Nordnet Blogi
Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Pari sanaa osingoista

Pidän itseäni osinkosijoittajana, mutta en lainkaan sanan tavanomaisessa merkityksessä. Tässä blogimerkinnässä pyrin avaamaan oman ajatusmaailmani suhteessa yrityksen osingonjakopäätöksiin ja niihin reagoimiseen. Yksittäisen vuoden osinkotuotolla on mielestäni lähinnä viihdearvoa, eikä sillä ole mitään merkitystä sijoituskohteen pitkän aikavälin menestyksen kanssa.

Yleisellä tasolla sijoittajat kiinnittävät mielestäni aivan liioitellusti huomiota siihen, mitä yritys itse ehdottaa osingonjaoksi lyhyellä aikavälillä. Osa sijoittajista ei tule ajatelleeksi lainkaan sitä, että voitonjakopäätökset (ml. osinko ja omien osakkeiden takaisinostot) ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat yrityksen pääomarakenteeseen ja muihin rahoituspäätöksiin. Liian usein ajatellaan, että ”osinko vain tupsahtaa tilille keväisin”.

Kyseiseen varsin lyhyeen ajatusketjuun kuuluu myös se, että osingon pitäisi olla mahdollisimman suuri. Aivan kuin suuri osinko ei olisi pois mistään muusta osasta yrityksen toimintaa?

Ensin on kuitenkin syytä avata hieman osinkoihin liittyvää käsitteistöä.

Osinko on osuus yhtiön tuloksesta, joka jaetaan yhtiön osakkeenomistajille. Pääsääntöisesti osinko jaetaan kotimaisista yhtiöistä kerran vuodessa ja vuosituloksesta. Edellisessä lauseessa on syytä pitää paino sanalla ”tuloksesta”. Tämän mukaan osinkoa ei voida pidemmän päälle jakaa laisinkaan, jos yhtiö ei harjoita voitollista liiketoimintaa. Yrityksen voitollisuus onkin eräs henkilökohtaisen sijoitusfilosofiani pysyvistä kriteereistä, joista en tule joustamaan koskaan. On myös syytä huomauttaa, että osingonjakopäätös on aina tahdonvaltainen (pl. vähemmistöosinko), minkä tulen tämän blogimerkinnän edetessä osoittamaan.

Toinen varsin merkittävä käsite osinkosijoittamiseen liittyen on yhtiön osingonjakosuhde. Tämä peilaa yhtiön pääomarakenteeseen liittyvää politiikkaa: jaetaanko voittovarat pääosin osakkaille, vai investoidaanko varat tulevaan kasvuun? Saman asian voisi muotoilla sijoittajan näkökulmasta seuraavasti: haluanko vahvan osinkotuoton nyt, vai kasvavan osinkotuoton tulevina vuosina?

Jos yhtiö jakaa tuloksestaan valtaosan osakkaille jo nyt, niin seuraava kysymys kuuluu, miten se rahoittaa tulevaisuudessa kasvunsa? Vai jakaako yhtiö merkittävästi osinkoa juuri siksi, että sillä ei ole hyvää kasvunäkymää tai investointikohteita näköpiirissä? Tämän voi katsoa osakkaan näkökulmasta seuraavasti: onko yrityksen johdolla perusteltua syytä pidättää tuloksesta suurta osaa yhtiössä?

Osingonjakosuhde (payout ratio) lasketaan käytännössä seuraavasti.

(osakekohtainen osinko / yhtiön tulos per osake)

Osinko on siis määritelmän mukaan osuus yhtiön tuloksesta. Tästä ei kuitenkaan sijoittajien valtavirta ole lainkaan kiinnostunut, sillä osinkojen suuruutta verrataan valitettavan usein vain yhtiön pörssikurssiin nähden.

Jos osingon määrä ylittää sata prosenttia yhtiön vuosituloksesta, on yhtälö pidemmän päälle täysin kestämätön. Mistä varoista osingot oikein maksetaan, jos yhtiö jakaa osakkaille vuodessa enemmän kuin se ansaitsee? Myös tulevana keväänä useat kotimaisetkin yhtiöt jakavat osinkoa yli raportoidun tuloksensa, mikä ei kuitenkaan soita joidenkin sijoittajien hälytyskelloja laisinkaan. Tuskin pankkikaan antaa pidemmän päälle lainarahaa vain osinkojen maksuun, jos se tietää samanaikaisesti, että yritykselle ei jää lainkaan rahaa velkojen takaisinmaksuun? Toivottavasti ei ainakaan Nordea.

