnoittelulla pilattu. Olvin osake ei kuitenkaan ole tällä hetkellä järkyttävän halpa, joskaan se ei ole mielestäni lähelläkään kallista. Historiallisesti yhtiön osake on ollut hieman kalliinpuoleinen ja Olvia onkin aiemmin löytynyt vain allekirjoittaneen jääkaapista. Aloitin kuitenkin ostot varovaisesti jo nykyisellä maltillisella arvostustasolla, sillä ei ole mielestäni perusteltua jäädä odottamaan, että torilla myytäisiin jossain vaiheessa kotimaisia mansikoita espanjalaisen perunan kilohinnalla. Kyseessä ei kuitenkaan ollut henkinen pakko omistaa Olvin osakkeita. Koska kyse on verrattain korkean oman pääoman tuoton (ROE) yhtiöstä, näyttävät osakkeen tunnusluvut hyvin todennäköisesti varsin edullisilta jo muutaman vuoden kuluttua.

Hinta on siis ollut historiallisesti ainoa syy, miksi olen onnistunut välttämään osakeomistuksen Olvissa. Olvin tapauksessa yhtiön nykyistä hintaa ei kannata aivan suoraan verrata viiden tai kymmenen vuoden kurssikäyrään, sillä yhtiö on pienentänyt jonkin verran velkataakkaansa, mikä laskee yhtiön nettovelat huomioivaa enterprise value (EV) arvostusta. Osake on siis nyt hieman halvempi, mitä kurssikäyrästä voisi äkkiseltään päätellä.

Kokemus on osoittanut, että laatuyhtiöstä joutuu lähes aina maksamaan, joten aloitin osto-ohjelmani jo nykyisellä kurssitasolla. Olen valmistautunut viisinkertaistamaan omistusosuuteni yhtiössä, mikäli markkinoiden hinnoittelu tarjoaa minulle siihen mahdollisuuden.

Warren Buffett toteaa usein, että aika on

”keskinkertaisten ja huonojen yhtiöiden pahin vihollinen, mutta hyvien yhtiöiden paras ystävä”

Uskon, että Olvi kuuluu OMXH:n parhaisiin yhtiöihin. Se on todennäköisesti kotipörssimme paras yhtiö omassa kokoluokassaan.

Kirjoittaja omistaa kirjoitushetkellä Olvin osakkeita. Sijoituksen osuus kirjoittajan osakesalkusta on tällä hetkellä noin kaksi prosenttia. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia.

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

rebekka4 Joulukuu, 2011Kiitos jälleen kerran omaleimaisesta ja äärimmäisen ansiokkaasta yhtiökatsauksesta! Näiden lukeminen on parhaimmillaan avartava elämysmatka sijoittamisen maailmaan.

Pekka H.4 Joulukuu, 2011Etkö näe tällaista kehitystä uhkana Olville:

http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2010/09/07/olvi-panee-pirkkaa/201012386/12

Private label -ilmiö on tuhonnut elintarviketeollisuuden hinnoitteluvoimaa ja kannattavuutta huomattavasti viime vuosina. Eikö sama voi tapahtua myös panimoteollisuudessa?

Aavikkorotta4 Joulukuu, 2011Varsinkin taantumassa näillä private labeleilla on tapana saada vielä merkeiltä osuuksia enemmän. Uskon myös, että S-ryhmä hakee vastaava Pirkka-olutta. Olvi toki tekee oluen Keskolle, mutta uskon, että vuosien mittaan soppari on koko ajan paineessa ja markinaalit näin ollen myös paineessa.

Olville on mielestäni asioita puolesta ja vastaan, mutta uskon, että suurimmat arvonnousut on saatu viime vuosina nykyisillä markkinoilla. Tämä vaatisi siis Olvilta melkoisia ponnisteluja että pääsisi valloittamaan esim. Venäjän markkinoita. Mahdollista toki esim. Keskon ja S-ryhmän kautta, muttia on monia ja aika näyttää.

