Nordnet Blogi

Ovatko osakkeet nyt kalliita vai ei?

Kirjoitusta päivitetty 19.12.2016

Talouksien haasteisiin nähden osakemarkkinat ovat viime vuosina olleet yllättävän vahvoja Pohjoismaissa, mutta myös muualla Euroopassa (kuten Saksassa, Hollannissa, Ranskassa, Britanniassa ja Irlannissa), Yhdysvalloista nyt puhumattakaan.

Ilmiötä on perusteltu muun muassa nollakorkotasolla, keskuspankkien harjoittamalla määrällisellä elvytyksellä ja yhtiöiden hyvällä osinkotuotolla. Kysymys kuuluu, ovatko osakkeet nyt kalliita vai ei?

Nollakorkotaso

Koron alentuessa vakaana pysyttelevien yritystulosodotusten reaaliarvo kasvaa. Yrityksen tulevaisuuden kassavirrat diskontataan silloin nykypäivään yhä alhaisemmalla korolla, jolloin tulevien kassavirtojen nykyarvo kasvaa.

Nousevia osakekursseja voi siten hyvinkin perustella alenevalla korkotasolla. Yrityksen arvo voi nousta, vaikka yrityksen tulevat kassavirrat pienenisivät, kunhan (diskontto-) korko alenee suhteellisesti enemmän. Vastaavasti yrityksen arvo voi pysyä ennallaan, vaikka tulevat kassavirrat kasvavat, jos korkotaso nousee.

Määrällinen elvytys

Määrällisessä elvytyksessä keskuspankki (suomen osalta EKP) ostaa markkinoilta arvopapereita (kuten valtion obligaatioita, jopa vakuudellisia yrityslainoja). Keskuspankin imuroideissa sijoituskohteet markinoilta käteisen määrä markkinoilla kasvaa, jolloin vaihtoehtoisten sijoituskohteiden löytämisestä tulee entistä hankalampaa.

Raha valuu ”uusiin” kohteisiin, kuten pienten- ja keskisuurten yritysten rahoittamiseen (kuten EKP toivoo) ja välillisesti jopa pörssiyhtiöiden osakkeisiin. Kun pörssiyhtiösijoitusten kysyntä kasvaa, tarjonnan (eli pörssiosakkeiden määrään) pysyessä samana pörssikurssit nousevat.

Osinkotuotto

Uusia investointeja ei kannata tehdä vaikka lainaraha olisi ilmaista, jos ylikapasiteettia on jo ennestään. Talouksien yskiessä yritykset ovatkin parannelleet tuloskuntoaan lähinnä kuluja (työvoimaa) leikkaamalla. Osakkeista saatava osinkotuotto on siksi jopa parantunut, vaikka orgaanista kasvua ei olisi. Tällä hetkellä – tai edes näköpiirissä.

Markkinoilla osinkotuotto suhteessa korkotuottoon onkin nyt pitkän aikavälin tarkastelussa historiallisen korkea (katso kuvaaja alla). Kun korkosijoituksista saa nollatuottoa, osakesijoituksista saa kohtalaisen varmaa, lähes 4 prosentin osinkotuottoa.

 

Eurooppa, Osinkotuotto vs korkotuotto 2003-2016
Lähde: Bloomberg

 

Tästä ”osinkotuottopreemiosta” (osinkotuottoprosentti – korkotuotto) kannattaa maksaa, vaikka osakesijoitukset olisivat P/E lukujen valossa (alati alentuneen diskonttokoron jälkeenkin) kalliit. Varsinkin, kun osakekurssiriskiltä voi helposti suojautua.

Noin neljän prosentin matalariskinen tuotto (mitä laajempi indeksi, sitä matalampi riski yhteenlaskettujen osinkojen koosta) on nykytilanteessa aika kova juttu. Ei siis ole ihme, että EKP:n määrällisen elvytyksen korkosijoituseurot valuvat ”osinkomarkkinoille”.

Siinä sivussa osakekurssit pysyvät ilmassa, vaikka yrityksillä olisi ylikapasiteettia ja vaisut tulevaisuuden näkymät.

Mihin ”kupla” sitten puhkeaa?

Osakkeet ovat toisin sanoen halpoja osinkotuottopreemion kannalta, mutta kalliita yhtiöiden kasvunäkymiin nähden. Tilanne normalisoituu ennemmin tai myöhemmin, korkojen ja osinkotuottoprosentin lähestyessä toisiaan. Ajurina toimii talouskasvun synnyttämä inflaatio ja korkojen nousu.

On mahdollista, että tiettyjen osakkeiden kurssit tulevat alas kun talous lähtee nousuun. Esimerkiksi kulutuskysyntään perustuva talouskasvu ruoskisi ylikapasiteetista kärsiviä teollisuusyrityksiä. Myös uusiin investointeihin pakotettujen yritysten tuloskunto saattaa notkahtaa.

