Nordnet Blogi

Ostotarjousten todellinen rimanalitus?

Ovi on käynyt tiuhaan pörssissä. Pörssilistalta on tähän mennessä 2000-luvulla poistunut noin 70 yhtiötä julkisen ostotarjouksen seurauksena. Tilalle on saatu kovin vähän, sillä kokonaan uusia listautujia on vain vajaat 20 vuodesta 2001 alkaen. Loput on jakautumisten kautta syntyneitä vanhoja tuttuja. Lukuisia ostotarjouksia on siis tehty vuosien saatossa. Niistä kaikkein merkillisin alkoi kuitenkin tänään keskiviikkona (7.1.2015).

Normaalioloissa tarjouksen tekijä haluaa koko ostettavan yrityksen osakekannan itselleen ja osake pois julkisen kaupankäynnin piirissä. Jotta aikeessa onnistuttaisiin, tarjoajan on pakko maksaa tuntuvasti pörssikurssia enemmän. Pörssin hinnoittelulla pääsee käsiksi vain marginaalisiin osake-eriin, sillä harva omistaja on valmis luopumaan osakkeistaan pörssikurssiin. Ostettava yhtiö täydentää lisäksi yleensä hyvin tarjoajan liiketoimintaa, mistä syntyy rahanarvoista synergiaa. Osa siitä on tapana jakaa ostotarjouksen kohteena olevan yhtiön osakkeenomistajille preemiona.

Vuosina 1999–2014 toteutetuissa onnistuneissa pörssiyhtiöiden ostotarjouksissa keskimääräinen preemio oli aavistuksen verran alle 40 prosenttia. Mitä innokkaampi tarjoaja on, sitä reilummin maksetaan. Esimerkiksi amerikkalainen McAfee tarjosi keväällä 2013 yli kaksinkertaisen hinnan pörssikurssiin verrattuna Stonesoftista.

Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että preemio pitäisi aina laskea välittömästi ennen ostotarjouksen julkistamista maksetusta pörssikurssista. Siten ostotarjouksen ja pörssikurssin välinen suhde eli preemio esiintyy puhtaimmillaan. Ostotarjouksen tekijöillä on lakitekstiin viitaten tapana verrata tarjoamaa hintaansa myös esimerkiksi 12 kuukauden kurssikeskiarvoon ja laskea tästä ”preemio”. Näin laskettu ”preemio” on nollatietoa, koska valtaosa siitä johtuu yleisestä kurssikehityksestä eikä kerro juuri mitään tarjouksen tekijän valmiudesta maksaa lisähintaa osakkeista. Mikäli kurssi on ollut jyrkässä nousussa edellisten 12 kuukauden aikana, jopa poikkeuksellisen pihi ostotarjous saadaan näyttämään anteliaalta, kun sitä verrataan 12 kuukauden keskikurssiin.

Mutta palatkaamme nyt ajankohtaiseen ostotarjoukseen. Ostotarjouksen tekijänä on ruotsalainen elektroniikan sopimusvalmistaja Inission AB, jolla on 190 henkilöä palveluksessaan Ruotsissa ja Virossa. Tarjouksen kohteena on vuonna 1997 listautunut elektromekaanisten tuotteiden sopimusvalmistaja Incap Oyj, jonka palveluksessa on noin 500 työntekijää Suomen lisäksi Ruotsissa, Intiassa ja Kiinassa. Inission osti valtaosan omistamistaan Incapin osakkeista kesän 2013 suunnatussa annissa. Hinta oli tuolloinkin hyvin edullinen eli 0,10 euroa osakkeelta.

Incap on pörssikehityksen perusteella listamme kurjimpia osakkeista. Tuskin kukaan jäisi sitä kaipaamaan. Vuosituhannen vaihteen IT-kuplan aikana moni oli valmis maksamaan osakkeesta jopa 15 euroa. Alamäki on ollut hurja, sillä tällä hetkellä osakkeesta maksetaan noin 0,06 euroa. Miksi siis ylipäänsä vaivautua puhumaan ostotarjouksesta?