Arkikielessä osinkotuotosta puhuttaessa tarkoitetaan efektiivistä osinkotuottoa. Tämä saadaan suhteuttamalla jaettava osinko yhtiön pörssikurssiin.

(osakekohtainen osinko / yhtiön osakekurssi)

Tätä ulottuvuutta kannattaa verrata aina edellä kuvattuun osingonjakosuhteeseen. Jos yhtiö on kiinnostava efektiivisen osinkotuoton näkökulmasta, on lähtökohtaisesti tarkistettava myös se, kuinka suuren osan vuosituloksestaan yhtiö jakaa osinkoina. Tämä kertoo sijoittajalle kaksi elintärkeää seikkaa: ensin sen, onko osinko kestävällä tasolla suhteessa yhtiön vuositulokseen (osingonjakosuhde) ja toisaalta sen, onko osinkoon odotettavissa tulevaisuudessa nousua (jääkö yhtiölle rahaa lainkaan investointeihin?).

Esimerkki: jos yhtiö maksaa efektiivistä osinkotuottoa pörssikurssilleen kahdeksan prosenttia, mutta yli vuosituloksensa, niin yhtiön investointimahdollisuudet ja tulevien osinkojen kasvunäkymät muodostuvat hyvin rajallisiksi (ja tämä ei ole kohdistettu ainoastaan Elisan osakkeenomistajille!).

Lopulta hieman itsestään selvänä on tärkeää mainita se, että osakekohtaisella osingolla ei ole mitään merkitystä osinkotuoton hyvyyden kanssa. Jos yritys päättää esimerkiksi rahastoannilla pilkkoa osakekantaansa pienempiin osiin, laskee yhtiön osakekohtainen osinko tasan samassa suhteessa. Mitään väliä ei ole siis sillä, onko osinko 0,10 euroa, 1,00 euroa vai 10,00 euroa per osake. Tärkeämpiä ovat edellä kuvatut indikaattorit, jotka koskevat osinkojen suhteuttamista ensisijaisesti yrityksen tulokseen ja toisarvoisesti myös yrityksen osakekurssiin.

Sitten on aika yhdistää osinkoteema yrityksen osakkeen pitkän aikavälin tuotto-odotukseen.

Käytetään tässä yhteydessä osinkoa ja nettokassavirtaa synonyymeinä toisilleen. Mainitsin edellisessä kirjoituksessani, että Gordonin kaava kuvaa varsin hyvin kasvuyhtiöiden pitkän aikavälin tuotto-odotusta. Kaavan yleismuoto on seuraavanlainen.

Osakkeen arvo (FV) = [osinko / (tuottovaatimus – kasvuvauhti)]

Osinkoihin liittyen kaavan termejä voidaan kuitenkin järjestellä siten, että osakkeen tuotto-odotuksen approksimaatio saadaan seuraavalla sovellutuksella.

Osakkeen tuotto-odotus (Er) = (nykyhetken osinkotuotto + osinkojen kasvuvauhti)

Kuten edellä totesin, kiinnittävät monet sijoittajat huomiota vain nykyhetken osinkotuottoon. Tämä on täysin käsittämätöntä erityisen pitkän aikavälin sijoituksissa, sillä lopullisen sijoitustuoton ratkaisee vain ja ainoastaan osinkojen tuleva kasvuvauhti (jota sanomalehden taloussivut eivät valitettavasti tiedä kertoa!). Jos sijoittaja maksimoi vain nykyhetken osinkotuottoa korkeaksi, päätyy hän sijoittamaan vain sellaisiin yrityksiin, joilla ei riitä rahkeita investoida voittovaroja lainkaan kasvuun. Jos yhtiön liiketoiminta ja tulos eivät kasva tulevaisuudessa, eivät voi kasvaa myöskään osingot (vrt. edellä todettu yhtälö siitä, että osinko on osuus yhtiön tuloksesta).