Jukka Oksaharju4 Joulukuu, 2011rebekka: Kiitos palautteestasi.

Jukka Oksaharju4 Joulukuu, 2011Pekka H: Kiitos kysymyksestäsi. Private label -ilmiöhän on Suomessa vielä varsin alkuvaiheessa, mutta uskon myös itse sen voimistuvaan vaikutukseen tulevaisuudessa. Tämä on luonnollisesti uhka Olville ja yhtiön kannattavuudelle. En kuitenkaan ole kovin huolissani ilmiöstä, sillä se rajoittuu mielestäni vain tiettyihin markkinasegmentteihin. Otetaan esimerkiksi Pirkka-olut (C-segmentti), Olvi (B-segmentti) ja Sandels (A-segmentti). Uskon, että kilpailu tulee olemaan kaikkein verisintä Rainbown, Eldoradon, Pirkan, Euroshopperin ja Lidlin tuotteiden ym. C-segmentin valmistajien kesken. Tietysti on realistista odottaa, että Private label -tuotteet vievät jonkin verran markkinoita myös muilta segmenteiltä. En kuitenkaan usko, että kaikki asiakkaat valitsevat kaupasta oluensa vain hinnan perusteella. Uskoani vahvistaa se, että Private label -kilpailua on jo olemassa mm. siidereissä ja lonkeroissa, joissa Olvi on edelleen niin vahva kuin yhtiön taloudelliset luvut nyt osoittavat. Lisäksi on tietysti huomattava se, että Olvi myy tuotteitaan myös kauppojen ulkopuolella hanatuotteina. Enkä osaa kuvitella lähitulevaisuudessa päivää, jossa Rainbow-olut on tiskillä varteenotettavana vaihtoehtona esimerkiksi Olville.

Jukka Oksaharju4 Joulukuu, 2011Aavikkorotta: Kiitos kommentistasi. Valistunut “arvaukseni” on se, että S-ryhmä lanseeraa oman oluensa vuoden 2012 alkupuoliskolla. Mielestäni on hyvä, että Olvi ei ole toistaiseksi lähtenyt Venäjän olutmarkkinoille, joilla mm. Carlsberg kompuroi toistuvasti. Aika näyttää, missä segmentissä Olvilla voisi olla järkeviä mahdollisuuksia itänaapurissamme. Sen sijaan Valko-Venäjälle Olvi on investoinut merkittävästi, ja tämän strategisen kasvusuunnitelman onnistuminen on mielestäni Private label -ilmiötä kymmenen kertaa tärkeämpää Olville. Jos Valko-Venäjän yksikkö nousee seuraavalla viisivuotiskaudella yhtiön kannattavimmaksi osaksi kuten on kaavailtu, on osakkeen hinta vuonna 2016 jotain aivan muuta kuin nyt. Valko-Venäjä on tietysti paitsi mahdollisuus myös riski, joka nostaa päätään mm. valuuttojen liikkeissä. Pidän kuitenkin itse devalvaatiota verrattain ohimenevänä ilmiönä. Ensi vuoden riskeihin kuuluu myös Olvin tuotekategorioita koskevat veronkorotukset. Tämä leikkaa marginaalisesti sekä kysyntää että kannattavuutta, mutta uskon myös oluiden ja muiden juomien tuonnin kasvavan. Tämän voi katsoa myös positiiviseksi Olville, sillä Virosta tuotavat juomat ovat mitä todennäköisimmin Olvin valmistamia (vrt. A le Coqin markkinaosuudet). Myös Private label -ilmiön uhkakuvaa voi katsoa samanlaisen linssin läpi: mikäli Pirkka-olut kasvattaa edelleen suosiota, lisää se myös Olvin valmistuksen volyymeja, joita yhtiö Keskolle toimittaa. Tuskin sitäkään tarvitsee tappiolla tehdä.