Sen takia, että tarjouksessa syntyy ylittämätön rimanalitus. Inission AB tarjoaa ostettavista osakkeista 0,03 euroa eli puolet pörssikurssista. Välittömästi ennen tarjouksen julkistamista osakkeen loppukurssi oli 0,065 euroa ja preemio uskomattomasti miinus 54 prosenttia!Fredrik Berghel,

Vielä marraskuussa Inission AB omisti noin 26 prosenttia Incapista. Joulukuussa Finnvera ja Varma myivät kaikki omistamansa osakkeet nähtävästi ja ihme kyllä tuolla edellä mainitulla 0,03 euron hinnalla, mikä nosti Inissionin omistusosuuden noin 37,3 prosenttiin. Samalla ylittyi 30 prosentin raja, joka laukaisee velvollisuuden tehdä yhtiön kaikille muille osakkeenomistajille pakollinen julkinen ostotarjous. Seuraava vastaava raja tulee vastaan 50 prosentissa.

Incapin kurssi pysyy itsepintaisesti vähintään kaksinkertaisena Inissionin tarjoukseen verrattuna. Ostotarjouksella ei näyttäisi olevan minkäänlaisia läpimenomahdollisuuksia. Inission ilmoittaa jopa melko suorasukaisesti, ettei siihen edes pyritä. Tarkoitus on, että Incap jää pörssilistalle.

Mistä on siis kysymys? Onko ostotarjous pelkkää bluffia? Onko kyseessä ovela tapa kiertää lain edellyttämää velvollisuutta tehdä ostotarjous? Inission ja kaksi suurmyyjää päätyivät oletettavasti 0,03 euroon. Tietävätkö ne jotain sellaista Incapista, mitä markkinoilla ei tiedetä? Tätä kirjoitettaessa Incapin hallitus ei ole vielä julkistanut omaa lausuntoa ostotarjouksesta

Incapin taloudellinen tilanne on pitkään ollut poikkeuksellisen tukala. Yhtiötä on kuitenkin saneerattu määrätietoisesti, ja maaliskuussa 2014 toimitusjohtaja vaikutti jo kovin toiveikkaalta. Hän kirjoitti vuosikertomuksen katsaukseensa muun muassa: ”Olemme nyt päässeet pahimman yli ja pystymme rakentamaan Incapista jälleen parhaan valmistuskumppanin. — Odotamme ”Turnaround”-ohjelman toimenpiteiden näkyvän tuloskehityksessä vuoden 2014 jälkipuoliskolla.” Kirjoittaja Fredrik Berghel oli Incapin toimitusjohtaja kesäkuuhun 2014 asti ja on edelleen hallituksen jäsen. Hän on myös Inissionin pääomistaja ja pääjohtaja.

Ostotarjouksen järjestäminen ei ole mitään halpaa huvia. Operaatioon osallistuu tavallisesti pankkeja sekä erittäin kallispalkkaisia investointipankkiireja ja asianajajia. Miksi Inissionin kannattaa tehdä ostotarjous, joka on tuomittu epäonnistumaan ja josta aiheutuu vain vaivaa ja huomattavia kuluja?

Omalla kotisivullaan Inission paljastaa hieman ajatuksiaan. Se on valmis ostamaan pörssistä lisää osakkeita 0,03 eurolla, koska seuraava este tulee vastaan vasta 50 prosentin kohdalla. Yhtiö ei siis odotakaan saavansa kovin merkittävästi osakkeita ostotarjouksen kautta. Miksi se uskoo saavansa niitä myöhemmin pörssistä? Yhtiö ilmoittaa myös tuovansa kevään yhtiökokoukseen ehdotuksen maksullisesta osakeannista. Anti toteutetaan kuluvan vuoden alkupuoliskolla ja siihen liittyy Inissionin merkintätakaus ja rahoitusjärjestelyjä. Anti saattaakin olla näppärä keino kasvattaa Inissionin omistusosuutta 0,03 euron hinnalla, sillä osakkeita jäänee runsaasti merkitsemättä.

Käännämme kaikki Nordnetin eksperttipalstalla olevat kommenttimme myös ruotsiksi. Incapin vahva mies Fredrik Berghel voi siis vaivatta tutustua edellä olevaan tekstiimme. Mikäli hänellä on selkärankaa, odotamme häneltä lisäselvennystä lukuisiin edellä oleviin valaisua kaipaaviin kohtiin.

Emme omista Incapin osakkeita.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.