Rationaalisen ja menestyvä sijoittajan tulee siis maksimoida yllä kuvattua yhtälöä, jossa olennaiseksi osaksi nousee myös osinkojen kasvutekijä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sijoittajan tulee tyytyä nykyhetkellä karkeasti 3-4 prosentin efektiiviseen osinkotuottoon, jotta yritykselle jää voittovaroista riittävästi toimintansa laajentamiseen.

Tulen perustelemaan aihetta kevään aikana myös empiirisesti esittelemällä yrityksiä, jotka ovat maailman parhaita osingonkasvattajia (ja ei aivan sattumalta myös parhaita kurssinousijoita). Kyseiset yritykset jakavat vuosi toisensa jälkeen efektiivisesti keskimäärin 3,5% osinkotuottoa. Salaisuus on siis se, että yhtiöt kasvattavat maksamaansa osinkosummaa vuosi toisensa jälkeen (compound interest), jolloin jo viiden vuoden omistuksen jälkeen osinkotuotto suhteessa sijoittajan hankintahintaan ylittää selvästi 5 prosenttia. Kymmenen vuoden jälkeen kymmenen prosenttia ja niin edelleen. Nämä ovat mielestäni todellisia osinko-osakkeita.

Sitten vielä hieman pörssiyrityksen voitonjakotavoista yleisellä tasolla. Osinkojen rinnalle on noussut viime vuosina myös pääoman palautukset ja omien osakkeiden ostot, jotka poikkeavat verotuksellisilta näkökulmiltaan suhteessa käteisosinkoihin.

Henkilökohtaisesti pidän kohtuullisen ja tasaisesti kasvavan käteisosingon sekä maltillisen omien osakkeiden takaisinoston yhdistelmää parhaana mahdollisena oman sijoitusfilosofiani kannalta. Tämä edellyttää luonnollisesti yritykseltä tasaisen voitollista kehitystä suhdanteesta riippumatta, mihin olen viitannut esimerkiksi Sampoa ja Nordeaa koskevissa kirjoituksissani aiemmin.

Rahoitusteoriassa mm. Modigliani ja Miller ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että osingonmaksun suuruudella ei ole minkäänlaista merkitystä yrityksen arvoon. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että sijoittaja voi omatoimisesti kumota yrityksen tekemät voitonjakoa tai pääomarakennetta koskevat päätökset. Väite sisältää myös oletuksen siitä, että yrityksen voitonjakopäätökset eivät sisällä minkäänlaista kätkettyä signaalia yrityksen johdon tulevaisuuteen liittyvästä uskosta. Otetaan esimerkkejä argumentin tueksi.

Yrityksellä nimeltään Osinkokone Oy on osakkeita yhteensä 100 000 kappaletta. Osakekohtainen hinta on 5 euroa per osake. Nämä kerrottuna yhtiön oman pääoman markkina-arvoksi muodostuu 500 000 euroa (100 000 * 5). Yritys päättää maksaa osakekohtaista osinkoa keväällä 0,50 euroa per osake, mikä tekee 10% efektiivisen osinkotuoton suhteessa osakekurssiin. Osinkojen maksaminen vie yrityksen kassasta 50 000 euroa (100 000 * 0,50), mikä siirtyy verojen jälkeen sijoittajien taskuihin. Yrityksen oman pääoman arvo laskee siis 450 000 euroon, ja sijoittajien kollektiiviset rahavarat kasvavat 50 000 euroon.

Vastaavasti Osinkokone Oy olisi voinut maksaa osinkoa keväällä 0,10 euroa per osake, mikä tarkoittaisi 2% efektiivistä osinkotuottoa. Tällöin yrityksen kassaa veloitettaisiin osinkojen vuoksi 10 000 euroa, jolloin oman pääoman markkina-arvo laskisi arvoon 490 000 euroa. Vastaavasti sijoittajat saisivat yhteensä 10 000 euroa käteistä miinus verot.

Edellä esitetyistä esimerkeistä voidaan havaita se, että suurempien osinkojen jakaminen ei itsessään luo minkäänlaista arvoa yritykseen. Päinvastoin, se voi viedä yritykseltä rahoituksellisen liikkumavaran, joka olisi tarpeellinen kasvuhankkeiden kannalta. Mainitsin myös aiemmin, että sijoittaja voi halutessaan kumota yrityksen osingonjakopäätöksen. Se tapahtuisi Osinkokone Oy:n tapauksessa seuraavasti.