Koeramies6 Joulukuu, 2011Kiitokset jälleen mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Olvia on tullut harkittua pitkään mutta se on tuntunut kalliilta. Nyt tämän kirjoituksen luettuani “uskalsin” ostaa sitä salkkuunkin. Katsotaan miten käy :) .

Simo vaatehuoneelta6 Joulukuu, 2011Kirjoituksen alussa rinnastit Olvin ja Coca-Colan brändejä. Tästä herää luontevasti jatkokysymys, kumpi olisi sijoituskohteena parempi. Vaikkakin alkoholijuomavalmistuksen osalta Olvi ei Coca-Colan kanssa kilpaile, on yhtiöiden vertailu mielekäs tuotteiden kulutuksen samankaltaisuuden vuoksi.
-Historiallisesti Olvin kasvu on ollut hyvää viimeiset kymmennen vuotta, Coca-Colalla vastaavanlaisia lukemia kymmenien vuosien ajalta.
-Olvin toiminta rajoittuu muutamaan maahan, mikä lisää liiketoimintaan liittyviä maakohtaisia riskejä verrattuna globaalisti toimivaan Coca-Colaan. Jos Olvin jatkokehitys esimerkiksi Valko-Venäjällä on epäsuosuisaa, on sillä merkittävä vaikutus tulokseen.
-Molemmilla on kasvunäkymiä kehittyvillä markkinoilla. Edellä mainitusta syystä Olvin kasvuun sisältyy suurempia riskejä.
-Coca-Cola on suuressa määrin ulkoistanut valmistuksen paikallisille pullottamoyhteistyökumppaneille, mikä vähentää sidotun pääoman tarvetta ja tekee toiminnasta joustavampaa
-Pidän neljästi vuodessa maksettavaa osinkoa omistajaystävällisempänä tapana.

Mielestäni vaakakuppi kääntyisi Olvin puoleen vain tilanteessa, jossa se olisi merkittävästi edullisemmin hinnoiteltu. Vastaavaa vertailua voisi toki tehdä myös pepsiin ja suuriin olutvalmistajiin nähden. En omista kummankaan yhtiön osakkeita korkean hinnan vuoksi. Lopuksi kuitenkin kiitos hyvästä kirjoituksesta!

Matti6 Joulukuu, 2011Mukavaa lukea, kun joku osaa näin taidokkaasti pukea sanoiksi ajatuksia Olvista sijoituskohteena. Olen omistanut jo vuosia ilolla tätä yhtiötä, joka jatkaa vuodesta toiseen tasaista kassavirran jauhamista ja kaupallisen toimintansa laajentamista. Sijoittamisen kohteena ei tarvitse olla aina jotain uutta ja viehättävää, sillä vanhatkin liiketoiminnat voivat toimia näin loistavasti.

Jukka Oksaharju7 Joulukuu, 2011Koeramies: Kiitos palautteestasi. Toivottavasti sijoituksemme kehittyy jatkossa hyvin. Itse seuraan erityisellä mielenkiinnolla Olvin Valko-Venäjän liiketoiminnan kannattavuuskehitystä – en niinkään lyhyen aikavälin muutoksia osakekurssissa.

