Nordnet Blogi

Pari sanaa eri sijoitusstrategioista

Sanonnan mukaan se, jolla ei ole omaa suunnitelmaa, päätyy ennemmin tai myöhemmin osaksi jonkun toisen suunnitelmaa. Tämä pätee ainakin osittain myös sijoitusmarkkinoilla, joilla järjen ohella myös tunteet vaikuttavat päätöksentekoon. Asetelmasta johtuen on kokemusten valossa välttämätöntä, että sijoittaja laatii sijoitussuunnitelman ja osana sitä kartoittaa oman sijoitusfilosofiansa ja -strategiansa. Tätä voitaneen kutsua myös sijoitustyyliksi. Erilaisia vaihtoehtoja sijoitustoimintaan suhtautumiseen on monenlaisia, ja esittelen tässä merkinnässä niistä pääpiirteittäin neljä perustavanlaatuisinta.

Uskoakseni sijoittajan kannattaa olla valitsemalleen tyylille uskollinen. Jos sitä menee muuttamaan keskellä kurssipaniikkia tai -kiimaa, on vaarana hätiköinti tuottojen kustannuksella. Oikeastaan tästä psykologisesta ansasta johtuen on mahdollista jopa väittää, että seuraavaksi esiteltävien tyylien valintaa olennaisempaa on valinnassa pysyminen niin kauan, kunnes järkiperusteet muuttuvat.

Koska ihmiset ovat luonteeltaan, riskinsietokyvyltään, tavoitteiltaan sekä henkilökohtaiselta elämän- ja taloustilanteeltaan erilaisia, löytyy sopivin sijoitustyyli vain yksilöllisesti. Ei ole olemassa yhtä yleispätevää tapaa sijoittaa, vaikka henkilökohtaisesti kirjoitankin runsaasti arvo- ja osinkosijoittamisesta. Tätä on luontevinta tarkastella, koska oma ajatuksenjuoksu kulkee samaa latua.

Ennen eri sijoitustyyleihin siirtymistä on mainittava, että ne eivät kategorisesti sulje toisiaan pois. Sijoittaja voi laatia koko salkunhoitonsa esimerkiksi kahden eri tyylin kombinaationa. Tärkeää on uskoakseni se, että suunnitelma on järjestelmällinen ja ”hyvän sään aikana” tehty.

1) Päiväkauppa

Lyhyen tähtäimen sijoitustoiminnassa pyritään löytämään sellaisia osakkeita, joiden oletettu tuleva kurssikehitys on nousujohteista. (Poikkeuksena tähän on lyhyeksimyynti, jossa otetaan kurssinäkymystä laskun puolesta.) Perustilanteessa päiväkaupan ansaintalogiikka perustuu siihen, että pian löytyy seuraava sijoittaja, joka on valmis maksamaan samoista osakkeista enemmän huomenna. Englanninkielisessä sijoituskirjallisuudessa viitataan tässä yhteydessä myös termiin greater fool. Kärjistäen menestys perustuu siihen, että sijoittaja arvaa oikein, mitä muut sijoittajat tulevat tekemään seuraavaksi (ei niinkään sitä, miten itse yhtiöllä menee).

Käytännössä päiväkauppa voi olla aikahorisontiltaan vain muutamien sekuntien tai minuuttien kestoista aktiivista kauppaa. Tämän vuoksi moni puhuu päiväkaupan yhteydessä osakkeiden ”omistamisen” sijaan ”spekulaatiosta” tai ”kurssikeinottelusta”. Näkökulma juontaa juurensa siihen, että päiväkauppias seuraa osakkeen hintamuutoksia, ei niinkään liiketoiminnan ansaintakyvyn muutoksia.

Tarkoituksena ei ole näillä termivalinnoilla kuitenkaan viestiä sitä, että päiväkauppaa käyvä olisi mitenkään b-luokan sijoittajakansalainen tai automaattisesti tuomittu pitkäjänteistä sijoittajaa huonompaan tuottoon. (Tosin kustannustasosta johtuen näen päiväkauppaa käyvän olevan lähtökohtaisesti takamatkalla ainakin passiiviseen indeksituottoon nähden.)