Oletetaan, että yritys pitäytyy 0,50 euron osakekohtaisessa osingossa. Sijoittaja omistaa 1 000 kappaletta Osinkokone Oy:n osakkeita ennen osingonjakoa (ja nyt siis oletetaan, että hän haluaa kumota osingonjakopäätöksen vaikutukset täysin). Sijoittajan omistuksen arvo ennen osingonjakoa on 5 000 euroa (1000 * 5). Hän saa 500 euroa osinkoina (0,50 * 1000). Osakkeen hinta laskee osinkoa vastaavalla määrällä 4,50 euroon. Sijoittaja ostaa 111 osaketta osingonjaon jälkeen osinkorahoillaan (500 / 4,50). Näin ollen sijoittaja omistaa osingonmaksun jälkeisessä tilanteessa 1111 osaketta, joiden osakekohtainen markkinahinta on osingon irrottua 4,50 euroa. Näiden tulona saadaan vastaukseksi jälleen osakeomistuksen arvo 5000 euroa (1111 * 4,50), mikä vastaa tilannetta ennen yrityksen osingonjakopäätöstä.

Viimeisenä vaihtoehtona on vielä syytä tarkastella tilannetta, jossa yritys ei maksa lainkaan osinkoja, vaikka sijoittaja niitä haluaisi.

Sijoittaja haluaa 5 000 euron osakeomistukselleen korkean 10% efektiivisen osinkotuoton. Hän voi tehdä sellaisen itselleen seuraavasti. Hän myy 100 Osinkokone Oy:n osaketta (500 / 5 tai 1000 * 0,1) ja saa näistä käteisvaroja 500 euroa (100 * 5). Hänen omistuksensa laskee 900 osakkeeseen (1 000 – 900), joiden markkina-arvo on 4 500 euroa (900 * 5). Sijoittajalla on siis tilillään käteisenä ”itse tehdyt” osingot 500 euroa ja osakeomistuksen arvo 4 500 euroa, jotka tekevät edelleen yhteensä 5 000 euroa.

Edellisiin tilannekuvauksiin viitaten on suorastaan järjenvastaista, miksi sijoittajat suosivat niin valtavasti tahdonvaltaisesti yrityksen puolelta tehtyjä ”suuria osinkopäätöksiä”. Kulujen ja verotuksellisten näkökulmien reunoja pyöristämällä jokainen sijoittaja voi jakaa itselleen haluamansa osingot jokaisena vuonna. Sama koskee myös muita yrityksen pääomarakennetta koskevia kysymyksiä, kuten esimerkiksi velkaantumista. Jos yritys ei sijoittajan mielestä käytä riittävästi vipua liiketoiminnassaan, hän voi ottaa sitä henkilökohtaiseen taseeseensa itse.

Vaikka kuvasin edellä yrityksen voitonjakopäätösten kumoamista sijoittajan kannalta erityisesti osinkojen osalta, on neutralisoiva tarkastelu mahdollista tehdä aivan samoin myös omien osakkeiden takaisinostojen yhteydessä. Yrityksen pitkän aikavälin arvonmuodostuksen kannalta omien osakkeiden takaisinostot ja käteisosinko ovat siis teoreettisesti sama asia – molemmat ovat tahdonvaltaisesti päätettävissä olevia tapoja muuttaa yrityksen pääomarakennetta ja voitonjakoa. Siten osakkeen arvostuksessa tulee luonnollisesti ottaa huomioon sekä osingot että omien osakkeiden takaisinostot. Kun yritys ostaa omia osakkeitaan takaisin, pienenee yrityksen liikkeellä olevien osakkeiden lukumäärä, mikä parantaa osakekohtaisia tunnuslukuja ostoja vastaavassa suhteessa.

Sijoittaja voi siis omilla toimillaan kumota lähtökohtaisesti aina yhtiön pääomarakenteeseen liittyvät edellä kuvatut päätökset. Ymmärrän kuitenkin henkilökohtaisesti sen, että ns. ”suuret osingot” (lue: korkeat lyhyen tähtäimen efektiiviset osinkotuotot) kiehtovat kolmestakin eri syystä kotimaista sijoittajaa.