Jukka Oksaharju7 Joulukuu, 2011Simo vaatehuoneelta: Kiitos kommentistasi. Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä siitä, että Olvin ja Coca-Colan välinen vertailu on mahdollista tuotteiden kulutuksen samankaltaisuuden vuoksi – oikeastaan juuri tämä antaa ensimmäisen signaalin siitä, että Olvin ydinliiketoiminta on jokseenkin järkevää ja melko defensiivistä suhteessa moneen muuhun alaan. Olet oikeassa siinä, että yhtiöiden historiallinen kasvu on ollut erinomaista. Mielestäni tulevaisuuteen katsottaessa Olvilla on parempi – joskin merkittävästi epävarmempi – kasvunäkymä, sillä yhtiö pystyy kasvamaan huomattavasti BKT:n kasvua nopeampaa. Coca-Colan kasvu taas ylittää mielestäni parhaimmillaankin vain hienoisesti BKT-kasvun, sillä Coca-Cola kasvaa kokonaisuutena lähes samalla vauhdilla kuin globaali virvoitusjuomamarkkina. Sen sijaan Olvi pystyy kasvamaan tätä nopeammin, mikäli se nostaa edelleen markkinaosuuksiaan. Suomessa ja Virossa tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta muut Olvin kasvumarkkinat voivat hyvinkin tarjota kaksinumeroisia vuosikasvulukemia seuraavan vuosikymmenen ajan. Näen Olvin ja Coca-Colan välillä suurimman eron riski/tuotto -profiilissa. Perusteluna on globaali/paikallinen -vastakkainasettelussa. Coca-Colan riskit ovat monella tapaa hajautetummat (poliittinen, maantieteellinen, luonnonmullistukset, sodat ym.) kuin Olvilla. Laajasta toiminta-alueesta johtuen Coca-Colan kehitys on myös tasaisempaa kuin Olvilla. Kuitenkin ottaen huomioon Olvin mahdollisuudet a) nostaa markkinaosuuksiaan, b) laajentaa tuoteportfoliota uusille alueille ja c) kasvaa kypsilläkin markkinoilla markkinan tahdissa, pidän Olvia erinomaisen houkuttelevana sijoituskohteena jo muutaman vuoden tähtäimellä. Esimerkiksi Coca-Cola on jo mukana juomateollisuudessa useissa tuotesegmenteissä, joista Olvi voi hakea kasvua jatkossa. Coca-Colan suurin kilpailuetu suhteessa Olviin on juuri franchisessa, mikä tarkoittaa tuotantoketjussa ulkoistamisen mahdollisuutta ja siten myös uusien markkina-alueiden valloittamisen riskiprofiilin madaltamista. Mainitset vielä kvartaaliosingot, jotka olisivat mielestäni tervetulleita myös Suomeen. Tämä on kuitenkin hieman makuasia – etenkin kyseisessä tapauksessa, jossa tuloksesta on tarkoitus maksaa alle puolet osakkaille (ja investoida suurempi osa tulevaisuuden kasvuun). Summa summarum: sekä Olvi että Coca-Cola ovat erittäin laadukkaita yhtiöitä, jotka eivät suinkaan ole pörssissä tunnuslukujen perusteella halvimmasta päästä. Molempien yhtiöiden tuotto-odotus perustuu pitkälti siihen, että oman pääoman tuotto (ROE) jatkuu tulevaisuudessakin vahvana. Coca-Colalla näin tapahtuu todennäköisemmin, mistä pitäisi johtua määritelmän mukaan hieman alhaisempi tuotto-odotus. Vastaavasti Olvilla on jonkin verran korkeampi riski- ja kasvupotentiaali. Olvin tapauksessa korkean ROE:n ylläpitoa auttaa se, että voittovaroja pitäisi olla mahdollista investoida kannattavasti oman nykyisen liiketoiminnan laajentamiseen vielä vuosia eteenpäin.

Jukka Oksaharju7 Joulukuu, 2011Matti: Kiitos palautteestasi. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että tuottojen tasaisuus on liiketoiminnassa tärkeää. Tylsäkin liikeidea voi olla osakkeenomistajan kannalta tuottavaa.

