Nordnet Blogi

Pari huomiota Kreikan kaatumista varten

Euroopan finanssimarkkinoiden kohtalo on täysin auki, sillä Kreikan ajautuminen maksukyvyttömyyteen näyttää mahdolliselta jo melko lyhyellä aikavälillä. Siksi ajattelin listata lyhyesti ajatuksiani siitä, miten itse valmistaudun Etelä-Euroopan mahdolliseen luhistumiseen.

Totean lyhyesti, ennen kuin kukaan ehtii kysyä, että Kreikan ero eurosta on mielestäni väistämätön pitkällä aikavälillä. Nykyisessä jossittelussa on siis mielestäni kyse käytännössä ajoituksesta ja eron seurannaisvaikutusten lieventämisestä. Vuonna 2012 Kreikan ero yhteisestä valuutasta aiheuttaisi mitä todennäköisimmin merkittäviä kustannuksia sinulle, minulle ja muille EU:n kansalaisille. Näitä siis pyritään minimoimaan poliittisella pelillä, josta ”pitkän aikavälin kestävä talousajattelu” on mielestäni kaukana. Joku jakoi aikoinaan euromaat omenoihin ja banaaneihin, mikä kuvaa kohtuullisen hyvin rakenteellista ”valuvikaa”. Ilmaisisin itse hieman akateemisemmin, että näin suuren markkina-alueen yhteinen rahapolitiikka on tulossa tiensä päähän. Piiri pyörii vielä hetken, kunnes on turvallisempaa pienentää sitä.

Markkinoiden viime päivien reaktioista päätellen ”tartuntavaara” Espanjaan ja Italiaan on tällä hetkellä vielä liian suuri Kreikan exitille yhteisistä sopimuksista. Mielestäni Espanjalla – jonka odotan pyytävän ensimmäisen apupaketin seuraavien kuukausien aikana – ja Italialla ei ole tämän hetken tietojen valossa riittävää motiivia pyrkiä irtautumaan eurosta. Toivotaan siis heille voimia talouden rakenteiden uudistamiseen.

Koska poliittinen riski on juuri nyt käsin kosketeltava ja suomalaisen sijoittajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, on mielestäni syytä pohtia lyhyen tähtäimen ”pelastusstrategiaa” oman salkun näkökulmasta. Itse olen kiinnittänyt huomiota viimeisen vuoden aikana seuraaviin yksityiskohtiin pohtiessani lähinnä salkkuni potentiaalisia uusia sijoituskohteita.

Ensimmäinen ajatus liittyy yhtiökohtaiselle tasolle. Kriisin tullen on syytä omistaa pääasiassa yhtiöitä, jotka ovat taseiltaan erinomaisessa kunnossa (vrt. tulovirraltaan hyvin hajautettu Sampo tai lähes nettovelaton Nokian Renkaat). Siis sellaisia yhtiöitä, jotka kykenevät myös itse rahoittamaan toimintaansa muiden rahoituskanavien sulkeutuessa hetkellisesti. Syy on selvä: hyvän rahoitusaseman yhtiöt voittavat markkinaosuuksia laskukausina, kun kilpailijat vetäytyvät turvaamaan maksuvalmiuttaan. Toisaalta stabiilin kassavirran toimijat voivat myös ostaa kilpailijoitaan tai niiden osia pois alehintaan, kun markkinat vajoavat lyhyen aikavälin depressioon. Sen sijaan heikon taseen yhtiön omistajat kärsivät laskusuhdanteessa sekä yhtiön tuloksen heikentymisestä että yhtiön omaisuuserien mahdollisesta myynnistä pilkkahinnalla kilpailijoille (vrt. edellä mainittu maksuvalmiuden turvaaminen). Haluan siis itse omistaa iskunkestävän taseen omaavia yhtiöitä, joiden D/E on mielellään alhainen ja liiketoiminnan kassavirta tasaisen vahva. Päinvastaisena esimerkkinä voin mainita mm. Sanoman.

Edellä mainittua näkökulmaa voi myös laajentaa siltä osin, että sijoittaja valikoi salkkuunsa pääasiassa vain sellaisia yhtiöitä, joiden ei tarvitse hankkia (tai uusia) velkarahoitusta seuraavien vuosien aikana – ainakaan merkittävässä määrin. Tämä liittyy siihen, että finanssimarkkinoiden totaalisessa takalukossa kukaan ei uskaltaisi lainata kenellekään. Jos yksittäinen suhteellisen vakavarainen yritys saisi kuitenkin lainaa, olisi sen kustannus huomattavasti korkeampi kuin aiemmalla lainalla johtuen riskipreemion kasvusta. Näin ollen vieraan pääoman uusiminen merkittävässä mittakaavassa lähivuosina aiheuttaa osakkeenomistajalle kaksi riskiä: ensinnäkin yhtiön rahoituskustannusten nousun, mikä syö tulevaisuudessa tuloslaskelman jakokelpoista tulosta. Toisaalta jälkimmäinen riskivaihtoehto on se, että yritys päätyy ”nostamaan uusia varoja” osakkeenomistajilta maksullisen osakeannin muodossa (kun velkarahoituksen markkinat ovat jäässä). Tämä olisi mielestäni epämiellyttävä vaihtoehto, sillä ideaalitilanteessa raha liikkuu yhtiöstä osakkeenomistajille (osinkoina, omien osakkeiden takaisinostoina tai pääoman palautuksena), eikä omistajilta yhtiön suuntaan.