Ensimmäinen syy liittyy yksityishenkilön verotusjärjestelmään. Pörssiyrityksistä saatuja osinkoja verotetaan vain 70% pääomatuloveroprosentista (30% 1.1.2012 alkaen), mikä tarkoittaa 50.000 euroon asti käytännössä 21% veroastetta (ylittävältä osalta pääomaverokanta nouseekin sitten kaksi prosenttiyksikköä ja on 32%). Sen sijaan osakkeiden luovutusvoitot ovat täysin pääomaverotuksen alaista tuloa (30%/32%).

Toinen syy on hyvin käytännönläheinen. Sijoittaja voi pysyä täysin passiivisena, kun hän saa yrityksen päätöksen mukaisia osinkoja. Onhan pienen osakemäärän myymisessä tai ostamisessa jonkinlainen oma “vaivansa”, mikä vaatii sijoittajalta paitsi peruslaskutoimituksia, myös hieman oma-aloitteista toimintaa.

Kolmas syy on täysin psykologinen. Joku saattaa elää siinä uskossa, että osakkeet toipuvat “osinkokuopasta” muutamissa viikoissa tai kuukausissa osinkojen irtoamisten jälkeen. Mitään matemaattista perustelua tähän ei kuitenkaan ole olemassa. Tai sellaisen voi tämän blogimerkinnän kommenteissa toki esittää.

Omat empiiriset havaintoni puoltavat pikemminkin sitä näkökulmaa, että suurten lyhyen aikavälin osinkotuottojen osakkeissa on suuri riski kunnon “osinkodippiin” yhtiökokousten jälkeen, jos merkittävä osa uusista sijoittajista on ostanut osaketta vain osingon takia (ja he kaikki päätyvät irtoamisen yhteydessä myymään osakkeitaan kilpaa).

Vielä kerran, haluan korostaa oman salkkuni sijoituskohteiden valinnassa kohtuullista osinkovirtaa nyt, mutta merkittävää osinkojen kasvupotentiaalia tulevaisuudessa. Tätä taustaa vasten on selvää, että yhtiön on jätettävä tuloksestaan selvä osa myös kasvuinvestointeihin (vrt. osingonjakosuhde ~ <60%).

Ihannemaailmassa sijoittajan tarvitsisi maksimoida vain yksittäisen vuoden suurta osinkotuottoa, mikä sisältää sisäänrakennetun oletuksen siitä, että kannattava osakesijoittaminen olisi jonkinlaista pikajuoksua. Menestyminen markkinoilla on kuitenkin verrattavissa maratoniin, joten osinkotarkastelua on syytä suorittaa ennen kaikkea ja korostetusti osinkojen pitkän aikavälin kasvun näkökulmasta.

Lyhytjänteisyydellä on siis kova hintansa: nykyhetkellä korkean osinkotuoton suosimisella sijoittaja tulee varmistaneeksi sen, että pääpalkintojen kerääminen jää osakemarkkinoilla muiden tehtäväksi.

Kirjoittaja tunnustautuu osinkosijoittajaksi, mutta ei sanan perinteisessä merkityksessä. Kirjoittaja uskoo, että yrityksen osinkopolitiikka ei ole ratkaiseva tekijä osakkeen arvonmuodostuksessa, sillä sijoittaja voi luoda haluamansa voitonjaon myös itse. Kirjoittajan salkun yhtiöiden keskimääräinen osingonjakosuhde on noin 40%, salkun efektiivinen osinkotuotto noin 3,8% ja osinkotuotto suhteessa salkun keskimääräisiin hankintahintoihin selvästi yli 5%. Kirjoittaja omistaa kirjoitushetkellä edellä mainituista yhtiöistä Nordeaa ja Sampoa.

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Richard L.13 Helmikuu, 2012Tämän kirjoituksen lukeminen pitäisi sisällyttää peruskoulun opetussuunnitelmaan. Erinomaista pohdintaa ja analyysiä, minkä vuoksi selaimeni bookmarkit lisääntyivät juuri yhdellä. Lisää vastaavaa sisältöä, kyllä meitä lukijoita varmasti riittää.
Arvosijoittaja13 Helmikuu, 2012Hyvä juttu! Suomalaisessa mediassa osingot nostetaan usein kaikkien muiden vapaan kassavirran käyttötapojen ohi, vaikka oikeasti pitäisi tarkastella kokonaisuutta. Kiitos tästä!