Simo vaatehuoneelta7 Joulukuu, 2011Kiitos vastauksesta Jukka! Olvin asema Suomessa ja Virossa on vahva, mikä on tärkein tekijä miksi voisin harkita yhtiöön sijoittavani jos hinta olisi kohdallaan. Kasvumahdollisuuksiin suhtautuisin varauksella. Se, että Olvilla on tietyissä maissa suurta kasvupotentiaalia perustuu siihen, että se on kyseisellä markkinalla pieni tai markkinan odotetaan kasvavan voimakkaasti. Sijoituksen perustaminen oletukseen, että markkinaosuus kasvaisi voimakkaasti sotii mielestäni Grahamin periaatteita vastaan, joita itsekin olet siteerannut. Markkinan kasvaminen sisältää myös paljon epävarmuustekijöitä. Kyseisillä “kasvumarkkinoilla” en näe oleellista tekijää, joka toisi Olville etua kilpailijoihinsa nähden. Olvilla ei ole myöskään mitään kilpailuetua laajennuttaessa maantieteellisesti tai uusiin tuoteryhmiin. Todennäköinen tapa laajentua uudelle maantieteelliselle alueelle, olisi yritysosto ja tällöinkin synergiaedut yhtiön vanhoihin rakenteisiin jäisivät vähäisiksi. Vertailun vuoksi H&M, jolla on selkeä kilpailuetu sen laajentuessa maantieteellisesti: toimivaksi osoitettu ja helposti monistettava konsepti, kansainvälinen brändi, valmistus-ja jakeluverkostot Kyseistä yhtiötä omistaisin mielelläni, mikäli hinta olisi yhtään siedettävämpi.

Olvin kanssa on syytä varoa psykologista ansaa, jossa lähdetään väkisin haarukoimaan syklisestä pörssistä defensiivisiä yhtiöitä mentaliteetilla “vähiten huonoin”. Tämä on toki ilmaisuna kärjistetty. Adjektiivit hyvä tai keskinkertainen kuvannevat Olvia paremmin kuin erinomainen. Tällaisesti yhtiöstä ei mielestäni tule maksaa liian korkeaa hintaa.

Jukka Oksaharju8 Joulukuu, 2011Simo vaatehuoneelta: Kiitos vastauksestasi. Mistään yhtiöstä ei luonnollisestikaan tule maksaa mitä tahansa hintaa, kuten hyvin tiedämme. Kyllä Olvi kuuluu melko objektiivisellakin tarkastelulla hyvän ja erinomaisen yhtiön välimaastoon. Otetaan perusteeksi vaikka oman pääoman tuotto (ROE): esimerkiksi Olvin viimeiset 5 vuotta ovat osuneet mediaanina ja keskiarvona haarukkaan 18-20%, kun tavanomaisella melko kannattavalla OMXH-yhtiöllä vastaava luku on korkeintaan 15%. Sen sijaan keskinkertaiset yhtiöt pääsevät vastaavaan lukuun vain suhdannehuipun yksittäisinä vuosina tai kvartaaleina. Olvi on historiallisesti pystynyt mielestäni erinomaiseen kannattavuuteen lähes vuosi toisensa jälkeen, mikä tekee sijoituskohteesta mielestäni laadukkaan. Tietysti yhtiön kasvu on aina riski, enkä ole siitä lainkaan eri mieltä. Riskin taustalla on kuitenkin usein mahdollisuus, jonka uskon realisoituvan lähivuosina mm. Valko-Venäjän yksikön loistavana kannattavuutena. Kuten itsekin totesin tässä blogimerkinnässä, olen valmis viisinkertaistamaan omistukseni yhtiössä, jos hinta tulee alaspäin. Lähestymme siten myös Olvin osaketta arvostuksen osalta samasta näkökulmasta – minä kuitenkin koen osto-ohjelmien aloitushetken jo tässä vaiheessa. Yksinkertaisella osto-ohjelmalla (eli -10% laskujen jälkeen lisäämällä omistusta), saan koko osto-ohjelman täyttyessä omistukseni yhtiöstä P/B-luvun haarukkaan 1,80-1,95. Kun sen suhteuttaisi esimerkiksi yllä kuvatun ROE:n kanssa, oltaisiin hyvin korkealla tuotto-odotuksen tasolla. Toisaalta nykyinen hienoisesti päälle 2,50 P/B tuo myös mielestäni varsin hyvän tuoton, jos yhtiö jatkaa kasvuputkessa. Hyvin monta olettamaa, mutta niinhän se on lähes aina, kun sijoitus tehdään kasvuyhtiöön. Mitä tulee grahamilaiseen sijoitusfilosofiaan, on osakkeen arvostus todella ainoa tekijä, miksi moni arvosijoittaja on jättänyt Olvin pois salkustaan. Hintakriteerin ohella pidän yritysjohdon luotettavuutta ja yrityksen jo osoittamaa kannattavuutta (eli historiallisesta kehityksestä ilmenevää laatua) tärkeimpinä valintakriteereinä sijoitukselle. Luonnollisesti erinomainenkaan yritysjohto tai liiketoimintamalli eivät korvaa sijoittajalle maksettua ylihintaa. Olvin tapauksessa olemme kuitenkin mielestäni hyvin kaukana tästä.