Yleisesti ottaen osakkeiden arvostusperuste tullee kuitenkin muuttumaan nousevien korkojen tahdissa: kasvavan liikevaihdon aikaansaama tulosparannus tulee pienenevän osinkotuottopreemion tilalle. Perustuuhan talouden kasvu siihen kuuluvien liiketoimintojen kasvuun.

Niin sanottu ”kupla” voi siten hyvinkin jäädä puhkeamatta. Vaikka viime vuosien merkittävä osinkotuottopreemio saikin alkunsa juuri edellisen kuplan puhjetessa..

 

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

12
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
”Sijoittamalla rahat esimerkiksi indeksiä seuraavaan ETF-rahastoon ja myymällä vertailuindeksin futuuria lyhyeksi, käteen jää puhdas osinkotuotto (miinus kulut). Menivät osakekurssit markkinoilla sitten mihin suuntaan tahansa.” Hmm kuulostaa ihan arbitraasimahdollisuudelle…kokemusta? Pohdittavaksi jääkin shorttaamisen kustannukset.
Nimetön
Nimetön
Tai löytyykö rahastoja, jotka antavat ulos yllä kuvattua riskitöntä osinkotuottoa?
Nimetön
Nimetön
En ole nähnyt..
Nimetön
Nimetön
Luulisi, että futuurin hinnassa näkyy myös osinko..?
Nimetön
Nimetön
Futuurien kohde-etuutena on hintaindeksi (jota ei ole korjattu osinkojen osalta). Myymällä futuuria lyhyeksi ja sijoittamalla rahansa samaisen indeksin ETF:ään, saat itsellesi osinkotuoton ilman kurssiriskiä.
Nimetön
Nimetön

Jos kuvitellaan teoriassa, että ostat koko indeksin eli sen kaikki yritykset. Hyvin samankaltainen toimintatapa kuin ETF:llä. Eletään aikahetkeä 0 ja yrityksiesi hinta on 100. Vakuutat positiosi shorttaamalla futuuria, joka noudattelee yrityksiesi hintaa eli indeksiä. Short postitionin arvo on myös 100. (Kuluja ei huomioida) Aikahetki 2: Vuoden aikana yritykset tekevät 5 rahaa tulosta. Tämä voidaan joko jättää yrityksien tileille tai maksaa sinulle omistajana ulos yrityksistä. a) Jätetään yrityksiin. Yrityksien hinta tällä hetkellä on 105 rahaa, joten short position arvo on 95 rahaa. b) Maksetaan ulos yrityksistä. Yrityksien hinta on 100 rahaa ja short position arvo on 100. Futuurin markkinahinnan on noudatettava… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Johdannaisen hinta kylläkin ainakin teorian mukaan korjaantuu osinkojen osalta, sillä muuten instrumentti olisi väärin hinnoiteltu.
Nimetön
Nimetön
Fuutuurista ei tarvitse maksaa kuin kaupankäyntikulut. Positiosi arvo alkaa liikkua kaupantekohetkestä eteenpäin kunnes suljet position. ETN:t ja warrantit ovat toinen vaihtoehto, mutta niissä on liikkeeseenlaskijariskiä ja hallinnointipalkkiot. Lisäksi, mikäli kyseinen arvopaperi ketjuttaa päivittäiset arvonmuutokset (eikä arvonmuodostus perustu vertailuindeksin tarkasteluajankohdan ja hankintahetken pistelukujen eroon kuten futuurissa) suoja on kaikkea muuta kuin täydellinen – nimellinen ero indeksiin kasvaa ajan myötä todella merkittäväksi.
Nimetön
Nimetön
Nimetön
Saapas nähdä tuleeko 20-vee kamppanjasta blogikirjoitusta lainkaan. Ei ehkä uskalleta ottaa riskiä, että kommenttiosio täyttyisi välityshintojen tarkistamisesta? Siihen olisi kyllä syytä, kilpailijat menevät ohi vasemmalta ja oikealta.
Nimetön
Nimetön
Kolumnitoive: Deutsche Bankin tilanne, miksi se on IMF:n mielestä ”maailman vaarallisin pankki” ja potentiaalinen Lehmann. Ja miten todennäköistä totaalikollapsi loppujen lopuksi on (markkinahinnalla p/b = 0.25 tällä hetkellä).
Nimetön
Nimetön
Ei talous kasva ellei ihmisillä ja yhteiskunnilla ole varaa ostaa tuotteita. Ja heillähän on vain velkaa. Koneet tekevät pian työt ja palkat puolittuvat 😉

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.