Nordnet Blogi
Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Pari sanaa osakkeiden säännöllisistä lisäostoista

Omat kokemukset ovat osoittaneet, ettei osakkeita pysty kovinkaan korkealla onnistumisprosentilla ostamaan ja myymään kurssikäyrän käänteissä – ainakaan säännönmukaisesti. Olen kuitenkin huomannut, ettei tämä ole tarpeenkaan pitkän aikavälin sijoitusmenestystä tavoiteltaessa. Päivän hyvä uutinen onkin se, että menestykseen riittää osakkeiden ostaminen alle yhtiön todellisen arvon eli suhdanteiden yli ulottuvan tuloksentekopotentiaalin. Tarkastelen tässä merkinnässä osto-ohjelman laatimisen yleispiirteitä ja esittelen yhden mahdollisista toimintatavoista.

Osakkeiden osto-ohjelmia on useanlaisia. On tasaisia euromääriä, tasaisia kappalemääriä ja tasalukuisia euroja osakkeen yksikköhinnassa. Henkilökohtaisesti suosin tavanomaisesti sellaista osto-ohjelmaa, joka rakennetaan ajallisesti hajautettuna tasaisille euromäärille ostoerän rahamäärän mukaan. Konsepti on hyvin perustavaa laatua oleva, eikä sen käsittämiseen tarvita kummoistakaan pohjatietoa sijoitustoiminnasta. Eikä suuria pääomia.

Kenelle osto-ohjelma soveltuu?

Kantavana ajatuksena on, että sijoittaja on pitkäjänteinen. Lisäksi hänellä on ostoprosessin alussa tietty ”kiinteä euromäärä”, jonka hän haluaa sijoittaa joko ylipäätään osakemarkkinoille (indeksituotteeseen) tai yksittäiseen osakkeeseen (yhtiövalinta). Tämä euromäärä (rahapotti) jaetaan osto-ohjelmaa suunniteltaessa riittävän moneen eri ostoerään. Pyrkimyksenä on ajallinen hajautus. Koska emme voi tietää varmuudella, mitä muut sijoittajat tekevät osakkeillaan huomenna ja ylihuomenna, voimme ainoastaan varautua ostamaan lisää laatuyhtiön (tai pörssi-indeksin) osakkeita (rahasto-osuuksia), mikäli kurssit laskevat yhä. Näin voi tarjoutua ainakin mahdollisuus laskea keskihankintahintaa.

Kuten jo todettua, henkilökohtaisesti suosin lisäostoeriä nimenomaan tasaisina euromäärinä, en ostettavien sijoituskohteiden tasaisina kappalemäärinä. Tästä esitän perustelut tämän merkinnän edetessä. Suunnitelmallisen osto-ohjelman selkeänä etuna on, että sen aloittaminen ei edellytä sijoittajalta ehdotonta näkemystä markkinoiden lähitulevaisuuden suunnasta. Itse asiassa on yleensä ainoastaan sijoittajan eduksi, mikäli markkinat laskevat koko osto-ohjelman ajan ja sen loppuun asti. Osakkeiden ostaminen ja kurssilaskun toivominen saattaa tietenkin äkkiseltään kuulostaa hurjalta yhdistelmältä. Sitä se ei kuitenkaan ole, kun ottaa järjen ja matematiikan mukaan analyysiin.

Jos kurssit laskevat osto-ohjelman edetessä, sijoittaja saa ostettua kappalemääräisesti enemmän osakkeita joka ostoerällä verrattuna tilanteeseen, jossa kurssit nousisivat viivoittimella piirtäen heti ensimmäisen ostoerän jälkeen. Ja suuremmalla osakkeiden kappalemäärällä sijoittaja luonnollisesti saa omistukseensa suhteellisesti suuremman osan yhtiöstä sekä sen tulevista voitoista ja osingoista. Enemmän siis pääomavoittoja ja osinkoja pitkälle tulevaisuuteen, mikä johtaa lopulta kohoavaan salkun markkina-arvoon.