Kuluttaja8 Joulukuu, 2011Erittäin hienoa tekstiä kotimaista suosivan sijoittajan silmään, kiitokset siitä.

Olvin meno näyttää jatkuvan vahvana kilpailijoiden kustannuksella, sillä Panimoteollisuusliiton mukaan Olvin markkinaosuus nousi alkoholijuomissa 22 prosentista jo 24 prosenttiin.

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/04/oluen_myynti_vaheni_siiderin_kasvoi_2548542.html

Mikähän selittää Olvin kohdalla näin hyvän menestyksen?

Jukka Oksaharju8 Joulukuu, 2011Kuluttaja: Kiitos palautteestasi. Olvin menestys Suomessa voi selittyä paitsi hyvällä tuotetarjonnalla myös sillä, että yhtiöllä on pitkä ja syvälle juurtunut kotimainen historia. Näen itse kotimaisuuden merkittävänä kilpailutekijänä – tämän on huomannut tuotteiden etiketeistä päätellen myös Olvi omassa markkinoinnissaan.

S&S8 Joulukuu, 2011Olisi kiva tietää mikä on ollut kahden poikkeuksellisen lämpimän kesän ja Pirkka-oluen tulosvaikutus Olvin tulokseen. Jos näiden avulla voisi ikään kuin normalisoida tulosta keskiarvokesällä ja tehdä jonkin määräinen kannattavuus vähennys “ensimmäisenä oluen private labeling massamarkkinoilla” -tilanteesta.
Kumpikaan ei mielestäni kerro mistään kestävästä kilpailuedusta.
Molemmat kohdistuvat kyllä kotimaahan joten vaikutusta voisi ehkä olettaa neutraloivan Valko-Venäjän ja Baltian tuloksen kasvulla. Silti näen tuossa pienen vaaran tuloskasvuodotuksiin.

SePorssi9 Joulukuu, 2011Olisi kiva tietää kuinka paljon Pirkka-oluen myynti on syönyt muiden Olvin brandien (ja muiden valmistajien) myyntiä. S-ryhmän tehdessä oma “Rainbow” olut, vaikutus myyntiin on luultavasti lähes saman suuruinen S-ryhmän toimipisteissä. Jos Olvi ei ole myös “Rainbow” oluen valmistaja, niin vaikutus Olvin myyntiin voi olla yllättävän suuri.

Tietääkö joku, millainen sopimus Keskolla ja Olvilla on Pirkka-oluen valmistuksesta? Voiko Kesko vaihtaa toimittajaa esim. 2 vuoden päästä? Tällöin Olvin kannalta tilanne voisi olla hankala, jos 2 myynniltään Suomen suurinta olutmerkkiä (Pirkka ja “Rainbow”) eivät olisikaan Olvin valmistamia.

