Nordnet Blogi

Parhaat osaketuotot korjaa varmimmin joukon kärsivällisin, ei älykkäin

Yleensä sijoittaja jakaa ylimääräisen varallisuutensa osakkeiden ja korkojen kesken. Akateemisessa tarkastelussa korkosijoituksia pidetään lähtökohtaisesti osakkeita vähäriskisempinä, sillä niiden tuotto on ennustettavampi lyhyellä aikavälillä. Osakkeiden tuotto-odotus kuitenkin myönnetään pitkällä aikavälillä korkosijoituksia selvästi paremmaksi, ja tämän katsotaan selittyvän nimenomaan osakkeiden lyhyen tähtäimen riskin – kurssivaihteluiden laajalla haarukalla mitattuna – korkealla tasolla. Kuinka kauan osakesijoittajan pitää sijoituksiaan holdailla, jotta lyhyen tähtäimen riski jää statistin rooliin?

New Yorkin pörssistä on saatavissa erittäin kattava aineisto osake- ja korkosijoitusten historiallisista tuotoista. Vaikka ne eivät lakisääteisen klausuulin mukaan olekaan tae tulevasta, on niiden pohjalta mahdollista tehdä ainakin alustavia johtopäätöksiä suhdanteiden yli ulottuvaa sijoitustoimintaa koskien.

Jeremy Siegel on tutkinut New Yorkin pörssin aineistoa yli 200 vuoden ajalta, aina vuodesta 1802 vuoteen 2012 asti. Kirjassaan Stocks for the long run hän on verrannut osake- ja korkosijoitusten tuottohaitarin leveyttä eri ajanjaksoilla, aloittaen vuoden mittaisesta tarkasteluvälistä päättäen jopa 30 vuoden mittaiseen sijoitushorisonttiin.

Seuraavassa tiivistän havainnot koko aikasarjasta:

Sijoitushorisontti 1 vuosi:

Osakkeet tuottivat parhaimmillaan 66,6 prosenttia ja heikoimmillaan -38,6 prosenttia.

Bondit tuottivat parhaimmillaan 35,2 prosenttia ja heikoimmillaan -21,9 prosenttia.

-> osakkeiden lyhyen tähtäimen riski on huomattavan korkea.

Sijoitushorisontti 2 vuotta (tuotot keskimäärin per vuosi):

Osakkeet tuottivat parhaimmillaan 39,4 prosenttia ja heikoimmillaan -31,7 prosenttia.

Bondit tuottivat parhaimmillaan 24,7 prosenttia ja heikoimmillaan -15,9 prosenttia.

-> osakkeiden lyhyen tähtäimen riski on huomattavan korkea.

Sijoitushorisontti 5 vuotta (tuotot keskimäärin per vuosi):

Osakkeet tuottivat parhaimmillaan 27,3 prosenttia ja heikoimmillaan -11,9 prosenttia.

Bondit tuottivat parhaimmillaan 17,7 prosenttia ja heikoimmillaan -10,1 prosenttia.

-> osakkeiden riskiprofiili pienenee merkittävästi suhteessa joukkovelkakirjoihin; viiden vuoden juoksussa osakesijoitukset ovat heikoimmillaankin tuottaneet vain hieman joukkovelkakirjoja huonommin, mutta upside on ollut merkittävästi suurempi.

Sijoitushorisontti 10 vuotta (tuotot keskimäärin per vuosi):

Osakkeet tuottivat parhaimmillaan 16,8 prosenttia ja heikoimmillaan -4,1 prosenttia.

Bondit tuottivat parhaimmillaan 12,4 prosenttia ja heikoimmillaan -5,4 prosenttia.

-> osakkeiden riskiprofiili on jo huomattavan pieni suhteessa joukkovelkakirjoihin; kymmenen vuoden juoksussa osakkeet ovat heikoimmillaankin tuottaneet paremmin kuin joukkovelkakirjat.

Sijoitushorisontti 20 vuotta (tuotot keskimäärin per vuosi):

Osakkeet tuottivat parhaimmillaan 12,6 prosenttia ja heikoimmillaan 1,0 prosenttia.

Bondit tuottivat parhaimmillaan 8,8 prosenttia ja heikoimmillaan -3,1 prosenttia.