Sama idea ”laskun toivomisesta” soveltuu havainnollistavana esimerkkinä myös ruokakauppaan. Olet järjestämässä valtavia (ja hermoja raastavia) sukujuhlia ja tarvitset 30 pakettia kahvia. Suunnittelet ostavasi ne kolmella eri kauppareissulla seuraavien kolmen viikon aikana. Toivotko silloin kahvipakettien hinnan nousua vai laskua osto-ohjelmasi aikana?

Asian kääntäen käytännönläheinen esimerkki havainnollistaa, että oikeastaan kurssinousua kannattaa toivoa vain sijoittajan, joka aikoo luopua osakkeistaan. Toisin sanoen sellaisen, joka ei ole lähitulevaisuudessa netto-ostaja.

Ajatusta pidemmälle jalostaen itse asiassa edes pitkäjänteisen osinkosijoittajan ei kannata toivoa omistuksilleen arvonnousua heti, koska alhaisin arvostustasoin hän saisi sijoitettua osinkonsa uudelleen kannattavasti (kappalemääräisesti enemmän osakkeita ja parempi osinkokasvun kulmakerroin salkkuun).

Mainittakoon tässä viitekehyksessä kuitenkin, ettei sijoittajalle ole käynyt suurta vahinkoa, mikäli yleinen kurssikehitys lähtisi yläviistoon heti ensimmäisten ostoerien jälkeen. Tällöinhän sijoittajan kaikki ostokset olisivat plussan puolella.

Toivottavasti nämä kärjistykset auttavat käsittämään edellä esittämäni väitteen siitä, ettei ajallisesti hajautetun osto-ohjelman aloittamisen edellytyksenä ole kirkas näkemys markkinoiden huomisen suunnasta.

Kolme tärkeää kysymystä ennen ostotoimeksiantoa

Luonnollisesti sijoittajan tulee ensin laatia suunnitelma siitä, millaisen kokonaissumman hän aikoo yksittäiseen kohteeseen sijoittaa. Onko osto-ohjelman kokonaispotti lopulta esimerkiksi 1 000 euroa, 5 000 euroa vai 20 000 euroa?

Toinen merkittävä pohtimisen arvoinen kysymys on, moneenko eri ostoerään osto-ohjelman kokonaispotti kannattaa jakaa? Yli kymmenen ostoerän ohjelmissa koko sijoitettavan summan täytyy olla varsin suuri, tai muutoin suhteelliset kaupankäyntikustannukset tulee huomioida yksittäisen ostoerään kokoon nähden.

Kolmas painoarvoltaan suuri pohdittava on, kuinka tiiviisti yksittäisiä ostoeriä viedään käytäntöön. Jos ostoeriä suoritetaan viikoittain, on ajallinen hajautus lähinnä teknisluontoinen, ei reaalitalouden suhdannevaihteluita torjuva. Käytännössä tämä kohta on hyvin riippuvainen kahdesta jo edellä päätetystä ulottuvuudesta. Henkilökohtaisesti jaan osto-ohjelman yleensä mieluummin kuukausi- kuin kvartaalitasolle. Mahdollista on toki sijoittaa lisää myös vain kerran vuodessa, mutta keskivertosijoittajan istumalihakset tuskin riittävät esimerkiksi lähtökohtaisesti viiden vuoden osto-ohjelmaan yksittäisessä kohteessa.

Lisättäköön edeltävään kuitenkin se tosiasia, että pitkähkössä aikaikkunassa sijoittaja tarvittaessa ehtii palkkatulojensa kautta säästää varoja lisäostoeriin. Toisin sanoen osto-ohjelman aloitushetkellä hänellä ei välttämättä tarvitse olla rahaa kuin ensimmäiseen välittömään ostoerään. Jo esitettyyn viitaten järjestelmällinen suunnitelma hänellä kuitenkin täytyy olla alusta pitäen.

Mainittakoon ajallisen hajautuksen sivuhuomiona myöskin se, että osto-ohjelma on käytännössä mahdollista jakaa myös tasaisiin euromääriin osakkeen kurssikehityksessä alaspäin (ostan X eurolla lisää, kun osakkeen hinta on 14 euroa per osake, ja joka euro kurssilaskua per osake siitä alaspäin ostan osakkeita lisää X eurolla).