Oletko miettinyt osinkoa riskinhallinnan kannalta? Yrityksen arvostuskerroin on täysin markkinan armoilla, mutta osingonmaksukyky riippuu yrityksestä itsestään. Korkea kestävällä pohjalla oleva osinko takaa pääomalle tuottoa silloinkin, kun arvostuskertoimet ovat alhaisia.

Osingon ja osakkeiden takaisinoston ekvivalenssi lähtee oletuksesta, että osake on oikein hinnoiteltu. Jos näin ei ole, niin jompikumpi muuttuu kannattavammaksi.

Vapaan kassavirran sijoittaminen takaisin yhtiöön viivästyttää veronmaksua, joka tuo etua sijoittajalle, jos yritys pystyy sijoittamaan pääoman riittävän kannattavasti.

SH13 Helmikuu, 2012Hyvää tulosta tekevän yrityksen on kuitenkin suotavaa jakaa osinkoa ihan reilustikin, jos johdolla ei ole lähitulevaisuudessa tuottavaa käyttöä voittovaroille. Raha polttaa pomojen taskuissa siinä missä duunarilla palkkapäivänä, joten egoistinen johto kykenee tuhoamaan selvää seteliä runsain mitoin erilaisiin maailmanvalloitushankkeisiin, joiden tarkoituksena on johdon omien intressien ja turhamaisuuden pönkittäminen.Hivenen heikompien yrityksien kohdalla suosin ehdottomasti varovaisuusperiaatetta. Esimerkkinä yhtiöstä, jolle tämä periaate on tuntematon, lienee vaikkapa Sanoma.

boxeri13 Helmikuu, 2012entinen Lassila & Tikanoja-yhtiön Tj sanoi mielestäni osuvasti:
“se osa tuloksesta, jota ei tarvita yhtiön terveeseen kehitykseen jaetaan osakkaille”
Jukka Oksaharju13 Helmikuu, 2012Richard L: Kirjoitan talven ja kevään aikana jonkin verran ulkomaisista osingoista ja globaaleista yhtiöistä, jotka jakavat paitsi tasaisesti kasvavaa, myös maksufrekvenssiltään tiheämpää osinkovirtaa.
Jukka Oksaharju13 Helmikuu, 2012Arvosijoittaja: Olen miettinyt asiaa myös riskinäkökulmasta. Korostaisin itse erityisesti kahta asiaa: ensin sitä, että tasainen ja “vahva osinko” pitävät yritysjohdon kurinalaisena agentti-teorian valvontanäkökulmasta. Tarkoitan tällä sitä, että yrityksen on oltava jatkuvasti tuloskunnossa, jotta se voi toteuttaa säännöllisen vahvaa osinkopolitiikkaansa. Yritysjohdon tulee siis olla hereillä, koska käteistä tarvitaan keväisin. Toinen riskienhallinnallinen näkökulma liittyy siihen, että tasainen osinkovirta turvaa sijoittajalle loistavan kassavirran erityisesti matalasuhdanteen aikana. Riskinäkökulmasta tarkoitan tällä sitä, että sijoittaja pystyy hyödyntämään osakkeiden lisäostot silloin, kun hinnat ovat halvimmillaan ja tuotto-odotukset korkeimmillaan. Yrityksen tasaisesti tukevat voittomarginaalit ovat siis sijoittajalle tietynlainen puskuri, josta voidaan ammentaa osinkoja myös taloudellisesti vaikeampina aikoina. Nämä varat on luonnollisesti syytä investoida mieluummin osakkeiden takaisinostoihin kuin kulutusjuhlaan.
a_l13 Helmikuu, 2012Kiitokset taas kerran erinomaisesta kirjoituksesta.

Lähtökohtaisesti osinkosijoittajan pitää aina verrata osinkoa tulokseen ja kassavirtaan, eikä kurssiin. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys.

Tämä mielessä itse kyllä pidän näinä epävarmoina aikoina defensiivisten yritysten osingonmaksukykyä ja -halua tapana saada tuottoa ja kassavirtaa myös silloin, kun kurssit ovat alhaalla.

Lisäksi antelias osingonmaksupolitiikka voi joskus pitää yritysjohdon erossa hölmöistä investoinneista. Fortum on esimerkki kannattavasta yrityksestä, jonka johto on päättänyt käyttää voittovarat riski-investointeihin osingon kasvattamisen sijaan. Sampo taas maksaa voitot osinkoina, jos ei investointikohteita löydy.