-> osakkeet näyttävät kahden vuosikymmenen tähtäimellä ainoalta järkevältä paikalta säilyttää varallisuutta (ja kasvattaa sitä); osakkeet ovat huonoimmillaankin tuottaneet positiivisen reaalituoton, mutta joukkovelkakirjat ovat jääneet heikoimmillaan tuotoiltaan selvästi miinusmerkkisiksi.

Sijoitushorisontti 30 vuotta (tuotot keskimäärin per vuosi):

Osakkeet tuottivat parhaimmillaan 10,6 prosenttia ja heikoimmillaan 2,6 prosenttia.

Bondit tuottivat parhaimmillaan 7,8 prosenttia ja heikoimmillaan -2,0 prosenttia.

-> erittäin pitkällä tähtäimellä yksittäisten suhdannesyklien vaikutus osaketuottoihin eliminoituu, ja osakkeet tuottavat pitkän aikavälin keskiarvonsa mukaisesti, keskimäärin reaalisesti 6–7 prosenttia vuodessa, heikkojenkin ajanjaksojen päättyessä kuitenkin reaalisesti selvästi plussan puolelle.

Mainittakoon, että edeltävät tuotot ovat reaalisia indeksituottoja, joista inflaatio on eliminoitu. Toisin sanoen ne kuvaavat suoraan sijoittajan ostovoiman muutosta, mikä tietysti on pitkällä aikavälillä sijoitustoiminnan tavoitteista kaikkein rationaalisin.

Yli 200 vuoden tilastoaineistosta on mahdollista esittää, että osakesijoituksen kurssiheilunnalla mitattava riski pienenee merkittävästi, kun sijoitushorisontti ylittää 5 vuotta. Tätä lyhyemmällä aikajänteellä korkosijoituksilla on perusteltu, kokonaiskehitystä tasapainottava paikkansa portfoliossa.

Jos kärsivällisyys riittää 20 vuoden sijoitushorisonttiin, antaa historia olettaa heikoimmallakin tuurilla positiivista vuotuista keskituottoa, myös reaalisesti eli inflaation rahan arvoa alentava vaikutus huomioiden. Toisin sanoen 20 vuoden horisontilla osakesijoitusten tuotto ei ole koskaan vajonnut inflaation alle.

Tilastot kertovat, ettei osakesijoittaminen ole pikajuoksua, vaan se on verrattavissa maratoniin.

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 233 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: THX0477 / Foter / CC BY

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
3 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
05.03.2015 15:36
Lisäisin artikkeliin kriittisen maininnan “survivorship bias”:sta, joka käytännössä romuttaa Siegelin tutkimuksen hyödyllisyyden.
Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
06.03.2015 10:29
Selittäisitkö, miten sinun mielestä Survivor Bias vaikuttaa keskiarvoihin ja tilastoihin? Jos esimerkiksi sijoittaa 20-25 osakkeeseen, kuten perinteisesti käsketään hajauttamaan, niin mikä on esimerkiksi USA:ssa mahdollisuus siihen, että joku noista menee konkurssiin valitussa sijoitusajassa? 5%, 10%, 50%? Konkurssiriskiä (ja muutenkin yhtiöiden romahtamista) voi hallita lisäksi ajallisella hajauttamisella. Jos sijoittaa indeksiin, niin eikö sieltä karsiudu aina heikot pois? Valtion bondeja nyt pidetäân aika turvallisina, jos ei nyt sijoita Kreikkaan tai Argentiinaan, mutta jos ostetaan yhtiöiden joukkovelkakirjoja, on sielläkin konkurssiriski.
Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
06.03.2015 21:43
Indekseissä, kuten indeksirahastoissa, survivalship on epäolennainen koska konkurssitapaukset tippuvat kelkasta (indekseistä) matkan aikana. Survivalship bias on siinä mielessä täysin epäolennainen tässä yhteydessä. Sijoitusstrategian validoimisessa survivalshipin aiheuttama ongelma on todellinen. Onneksi esim. Bloombergin päätteeltä saa myös dataa takautuvasti tavalla, missä konkurssitapaukset ei ole poistettu unholaan. Strategiaa testattaessa voi siis osua konkurssitapaukseen.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.