Nordnet Blogi

Parhaista sijoituskohteista (ja Nokiasta)

Keskinkertaisia yhtiöitä löytyy pörssistä melkoinen määrä, mutta vain harvat kykenevät tarjoamaan sijoittajalle samanaikaisesti sekä tuottoa että turvaa.

On siis perusteltua auttaa sijoittajaa lähestymään sijoituskohdetta kevyen analyysin muodossa. Pyrin tarjoamaan joitain näkökulmia, joiden avulla sijoittajalla on mielestäni hyvät edellytykset tutustua paremmin harkinnan alla olevaan sijoituskohteeseen. En siis tule esimerkiksi arvailemaan loppuvuoden kurssinousijoita, jos otsikko johti siltä osin harhaan. Teksti lienee melko kevyttä kauraa kokeneelle lukijakunnalle mutta sisällöltään ajankohtaista niille, joilla on orastavaa kiinnostusta vaihtaa sijoituspäätösten tekeminen osakekurssin historiallisesta kehityksestä yhtiötason analysointiin.

Aloitan kenties keskeisimmästä seikasta, jota sijoituskohteeltani laadullisessa mittakaavassa edellytän. Lyhyesti sanottuna: corporate governance (suom. hyvä hallintotapa) ratkaisee. Käytännössä kyse on siitä, että varmistan yhtiön agendalla olevan juuri ne intressit, joita haluan sijoituskohteeni edistävän. Tiivistäisin termin asiallisen sisällön seuraavasti.

Corporate governance pyrkii vastaamaan siihen…

1. Soutaako yritysjohto venettä samaan suuntaan kuin osakkeenomistaja?
2. Mikä on enemmistöosakkaan ja vähemmistöosakkaan roolijako yhtiössä?
3. Millainen suhde yrityksellä on muihin sidosryhmiin?
(kuten yhteiskuntaan, politiikkaan, velkojiin ja työntekijöihin)
4. Miten yritysjohto tulisi valita, arvioida, kannustaa ja palkita? (tai vaihtaa?)
5. Ovatko yrityksen riskipolitiikka, kirjanpito ja tiedottaminen asianmukaisia?

Otan yhden käytännön esimerkin. Pohditaan lyhyesti Nokian suhdetta hyvän hallintotavan onnistumisessa. Peilataan edellä esitettyjä kysymyksiä (erityisesti kohdat 1 ja 4) toimitusjohtaja Elopin nykyisen palkitsemisjärjestelmän valossa. Kenellekään ei tule yllätyksenä, että suurten pörssiyhtiöiden johdon kompensaatio muodostuu merkittävässä määrin muuttuvasta, toisin sanoen useimmiten osakesidonnaisesta kannustimesta.

Stephen Elopin tapauksessa palkitsemisjärjestelmä näyttää tältä. Siis yhteenvetona: toimitusjohtajalle maksetaan 31.12.2012 vähimmäispalkkio, jos Nokian osakekurssi on vähintään 9 euroa. Vastaavasti enimmäispalkkio maksetaan, jos yhtiön osakekurssi on 17 euroa. Tätä tekstiä kirjoittaessa Nokian kurssi on 1,93 euroa.

Elopilla on siis runsas puoli vuotta aikaa lähes viisinkertaistaa Nokian osakekurssi, jotta hän saavuttaisi pienimmän mahdollisen kompensaation. Kuulostaako erityisen kannustavalta? Olisiko hänen kannaltaan sittenkin ”järkevämpää” ajaa Nokian kurssia ”ostajan kannalta myyntikuntoon”, minkä yhteydessä tarjoutuisi kenties mahdollisuus niin sanottuun kultaiseen kädenpuristukseen (uuden omistajan kanssa)? Vastauksen miettiminen jää tälläkin kertaa lukijan harteille.