Riski on myös mahdollisuus. Parhaimmassa tapauksessa Olvi on tietysti myös “Rainbow” oluen toimittaja:)

Jukka Oksaharju9 Joulukuu, 2011S&S: Kiitos kommentistasi. Poikkeuksellisen lämpimät kesät eivät kasvattaneet Panimoliiton ja Olvin mukaan juurikaan oluiden myyntiä. Kasvua tuli kuitenkin kivennäisvesien ja siidereiden myynnissä, joissa Olvi on myös osallisena. En usko oikeastaan siihen, että Olvilla olisi mitään “first mover advantagea” Pirkka-oluen marginaaleissa, sillä neuvottelun toisena osapuolena on Kesko, joka tuskin antaa liikaa siimaa missään tilanteessa. Olen kuitenkin siltä osin samaa mieltä, että mahdollisesti huomattavan sateiset tulevat kesät ja Pirkka-oluen valmistusmarginaalien paine ovat varmasti riskejä Olville. Ensimmäiseen emme kuitenkaan voi vaikuttaa ja jälkimmäistä en pidä Olvin tuloksen kokonaisuuden kannalta kovinkaan merkittävänä riskinä.

Jukka Oksaharju9 Joulukuu, 2011SePorssi: Kiitos kommentistasi. Koko Pirkka-oluen markkinaosuus on muilta valmistajilta pois, sillä olutmarkkina ei ole Suomessa juurikaan kasvanut kyseisen tuotteen olemassaolon aikana. Kun katsot tässä ketjussa olevia linkkejä, huomaat Olvin vastaavana aikana kasvattaneen Suomessa markkinaosuuttaan omien olutbrändien myynnissään. Siten Pirkka-olut on osunut ehkä pahemmin Hartwalliin, Karhuun ja Koffiin? Näistä ei kuitenkaan julkaista luotettavia markkinaosuustilastoja, joten tämä menee lähinnä suuntaa antavaksi arvailuksi. On myös huomattava se, että koko Pirkka-oluen markkinaosuus on nostanut vastaavasti Olvin tuotannon volyymeja. Tämä on toisaalta positiivinen asia, sillä valmistuksesta laskettava volyymimarkkinaosuus on noussut huomattavasti. Toinen sijoittaja näkee tämän luonnollisesti riskinä, jos Olvi jonain päivänä menettää kyseisen valmistussopimuksen. Keskon ja Olvin välisestä sopimuksesta mikään osa ei ole julkista tietoa. Oletan kuitenkin, että ehdot eivät lupaa Olville kuuta taivaalta. En osaa myöskään arvioida kunnolla sitä, mikä osuus on esimerkiksi Iisalmen panimon logistisella sijainnilla Keskon jakelulle. Kannattaisiko siitä esimerkiksi luopua marginaalisen hintaerimielisyyden vuoksi? Saamme todennäköisesti kuulla S-ryhmän oluesta melko pian joulun jälkeen – ja ehkä samassa yhteydessä myös Olvin Iisalmen tuotannon laajentamisesta?

S&S16 Joulukuu, 2011Kiitos blogista ja hyvästä vastauksesta. Haluaisin kuitenkin hieman tarkentaa itseäni:

“En usko oikeastaan siihen, että Olvilla olisi mitään “first mover advantagea” Pirkka-oluen marginaaleissa, sillä neuvottelun toisena osapuolena on Kesko, joka tuskin antaa liikaa siimaa missään tilanteessa.”

En tarkoittanut mariginaalietua vaan volyymietua nyt kun pirkka-olut on tietääkseni ainoa private label 0,33l oluessa. Jos esim Koff tai joku muu tunnettu bulkki lager päätäisi vastata S-ketjulle esim. Rainbow oluella, uskoisin Pirkka-volyymin kärsivän tuosta jossain määrin. Luulisin että Olvin kannattavuus yli suhdanteen sekä Pirkka-kaljan volyymit ovat herättäneet paikalliset kilpailijat laskukoneittensa ääreen.