Näin toimimalla ostot kuitenkin pysähtyvät välittömästi osakekurssin nousukäänteen jälkeen. Erona tasaisiin euromääriin per lisätoimeksianto on se, että laajemmin esitellyssä vaihtoehdossa ostoja tehdään myös nousevaan kurssiin siihen asti, kunnes osakkeen hinta saavuttaa ja ylittää ”todellisen arvonsa” (sikäli, kun ”arvo” on määritetty alkujaan oikein).

Esimerkki osto-ohjelmasta käytännössä

Kuvitellaan, että osakkeella käydään kauppaa kalenterivuoden aikana hintahaarukassa 50–150 euroa per osake. Näin ollen kalenterivuoden osakekohtainen keskihinta on 100 euroa, mitä lähelle sijoittaja todennäköisesti osuisi osakehankinnassaan, mikäli hän ei hyödyntäisi tasaisiin euromääriin ajallisesti jaettua osto-ohjelmaa.

Kuvitellaan edelleen, että sijoittaja hyödyntää 3000 euron sijoituksessaan järkevää osto-ohjelmaa, suorittaen osakeostot kolmena eri ajankohtana kalenterivuoden aikana. Ostot tehdään 1 000 euron tasaisilla kertasummilla. Ensimmäisessä ostoajankohdassa osakekurssi liikkuu 100 eurossa, joten sijoittaja saa 10 osaketta. Toisessa erässä osakekurssi on vain 50 euroa, joten sijoittaja saa 20 osaketta. Kolmannessa eli viimeisessä erässä osakekurssi on 150 euroa, ja sijoittaja saa ainoastaan 6,6 osaketta.

Sijoittaja on käyttänyt vuoden aikana osakeostoihinsa suunnitelman mukaiset 3 000 euroa, saaden yhteensä 36,6 osaketta. Kun käytetyn euromäärän jakaa osakkeiden lukumäärällä, saadaan osakekohtaiseksi keskihankintahinnaksi 82 euroa. Tämä on 18 prosenttia alle osakkeen vuoden keskikurssin. Miten tämä on mahdollista?

Järkevän osto-ohjelman salaisuus piilee siinä, että sijoittaja osti osakkeita kappalemääräisesti enemmän silloin, kun kurssi oli alhaalla – ja vastaavasti kappalemääräisesti vähiten silloin, kun kurssi oli korkeimmillaan.

Sijoittaja ei olisi päätynyt vastaavaan lopputulokseen, jos osto-ohjelma olisi jaettu eri ostoajankohdittain tasaisten osakemäärien periaatteella.

Silloin salkkuun olisi tullut ensimmäisessä ostoerässä osakkeita 1000 eurolla (10 kpl), toisessa eli halvimmassa erässä vain 500 eurolla (10 kpl) ja kalleimmassa erässä suurimmalla, jopa 1500 euron potilla (10 kpl).

Yhteensä sijoittaja olisi saanut vaihtoehtoista strategiaa noudattamalla 30 osaketta, jolloin keskihankintahinnaksi olisi muodostunut kalenterivuoden keskikurssi 100 euroa osaketta kohden.

Kaikkiaan osto-ohjelma voi toimia yhtenä hyvänä apuvälineenä sijoittajan eliminoidessa tarvetta suhdanteen syvyyden ja keston ennustamiselle. Pitkän aikavälin perspektiivissä sijoittajalle riittää, että osakkeita hankitaan alle niiden todellisen arvon. Kurssipohjaan osumisella ei ole itseisarvoista merkitystä.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät gurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Laatuguru-uutuuskirja esittelee laatuyhtiöstrategian kantavat periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

TILAA LAATUGURU TÄSTÄ LINKISTÄ

-> SIIRRY KIRJAN ESITTELYSIVUILLE

Laatuguru-kirjaa on saatavilla Nordnetissä myös osana neljän sijoituskirjan pakettia, joka sisältää signeerauksen tai omistuskirjoituksen. 

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä.

Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: barnyz on Foter.com / CC BY-NC-ND

Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa

Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link