Jatketaan eteenpäin. Toisena lähestymiskanavana yhtiöön toimii IR-funktio. Käytännössä tämä ilmenee yhtiön harjoittamana sijoittajasuhdetoimintana esimerkiksi pääomamarkkinapäivän (CMD) tai tulosjulkistuksen jälkeen järjestettävän road shown yhteydessä. Ensin voi kuitenkin olla aiheellista taustoittaa, miksi yhtiö järjestää kyseisiä tapahtumia lakisääteisten tiedonantovelvollisuuksien lisäksi. Rahoitustieteellinen lähestymistapa tarjoaa aiheeseen ainakin kaksi erillistä syyn ja seurauksen ketjua, jotka näyttävät karkeasti seuraavilta.

1. Yhtiö viestii IR-asioistaan avoimesti ja aktiivisesti.
Tämän jälkeen yhä suurempi analyytikoiden joukko kiinnostuu yhtiöstä.
Kyseiset analyytikot tekevät yhtiöstä sijoituskohteena laajasti tunnetun.
Lopulta myös yhtiön osakkeen kaupankäynti lisääntyy, likviditeetti kasvaa.
Osakkeen korkeampi vaihto laskee sijoittajien riskipreemion vaatimusta.
Näin ollen sijoittajat ovat valmiita maksamaan osakkeesta korkeamman hinnan.
Yhtiön markkina-arvo siis nousee IR-politiikan myötä.

2. Yhtiö viestii IR-asioistaan ja taloudellisista luvuistaan avoimesti.
”Etäisten” ja kenties ulkomaisten sijoittajien tiedonpuutteet kaventuvat.
Myös sisäpiirintiedon mahdollisuus koetaan vähäiseksi tiedottamisen jälkeen.
Sijoittajien riskipreemiovaatimus laskee, yhtiön oman pääoman kustannus laskee.
Näin ollen yritysarvo kasvaa, kun keskimääräiset rahoituskulut (WACC) laskevat.

Jos edeltävä oli liian teoreettista tarkastelua, lisään aiheeseen myös käytännönläheisen tulokulman: IR-viestintä pyrkii luomaan lain sallimissa rajoissa mahdollisimman hyvän ja kiinnostavan kuvan yhtiöstä sijoituskohteena. Viestinnässä on tällöin keskeistä “investment story” ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tämä johtaa mielestäni automaattisesti siihen, että sijoittajalta vaaditaan erityistä kykyä lähdekritiikkiin ja omatoimista selvitystyötä esimerkiksi riskien, joita yhtiöt muuten harvemmin itse korostavat, osalta.

Ja taas eteenpäin. Keväisin on myös mahdollista tutustua vuosikertomuksiin, joita yhtiöt julkaisevat nykyään pääosin sähköisessä formaatissa. Yhtiöt pyrkivät kokoamaan vuosittain keskeisimmät tapahtumat ja taloudelliset luvut samaan pakettiin, minkä lisäksi vuosikertomuksiin sisällytetään usein markkinoinnillista materiaalia henkilökunnan haastatteluista aina taiteellisiin maisemakuviin tehtaan pihapiiristä. Jälleen kerran, materiaali pyrkii luomaan yhtiöstä myönteistä mielikuvaa sidosryhmien keskuudessa, sijoittajan mukaan lukien. Liiallista innokkuutta on siis vältettävä kaikin tavoin.