Pari sanaa vuodesta 2012 | Nordnet Blogi19 Joulukuu, 2011[…] valmistautumisestani tulevaan sijoitusvuoteen. Olen aloittanut ostot sekä Nordeassa että Olvissa, ja uskon kannattavien ostotilaisuuksien koittamiseen valikoiduissa yhtiöissä myös alkavana […]

Suurimmat sijoitusvirheeni vuonna 2011 (ja aiemmin) | Nordnet Blogi8 Tammikuu, 2012[…] yhtiötä, joista olen käsitellyt viime syksyn aikana Nokian Renkaita, Nordeaa, Sampoa ja Olvia. Kannattaa siis suunnata katse myös esimerkiksi muihin […]

OMXH:n parhaat yhtiöt osa 5 | Nordnet Blogi1 Helmikuu, 2012[…] on jatkoa kirjoitussarjalle, jossa olen aiemmin käsitellyt Nokian Renkaita, Nordeaa, Sampoa ja Olvia. Vuoden 2012 aloittaa yhtiö, joka on malliesimerkki loistavasta kotimaisesta yhtiöstä, jota en […]

OMXH vaikuttaa kalliilta / Oriola-KD | Nordnet Blogi2 Maaliskuu, 2012[…] salkkuyhtiöihini, joista kotimaisessa mittakaavassa merkittävimpiä ovat Nordea, Sampo ja Olvi (tässä […]

Ensimmäinen myynti vuonna 2012 | Nordnet Blogi13 Maaliskuu, 2012[…] viime joulukuussa aloittaneeni Olvin osakkeiden maltillisen osto-ohjelman keskihintaan 14,66 euroa per osake. Valitettavasti osto-ohjelma jäi armottomasti kesken, kun […]

Uusi mahdollinen ostokohde | Nordnet Blogi1 Huhtikuu, 2012[…] Tavaramerkki ja tunnettuus ovat yhtiön merkittäviä kilpailuetuja, jotka mahdollistavat Olvin kolajuomaa korkeammat voittomarginaalit. Väite ei ole hatusta heitetty, sillä Coca-Cola on […]

Ajatuksia markkinatilanteesta ja ostokohteista | Nordnet Blogi6 Kesäkuu, 2012[…] Säästin lopuksi kenties kiinnostavimman: pitääkö nyt siis ostaa vai myydä? Vastaukseni riippuu pitkälti yhtiökohtaisista tekijöistä, mitä kuvasin muutama viikko sitten Kreikan luhistumista käsittelevässä blogimerkinnässä. Tällä hetkellä näen kotimaisista osakkeista vain harvassa hyvän ostotilaisuuden, siinä missä myisin useimpia yhtiöitä edelleen näillä hintatasoilla. Omista seurantayhtiöistäni ostotasoja lähestyvät seuraavaksi Sampo, UPM, Stora Enso, Nokian Renkaat ja Oriola-KD (ensiksi mainittu lähimpänä ostotoimeksiantoa). Jos kurssilasku kiihtyy, nousevat harkitsemisen arvoisiksi sijoituskohteiksi myös Kone, Outotec, Wärtsilä, Tikkurila ja Olvi. […]

Oman salkun välitilinpäätös | Nordnet Blogi2 Heinäkuu, 2012[…] Olvin osto-ohjelma Olvin myyntiohjelma Keskihankintahinta 14,66 euroa per osake. Keskimyyntihinta 17,25 euroa per osake. Prosentuaalinen tuotto euroissa bruttomääräisesti: +17,7% […]

OMXH:n parhaat yhtiöt osa 6 | Nordnet Blogi13 Elokuu, 2012[…] OMXH:n parhaista yhtiöistä. Jo käsitellyt yhtiöt ovat Nokian Renkaat, Nordea, Sampo, Olvi ja Kone. Nyt on vuorossa kuudes yhtiö ja investment case potentiaaliselle ostokohteelleni. […]

Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.