2) Indeksisijoittaminen

Edeltävästä poiketen indeksisijoittaja käy kauppaa lähtökohtaisesti vain harvakseltaan, yleensä ostaen lisää indeksiosuuksia (usein rahasto-osuuksia, joko perinteisiä tai ETF-osuuksia). Koska indeksisijoittaja lähtökohtaisesti omistaa koko pörssiä erittäin hajautetulla salkulla, on hänen tuotto-odotuksensa markkinatuotto vähennettynä sijoitustoiminnan kuluilla ja veroilla. Toisin sanoen indeksisijoittaja ei pyri löytämään voittajaosakkeita ja lyömään yleistä markkinakehitystä aktiivisin yhtiövalinnoin.

Toisaalta indeksisijoittaja ei yleensä myöskään ajoita osto- ja myyntipäätöksiään, vaan noudattaa esimerkiksi valmiiksi laadittua kuukausisäästämisen suunnitelmaa. Siinä osuuksia ostetaan sekä nousuissa että laskuissa, jolloin keskimääräiseksi hankintahinnaksi muodostuu kohtuullinen sisäänmenokurssi. (Lisähuomiona mainittakoon, että indekseihin voi sijoittaa toki myös näkemyksen kanssa.)

Erityisesti pitkäjänteiselle säästäjälle, joka ei jaksa, halua tai osaa analysoida yksittäisiä yhtiöitä, indeksisijoittaminen on paras tapa päästä kustannustehokkaasti järkevään tuotto-odotukseen. Lisäulottuutena on hyvä mainita, ettei indeksisijoittaminen ole ”kaikki tai ei mitään” -tyyppinen ratkaisu, vaan se voi olla myös vain osa salkunhoitoa.

3) Arvosijoittaminen

Sijoittaja voi valikoida salkkuunsa erityyppisiä yhtiöitä: arvo-osakkeista huokeasti hinnoiteltua yhtiön netto-omaisuutta ja tasaista osinkovirtaa, tai kasvuosakkeista vauhdikkaita kurssimuutoksia ja tuntuvia tulevaisuuden kasvuodotuksia. Arvosijoittajat etsivät jo historiallisesti ansaintamallinsa toimivuuden ja suorituskykynsä osoittaneita yhtiöitä, kasvusijoittajat sen sijaan liiketoimintoja joiden tulostaso kohenee nopeasti juuri nyt ja odotusten mukaan myös tulevaisuudessa.

Arvosijoittaja pyrkii ostamaan euron nimellisarvoaan halvemmalla. Toisin sanoen hän vertaa osakkeen hetkellistä markkinahintaa yhtiön liiketoiminnan todelliseen mittaristoon, kuten myyntiin, tulokseen, tasearvoon tai osinkoon. Hän tiedostaa, että paniikin hetkellä osake saattaa laskea tilapäisesti alle liiketoiminnan todellisen sisäisen arvon, joka on perusteltavissa arjen ansaintakyvyn kautta.

Koska sijoituksen arvo on kuitenkin aina tulevaisuudessa, on myös arvosijoittajan ennustettava. Sen hän tekee aina määrittäen osakkeen todellisen arvon konservatiivisesti, ei ainoastaan liiketoiminnan optimistiseen tulevaisuuteen luottaen. Arvosijoitus muodostuu optimitilanteessa hyväksi, vaikka kaikki ei liiketoiminnan tasolla menisikään jatkossa kuin elokuvissa. Tätä kutsutaan turvamarginaaliksi.

Filosofian tasolla arvosijoittaja pyrkii maksimoimaan salkun pitkän aikavälin osinkovirtoja. Hän tiedostaa, että mikäli tavoite saavutetaan, seuraa perässä myös omistusten markkina-arvo. Pitkäjänteisestä osta ja unohda -tyyppisestä suhtautumisesta johtuen osinko onkin arvosijoittajan ainoa juokseva tulovirta ennen osakkeiden mahdollista myyntihetkeä. Sellaisenkin hetken arvosijoittaja kohtaa, mikäli osakekurssi nousee kuplahintaan vailla perustetta liiketoiminnasta, tai mikäli yhtiön toimiala kohtaa vakavan kannattavuuskriisin esimerkiksi uuden teknologian myötä. Myös pysyvä yhtiökohtainen kriisi voi olla peruste myyntipäätökselle.

Arvosijoittajan profiili ei merkitse sitä, että salkun tulisi sisältää vain kasvuun kykenemättömiä menneisyyden yhtiöitä. Päinvastoin. On korostamisen arvoista, että nopeasti kasvavat ja tuloskuntoaan trendinomaisesti kohentavat yhtiöt ovat ensisijaisia valintoja myös arvo-osakkeita sisältävään salkkuun. Tosin sillä edellytyksellä, että osakkeita on mahdollista ostaa hetkellisen markkinapaniikin tarjoaman alennusmyynnin arvostuskertoimilla.