Lakisääteisistä tiedonantovelvollisuuksista pörssiyhtiöt soveltavat esimerkiksi arvopaperimarkkinalain (AML) 2:5 §:n mukaista säännöllistä tiedonantovelvollisuutta (osavuosikatsaukset), AML 2:6 §:n mukaista tilinpäätöksen julkistamisvelvollisuutta ja AML 2:7 §:n mukaista niin sanottua jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta arvopaperin arvoon vaikuttavista tekijöistä. On siis huomattava, että mainitut tiedonannot perustuvat arvopaperimarkkinalakiin ja ovat siten pääosin standardimuotoisia. Todella yleistävästi pystyy toteamaan, että sijoittajan kannattaa tutustua tuloslaskelmaan (joka kertoo sen, minkä tulo- ja kuluerien summasta voitto tai tappio muodostuu) ja toisaalta myös taseeseen (joka ilmaisee sen, miten yhtiö on rahoittanut toimintansa oman pääoman, välirahoituksen ja vieraan pääoman eli velkarahan kesken). Näiden yksityiskohtien ”kaivaminen omatoimisesti” mahdollistaa sijoituskohteen vaarojen löytämisen ennen kuin yhtiö joutuu niistä mahdollisesti itse tiedottamaan. Onkin selvää, että saan henkilökohtaisesti erittäin suuren osan kaipaamastani informaatiosta juuri lakisääteisen tiedottamisen muodossa. Käytännön ongelmia on kuitenkin kaksi: ensinnäkin numeroiden käsittely (tunnuslukujen laskeminen ja yhdistäminen, historiadatan kerääminen, kehityksen vertaaminen edeltäviin ajanjaksoihin, syklin yli trendien hahmottaminen jne.) on kovin manuaalista ja vaatii aikaa. Toisena haasteena on se, että alkajaisiksi täytyy opetella tulkitsemaan kyseisiä raportteja ja lukujen merkityksellistä sisältöä. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että kaikki tämä on hyvin palkitsevaa.

Laadullisista mittareista ehkä tärkein – osin liittyen esiteltyyn corporate governanceen – on yhtiön johdon kyvykkyys. Mielestäni sijoittajan kannattaa käyttää jonkin verran vaivaa tutustuakseen siihen, kuka hänen rahojansa hoitaa. Karkeasti voidaan ajatella, että pörssiyhtiön hallitus ja toimitusjohtaja ovat osakkeenomistajan kannalta sama asia kuin rahastonhoitaja osuudenomistajan näkökulmasta (ajatus ei ole omani eikä edes uusi). Kannattaa siis perehtyä agenttiin huolella. Käytännön mahdollisuuksia on useita, joista keskeisin lienee yhtiökokous. Kyseinen tilaisuus on itse asiassa ainoa paikka, jossa osakkeenomistaja voi käyttää todellisuudessa osakkeen äänioikeuteen pohjautuvaa vaikutusvaltaansa (joskin enemmistöosakas on usein antanut siunauksensa yhtiökokouksen agendalle). Yritysjohdolla on tapana esitellä yhtiökokouksessa edellisen tilikauden tulos ja nykyhetkellä vallitsevat liiketoimintanäkymät. Yhtiökokous on piensijoittajan varteenotettavin tapa päästä lähelle yritysjohtoa, sillä lähtökohtaisesti vain yhtiön suurimmat osakkeenomistajat voivat edellyttää suoraa neuvotteluyhteyttä toimivan johdon kanssa.

Myös yhtiön toiminnan – ei osakekurssin – historialliseen kehitykseen tutustuminen on hyödyllistä. Pitkän salkun osakkeita valittaessa on mielestäni syytä käyttää vain ns. syklin yli – mieluiten omin käsin laskettuja – tunnuslukuja. Perustana on luonnollisesti käytettävä vain ja ainoastaan toteutuneita arvoja, jotta sijoittaja saa järkevän kuvan yhtiön todellisesta tuloksentekokyvystä – ei esimerkiksi yksittäisen huippuvuoden, taantuman pohjan tai hypoteettisen fantasiamaailman kannattavuudesta. Yhtiön julkaisemien tiedotteiden ohella lähteiksi käyvät yhtiön omat IR-sivustot ja valmiit analyysitietokannat. Jälkimmäisten etuna on usein se, että tunnuslukuja pystyy melko vaivattomasti vertaamaan yhtiön kilpailijoiden vastaaviin (sekä kirjanpidollisten että markkina-arvoisten osalta). Niin sanottu peer group -informaatio auttaa sijoittajaa hahmottamaan, miten yhtiö on arvostettu suhteessa vertailuryhmäänsä. Tämä on tärkeää luonnollisesti siksi, että esimerkiksi normaalina pidettävä P/BV-luku poikkeaa merkittävästi toimialasta riippuen (siksi, että keskimääräisessä pääoman tuotossa ja kasvunäkymässä on rakenteellisia eroja).