Lisäksi olen kasvattanut hyvin merkittävästi Euroopan ulkopuolisia sijoituksia. Tätä toimintastrategiaa edustaa esimerkiksi Berkshire Hathaway –ostoni hieman alle kuukausi sitten. Ulkomaisten sijoitusten osalta on mahdollista altistaa sijoituksen kehitys valuuttakurssin muutokselle – kysehän on osaltaan myös euron kriisistä valuuttana. Ajatus on lyhyesti ilmaistuna seuraava: sijoittaja ostaa esimerkiksi New Yorkin pörssistä osakkeita, jotka noteerataan luonnollisesti dollareissa. Sijoittaja maksaa ostoksensa kauppapäivän EUR/USD –vaihtokurssin mukaisesti. Tässä vaiheessa olen itse jättänyt vaihtosuhteen suojaamatta (unhedged). Kun USA-osakkeiden myyntihetki joskus koittaa, on sijoittaja joko hyötynyt euron heikentymisestä tai kärsinyt vastaavasti valuutan vahvistumisesta (myynnistä kotiutuvat rahat vaihtuvat euroiksi myyntipäivän EUR/USD -vaihtosuhteella). Kreikan mahdollisen kaatumisen yhteydessä ei liene vaikeaa arvata, kumpaan suuntaan valuutta kehittyy. Näin ollen pyrin itse suojautumaan osittain EUR/USD –vaihtosuhteen kautta, joskin kiinnitän merkittävää huomiota myös taustalla olevaan sijoitusinstrumenttiin (yhtiövalinta). Jos en näin tekisi, voisin suojautua valuuttakurssin heilahteluilta myös erillisellä johdannaisinstrumentilla.

Eräänä ulottuvuutena mainitsen myös kasvavan kiinnostukseni sijoittaa yhtiöihin, joiden liiketoiminnasta merkittävä osa syntyy Euroopan ulkopuolella. Väliä ei siis ole niinkään sillä, missä maassa osake on noteerattu. Merkittävää on se, mistä maista yhtiön tulos muodostuu. On selvää, että tältä osin sijoittajan tulee avartaa katsettaan myös OMX Helsingin ulkopuolelle, sillä kotimaisista yhtiöistä vain harva toimija harjoittaa globaalisti kannattavaa liiketoimintaa. Suomessa noteeratuista yhtiöistä kiinnitän huomiota siihen, että yhtiöiden päämarkkina-alueet eivät ole Keski-Euroopassa. Näin ollen Eurooppa-sijoitukseni keskittyvät hyvin voimakkaasti Pohjoismaihin.

Lopuksi kenties tärkein kohta, joka liittyy uusien sijoituskohteiden sijaan oman salkun suojaamiseen. Kuten esitin aiemmin tässä blogimerkinnässä, vaativat yhtiöiden valinta ja rahoitusrakenteeseen tutustuminen sijoittajalta aikaa ja vaivaa – joskaan ilmaisia lounaita löytää vain harvoin sijoittamisen saralta muutenkaan. Viimeistään nyt sijoittajan on mielestäni aika laittaa henkilökohtaisen taseensa ”pahan päivän puskurit” kuntoon. On selvää, että rahoitusmarkkinoiden kriisitilanteissa osakkeenomistajalla tulee olla kyky pääomittaa omistamiaan yhtiöitä maksullisten osakeantien muodoissa. Itse pidän määrällisesti yli 30%:n euromääräistä likviditeettipuskuria suhteessa oman salkkuni tämän hetken markkina-arvoon. On sinänsä mielestäni melko samantekevää, ovatko puskurit ”käteistä tilillä”, seteleitä patjan välissä, mahdollista luottolimiittiä tai pankin kanssa valmiiksi neuvoteltua ”bullet-lainaa”. Itselläni puskurit muodostuvat pääasiassa ensiksi ja viimeksi mainituista. Tuomiopäivän margin of safetya laskiessa sijoittajan ei kannata laskea mitään mahdollisten osinkojen varaan. Omien sijoitusten suojauksen osalta tärkeintä on mielestäni se, että sijoittaja välttää varmuudella kalliin likviditeettineuvottelun huolehtimalla sopimusteknisistä seikoista hyvissä ajoin. Kun lahkeet ovat jo kastuneet, on liian myöhäistä erityisesti kustannusten kannalta.