Arvosijoittajalle on siis hyvin olennaista, kuinka paljon hän maksaa kasvusta. Hyvä yhtiö ei ole automaattisesti hyvä sijoitus, jos osakkeen arvostustaso on ostohetkellä liian korkea. Yhtiö kyllä säilyy hyvänä yksilöllisestä hankintahinnasta riippumatta, mutta yhtiön tuottamista kassavirroista laskettava tuotto pienenee sijoittajan oman eli yksilöllisen hankintahinnan kohotessa. Karkeana esimerkkinä todettakoon, että miljoonan nettotulos yhtiöltä tuottaa omistajalleen esimerkiksi 10 miljoonan hankintahinnalla 10 % ja 40 miljoonan hankintahinnalla vain 2,5 %. Price is all-important.

Toisaalta arvosijoittajaa kiinnostaa, miten ennustettavaa ja vakaata kasvu on (yhtiön laatukriteeri).

4) Kasvusijoittaminen

Kasvuyhtiöihin sijoittavalla kokonaistuottotavoite on usein painokkaasti kurssinousussa, vähemmän osinkovirrassa. Tosin liiketoiminnan kasvua tavoitelleessaan kasvuyhtiösijoittaja tavoittelee ainakin välillisesti myös vahvaa osakekohtaisen osingonmaksukyvyn kasvua.

Hän siis pyrkii löytämään kohteita, joiden bisnes kasvaa keskimääräistä nopeammin. Taustalla on uskomus siitä, että liiketoiminnan vahva kasvu heijastuu myös osakekurssin nousuun. Tavoitteena on luonnollisesti löytää tällaiset kasvuhelmet ennen kuin muut löytävät ne. Tällöin kasvusijoittaja saisi ”kaksinkertaisen tuoton”: tuloskasvun ja tuloskertoimen (p/e-luvun) kasvun. Vastaavasti heikossa skenaariossa nämä ulottuvuudet tulevat kasvusijoittajan omille kasvoille laskun merkeissä.

Sekä arvosijoittaja että kasvusijoittaja ovat kiinnostuneita yhtiöistä, jotka kasvattavat tasaisesti osingonjakoaan – onhan osakekohtaisen voitonjaon kasvu kurssinousunkin edellytys pitkällä aikavälillä. Vain vuosien mittaan osinkoaan korottavat yhtiöt loistavat pörssissä suhdanteiden yli, koska ne kykenevät palkitsemaan omistajiaan yhä suuremmilla summilla.

Tuntuvilla tulevaisuuden odotuksilla ladatut kasvuosakkeet ovat kuitenkin herkkiä suhdannevaihteluille. Kun makrotalous kirkastuu, kohoavat menestyvien kasvuyhtiöiden osakkeet ripeästi ja usein jo yleisen markkinatilanteen parantumista ennakoiden kurssiennätyksiin. Liiketoimintaympäristön yleisnäkymän vahvistuessa kasvuyhtiölle tarjoutuu mahdollisuus kasvattaa tosiasiallisen liiketoimintansa myyntiä kannattavasti, mikä lähtökohtaisesti kohentaa yhtiön nettotuloskertymää jälleen uudelle ennätystasolle.

Kaikkiaan on mahdollista sanoa, että kuten arvosijoittajalla, myös kasvuyhtiösijoittajalla sijoitusanalyysi keskittyy ensisijaisesti itse yhtiöön, ei niinkään sen osakekurssin liikehdintään. Eroavaisuutena arvosijoittajaan on, että kasvusijoittaja painottaa nimenomaan tulevaisuuden ennustamista, siinä missä arvosijoittaja antaa enemmän arvoa jo nähdylle liiketoiminnan toteumalle, korostaen varovaisuutta.

SIJOITUSKIRJAT OVAT NYT ALENNUKSESSA (hinnat sis. postituksen ja ALV:n):

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa). 

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

>> Sijoituskirjojen tilauslomakkeelle

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia. Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: HikingArtist.com / Foter.com / CC BY-NC-ND

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

1
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Kiitos Jukka, tämä oli hyvä. Kaikki sijoitustyylit näistä ovat käytössä paitsi päiväkauppaa en ole kokeillut, koska uskon että siinä saisin pahasti näpeille. Onnittelut niille Guruille, jotka tuon taidon taitavat.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.