Kaiken tässä merkinnässä esitetyn voisi tiivistää siten, että sijoittajalta vaaditaan…

1. Aikaa ja kiinnostusta omien sijoitusten seurantaan.
2. Ymmärrystä siitä, että osa yhtiön tiedotuksesta on pakollista, osa ainoastaan markkinointia.
3. Taitoa analysoida taloudellisia tunnuslukuja ja vähäisessä määrin myös ihmisiä.
4. Hahmotusta sen osalta, kenen intressejä julkaistu tieto pyrkii palvelemaan.
5. Kykyä olla kriittinen ja muodostaa (sekä pitää) oma mielipide informaatiotulvassa.

Ilmaisia lounaita ei siis ole odotettavissa. Sijoittajan kannalta on kuitenkin lohdullista, että ensimmäisen vaatimuksen täyttyminen on mielestäni erittäin hyvä lähtökohta seuraavien omaksumiselle. Tuskin olen ainakaan tähän mennessä tavannut ihmistä, joka olisi syntynyt keskelle analyysiä.

Huomioitakoon vielä eräs seikka, mitä haluan kirjoituksella erityisesti korostaa. Menestyvän sijoittajan kannattaa lähteä sijoituspäätöksissä liikkeelle aina itse yhtiöstä ennen vilkaisua osakekurssiin, joka vaikuttaa yksilön rationaaliseen päätöksentekoon. Kun sijoittaja perehtyy yhtiön toimintaan liittyvään materiaaliin sekä muodostaa lopulta oman mielipiteensä yhtiön laadusta ja arvosta, on osakekurssin merkitys lopulta vähäinen: markkinoilla kullakin hetkellä vallitseva osakkeen viimeisin kurssitaso kertoo sijoittajalle sen, tuleeko osaketta kyseisellä hintatasolla ostaa vai myydä (viitaten sijoittajan henkilökohtaiseen arvioon yhtiöstä). Älä siis jää virran vietäväksi.

Sijoittajan tulee siis valita oma sijoitusfilosofiansa ja elää sen mukaisesti. Näin löytyvät – omalla kohdallani varsin tiukan seulan jälkeen – ne parhaat sijoituskohteet juuri omiin tarpeisiin. Tärkeintä on mielestäni laaja valikoima informaatiota (yhtiöstä, vertailuryhmästä, toimialasta) ja omat johtopäätökset kerätyn aineiston pohjalta. Tieteellisesti ja matemaattisesti orientoitunut lukija tietysti huomauttaa, että edes näillä metodeilla ei pysty voittamaan markkinoita keskimäärin (lähinnä kulujen vuoksi). En myöskään sitä lupaa. On kuitenkin mielestäni itsensä kehittämisen kannalta antoisaa tietää, minkä oletusten varaan oman sijoituskohteen menestys perustuu. Tai vaihtoehtoisesti saada selvyyttä siitä, miksi osakekurssi ei noussutkaan kuin elokuvissa. Parempi ymmärrys yhtiökohtaisista taustoista tekee sijoittamisesta ainakin minulle mielekkäämpää suhteessa spekulatiiviseen toimintaan pelkän kurssikäyrän varassa.

Korostan siten vielä, etten suosittele kenellekään sijoituspäätösten perustamista osakekurssin historialliseen kehitykseen. Enkä edes satunnaisiin blogimerkintöihin.

Kirjoittaja ei omista kirjoitushetkellä tekstissä mainittuja yhtiöitä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Olli17 Kesäkuu, 2012“…edes näillä metodeilla ei pysty voittamaan markkinoita keskimäärin…On kuitenkin mielestäni itsensä kehittämisen kannalta antoisaa tietää, minkä oletusten varaan oman sijoituskohteen menestys perustuu.”

Hienosti sanottu!