Kirjoittajan mielestä Kreikan kaatuminen ja irtautuminen yhteisestä valuutta-alueesta ovat vain ajan kysymyksiä. Kirjoittajan mielestä kotimaisten osakehintojen lasku ei houkuttele ostamaan, sillä samalla sijoittaja tulisi kasvattaneeksi Eurooppa-riskiään. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

TT15 Toukokuu, 2012MIelenkiintoisia näkemyksiä. Mikäli tapahtuu oikein kunnon katastrofi niin ei siinä auta käteinen yhtään sen enempää kuin mikään muukaan, sillä pahimmassa tapauksessa rahalla ei saa ostettua yhtikäs mitään. Tämän takia pitäisin melkein parempana omistaa vakavaraisien yritysten osakkeita, joukkolainoja tai paras vaihtoehto on tietysti omaa maata. Vakavaraisista yrityksistä huomioisin ensin energiayhtiöt kuten Fortum suomalaisista ja Vattenfall ruotsalaisista. Myös ne yritykset jotka toimivat pääasiassa Euroopan ulkopuolella ovat mielestäni parhaimpia sijoituskohteita katastrofin sattuessa.

jak_the_ripper15 Toukokuu, 2012hyvä tiivistys. vertaan tilannetta viime vuoteen niin voisi kuvitella tilanteen olevan astetta vakavampi. silloin greikalta ostettiin lisävuosi, mutta tiedettiin, että syöpäkasvainta ei saatu leikattua. niin ollen voisi olettaa, että nyt niiataan viime vuotta syvemmällekin. 23.5 on sammon CPD, jossa varmasti nalle ja kari kertovat kantansa. on merkillepantavaa, ettei monikaan yhtiö ole laskusta huolimatta ilmoittanut omien osakkeiden ostosta. oletan, että hekin pelkäävät pahinta.

kalle16 Toukokuu, 2012“Kreikan mahdollisen kaatumisen yhteydessä ei liene vaikeaa arvata, kumpaan suuntaan valuutta kehittyy.”

Voisitko selventää tätä näkemystä? Mikäli luen rivien välistä oikein, niin ennustat että euro heikkenee suhteessa dollariin ja esim. puntaan. Markkinat ovat tietenkin jo jossain määrin ennakoineet tämän (vrt. viime aikainen euron kurssin lasku). Kreikan eron jälkeen tartuntavaikutuksen pelossa tämä trendi varmasti jatkuu. Pitkällä – ja ehkä jopa keskipitkällä – aikavälillä olettaisin euron kuitenkin vahvistuvan kun yksi ‘mätä omena’ on poissa (pahoitteluni karkeasta ilmaisusta kaikille kreikkalaisille lukijoille).

Jukka Oksaharju16 Toukokuu, 2012Kalle: Aavistat näkemykseni aivan oikein. Henkilökohtaisesti näen euron heikentyvän erityisesti lyhyellä tähtäimellä (EUR/USD -vaihtosuhteessa alle 1,20 taso on hyvin realistinen). Trendi on jo nyt selvä, sillä kuukausi sitten vaihtosuhde oli noin 1,32 ja tänään 1,269. En tosin näe, miten euro voisi olla edes keskipitkällä aikavälillä kovin vahva suhteessa dollariin – Euroopan talous tulee kyntämään nähdäkseni vielä useamman vuoden, ohjauskorot ovat Euroopassa alhaiset “pidennetyn ajanjakson” ja lisäksi valuutta-alueen ongelmat pelottavat sijoittajia. Sen sijaan USA:ssa talous näyttää voivan paremmin ja korkoja tullaan nostamaan Atlantin toisella puolella – tämän hetken näkemykseni mukaan – mitä todennäköisimmin selvästi aiemmin kuin täällä. Heitän siis lopuksi ilmaan retorisen kysymyksen: miksi sijoittajat haluaisivat euroja, kun Euroopassa korkotuotto on alhainen, valuutan tulevaisuus epävarma ja yleiset talousnäkymät heikot? Olen siis selvästi optimistisempi USA:n tulevaisuuden suhteen sekä markkinana että valuutta-alueena.

Ajatuksia markkinatilanteesta ja ostokohteista | Nordnet Blogi6 Kesäkuu, 2012[…] markkinauutisointiin. Viimeisimmät otsikot kertovat Euroopan poliittisesta takalukosta, Kreikan lähestyvästä erosta, ”Spanicin” leviämisestä talletuspaoksi ja niin edelleen. Samalla kommentaattorit ennustavat […]

Oman salkun välitilinpäätös | Nordnet Blogi2 Heinäkuu, 2012[…] e) Kuluttajaorientoituneiden yhtiöiden painottaminen syklisten kustannuksella f) Ylläpitää vahvaa likviditeettiasemaa markkinoiden äkillisen heikentymisen […]

Velkakriisin kurssipohja on ohitettu | Nordnet Blogi14 Syyskuu, 2012[…] Indeksitasolla kehitys on ollut varsinaista vuoristorataa viimeisten 12 kuukauden aikana. Kun Kreikan erosta puhutaan viimeistään lokakuussa seuraavan rahoituserän myöntämisen yhteydessä, tulee […]

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.