Muistanko väärin että olisit julkaisemassa kirjaa ensi syksyllä? Jos olet, niin mitä aiheita/aihetta kirjasi käsittelee ja keille se on suunnattu?

laakari18 Kesäkuu, 2012Kiitos, Jukka! Teksti osui kohdallani sopivaan saumaan, sillä taidan olla juuri tuossa vaiheessa oleva sijoittaja, joka on siirtymässä menneen kurssikäyrän ja osinkohistorian tarkastelusta itse yhtiön analysointiin. Se analysointi tosin taidoillani ja ajallani ei liene amatööritasoa kummenpaa, mutta itselleni silti psykologisesti tärkeää.

Miellätkö itsesi fundamenttisijoittajaksi siitä huolimatta, että tarkastelet myös firmoja sekä niiden johtoa kvalitatiiviselta kannalta?

Kahdenlaista tuloskasvua | Nordnet Blogi18 Kesäkuu, 2012[…] tietyllä, ennalta määritellyllä ajanjaksolla (kts. hyvää hallintotapaa sivuava kirjoitukseni täältä). Sen takia on hyvin olennaista ymmärtää ja selvittää, millä aikavälillä ja millaisia […]

Pensselisetä18 Kesäkuu, 2012Taas hyvä kirjoitus. Olet usein kirjoittanut valtio-omistajasta arveluttavana tekijänä piensijoittajan kannalta ja olen asiasta samaa mieltä. Poliittiset intressit menevät aivan liian usein ristiin muiden omistajien intressien kanssa. Samalla tavalla yhteiskunta voi olla haitallinen myös suurena asiakkaana. Esimerkkinä Vaisala joka ei pysty kehittämään palvelutarjontaansa esim Koneen tai Wärtsilän tapaan kun valtion laitoksissa tarjotaan suojatyöpaikkoja lukuisissa toiminnoissa jotka laitevalmistaja ratkaisutoimittajana pystyisi huomattavasti tehokkaammin toteuttamaan.

Jukka Oksaharju21 Kesäkuu, 2012Olli: Kirjaprojektissa kestää vielä jonkin aikaa, sillä en saata sitä loppuun keskeneräisenä. Voin kuitenkin hieman raottaa mitä tuleman pitää.

Teoksen aihepiirejä ovat tiivistetysti osakemarkkinat, yhtiöanalyysi ja arvostustasojen hahmottaminen. Tarkastelen ensimmäisissä kappaleissa sijoittamista hieman yleisemmällä tasolla, minkä jälkeen siirryn osakemarkkinoille ominaisten mekanismien (teorioiden, filosofioiden, strategioiden ym.) esittelyyn. Tarkoituksena on myös case-tyyppisesti tarkastella lukuisia koti- ja ulkomaisia pörssiyhtiöitä yritysanalyysin (kannattavuus, kasvu, maksuvalmius, kilpailuetu, yritysjohto, corporate governance, omistajarakenne, asiakasnäkökulma jne.) perspektiivistä. Myös nämä luvut tulevat olemaan luonnollisesti mahdollisimman ymmärrettäviä. Kun osakemarkkinoiden toiminta ja yritystoiminnan (globaali) luonne ovat käsitellyt, siirryn tarkastelemaan arvostustasoja sekä paikallisesta että globaalista perspektiivistä (historiadataa mukana), minkä lisäksi pyrin tuomaan esiin näkökulmia sekä yksittäisten yhtiöiden että kokonaisten markkinoiden/toimialojen arvostuksen haarukointiin. Tämän luvun tavoitteena on tarjota lukijalle työkaluja, joiden avulla sijoittaja pystyisi omaksumaan myös käytännön välineitä “omaan analyysiin”. Kirja saattaa sisältää lopulta myös lukuja, joita en tässä yhteydessä maininnut erikseen. Mahdollisesti jotain myös tiivistetään ja karsitaan, sillä tällä hetkellä materiaalia on A4-kokoisessa (!) raakaversiotiedostossa jo lähes 250 sivua.

Kirja on siis suunnattu henkilölle, jolla on edes vähäistä sijoituskokemusta, tai vaihtoehtoisesti innostusta/pientä pohjatietoa sijoittamisen saralla. Mitä pidemmälle kirjan luvut etenevät, sitä yksityiskohtaisemmaksi ja enemmän aikaisempaa kokemusta vaativaksi sisältö muuttuu. Pyrin luomaan kirjan rakenteen melko ajattomaksi, jotta siitä on mahdollisimman suuri hyöty myös myöhemmin. Näin ollen esimerkiksi ETF:t, perinteiset rahastot, lyhyen aikavälin treidaaminen, johdannaistuotteet, asuntomarkkinat ja yleiset perussäästämiseen liittyvät seikat rajataan pois kirjan keskeisestä sisällöstä.

Kirja käsittelee siis pääasiassa osakkeita, markkinoita ja yhtiöanalyysiä.

Tällä hetkellä uskon, että kirja on valmis aikaisintaan loka-marraskuussa. Tiedotan luonnollisesti blogini kautta asiasta enemmän, kun julkaisu lähestyy.

Jukka Oksaharju21 Kesäkuu, 2012laakari: En osaa laittaa itseäni yksittäiseen kategoriaan kovin helposti. Nopeasti asiaa pohdittuani tulin siihen lopputulokseen, että laadulliset tekijät ovat nostaneet merkitystään huimasti, mitä pidemmälle “sijoittajanurani” on edennyt. En osaa oikeastaan sanoa myöskään sitä, jakautuvatko kriteerit tärkeydessä esimerkiksi 70/30 määrällisten hyväksi – saattaa siis olla, että yhtiö täyttää kvantitatiiviset kriteerit äärimmäisen hyvin, mutta en esimerkiksi luota uuteen yritysjohtoon, jonka aikaisemmat näytöt ovat kenties hyvin huonot. Pahaa tekee myös silloin, jos yritysjohdolla ei ole tuntuvaa osakeomistusta johtamassaan yhtiössä. Tietysti rajanveto määrällisten ja laadullisten välillä on myös joskus vaikeaa. Esimerkiksi sinänsä kvalitatiivinen tekijä (kilpailuetu) näkyy välillisesti yhtiön voittomarginaaleissa tai kannattavuuden tasaisuudessa (määrällisellä puolella siis).

Ostot jatkuvat: uusi osto-ohjelma aloitettu | Nordnet Blogi26 Kesäkuu, 2012[…] on ollut koko yhtiön seurantahistorian ajan itselleni lähes ylitsepääsemätön este, sillä corporate governancen onnistuminen edellyttää yritysjohdon ja osakkeenomistajien intressien saumatonta […]

Oman salkun välitilinpäätös | Nordnet Blogi2 Heinäkuu, 2012[…] tarkka harava ostokohteissa on tuottanut lopputulokseksi sen, että salkkuun ei ole osunut yhtään Nokiaa, jonka osakkeista luovuin – rehellisyyden nimissä hyvin onnekkaasti ja suureksi osaksi […]

Hyvin johdetut pörssiyhtiöt | Nordnet Blogi11 Heinäkuu, 2012[…] se valtio-omistajasta, joka tuo yhtiön johtamiseen osin kauhistuttavia elementtejä. Totesin aiemmin tänä vuonna, että sijoittajan kannattaa käyttää jonkin verran vaivaa tutustuakseen siihen, kuka hänen […]

Vuoden 2012 hyvät ja huonot osakkeet | Nordnet Blogi3 Elokuu, 2012[…] Nokia -48.09% Outokumpu -46.43% Sanoma -27.75% Talvivaara -27.45% Rautaruukki -25.65% Cargotec -24.85% Kesko B -19.88% Fortum -15.22% Amer Sports -1.00% Stora Enso R -0.61% […]

“Kärsivällisyys ja osingot…” – Isä ja poika (osake)sijoittajan asialla | Nordnet Blogi4 Syyskuu, 2012[…] kikkoja sitäkin enemmän: esimerkiksi Jukka Oksaharju on ehtinyt käsitellä laatuyhtiöiden kriteerejä, Mika Pesonen puolestaan sijoitussuunnitelman ja ”oman talouden stressitestin” tärkeyttä ja […]

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.