Jukka Oksaharju13 Helmikuu, 2012SH: Olen ehdottomasti samaa mieltä siltä osin, että kertyneet voittovarat on syytä jakaa osakkaille (lähes) täysimääräisesti, jos yrityksellä ei ole riittävästi kannattavia investointikohteita tai on olemassa vaara siitä, että yritysjohdon näpeissä polttelee jokainen käteiseuro. Yleisellä tasolla lienee melko totuudenmukaista, että yritysjohto ajattelee ainakin alitajuisesti yritykseen jääneiden voittovarojen olevan “ilmaista rahaa”. Todellisuushan on kuitenkin täysin päinvastainen rahoitusteorian näkökulmasta, kun kyse on omasta pääomasta. Tämän vuoksi olen aiemmissa blogimerkinnöissäni korostanut jatkuvasti yritysjohdon osaamisen tärkeyttä ja sitä, että he ovat myös osaomistajina yrityksessä, jota johtavat. Muuten suurimmassa osassa yrityksiä käy niin, että yritysjohto kyllästyy odottamaan kannattavia investointikohteita, mikä tarkoittaa helikoptereiden, hirsimökkien ja ulkomaisten tytäryhtiöiden kannattamattomia ostoksia (joissa palaa omistajien rahaa kuin roviolla).
Joppe13 Helmikuu, 2012Erinomainen kirjoitus joka jokaisen suomalaisen osinkopulleron tulisi lukea.

Ajatus tähän kirjoitukseen taisi lähteä tuosta alapuolelta, jossa täysin käsittämättömästi valitetaan siitä, että Sanoman payout ratio ei olekkaan 150% vaan joutuu tyytymään reiluun 110 prosenttiin…

Moni ei myöskään halua sijoittaa esim. indeksirahastoihin tai -ETF:iin sen takia, että ne mahdollisesti sijoittavat osingot uudelleen eivätkä jaa ulos, vaikka sen osingon voisi juurikin “tehdä itse” kuten kirjoitit. Toki ei siinä juuri järkeä ole verojen ja korkoa korolle -efektin menettämisen takia.

Jukka Oksaharju13 Helmikuu, 2012boxeri: Ajatus kuulostaa varsin järkevältä, kunhan periaatetta noudatetaan myös käytännössä. “Terveen kehityksen” määritelmä tulee tietysti suhteuttaa kulloinkin vallitsevaan yritysstrategiaan, mikä voi luoda merkittäviäkin investointitarpeita ja rajoittaa voitonjakopotentiaalia.
Jukka Oksaharju13 Helmikuu, 2012a_l: Allekirjoitan täysin kommenttisi defensiivisistä yhtiöistä, tasaisten kassavirtojen preferoinnista ja yritysjohdon valvomisen tärkeydestä (että rahaa ei jätetä heille tuleen makaamaan). Olet myös oikeassa, kun mainitset tuloksen ohella myös kassavirrat. Ne ovat itse asiassa raportoitujakin tuloksia merkittävämpiä, sillä kirjanpitokäytännöt vaikuttavat tilikausien välillä tilinpäätösstandardien mukaisiin tuloksiin. Kassavirrat sen sijaan kertovat todelliset rahan liikkeet, mikä on tietysti olennaisin asia osingonmaksukyvyn kannalta.
Jukka Oksaharju13 Helmikuu, 2012Joppe: Ehkä minun täytyy tällä erää tyytyä luonnehtimaan Sanomaa melko korrektisti. Yritys pyrkii leimautumaan “osakasystävälliseksi”, mutta käytännön toimenpiteet ja päätökset ovat mielestäni täysin järjettömiä. Lähdetään liikkeelle vaikka yritysstrategian määrittämisestä ja siitä aikaikkunasta, jossa sitä on viime vuosina (tai pikemminkin kvartaaleina) toteutettu. Itseisarvona on ollut strategian orjallinen execution, ei lainkaan omistaja-arvon luominen. Vai uskooko joku todella, että huutokaupasta voi saada jotain halvalla (kun lähtökohtaisesti korkeimman tarjouksen jättänyt “voittaa”, eikä kyseessä ole pakkohuutokauppa). Sanoman nykyinen toimiva johto ei myöskään innosta tekemään minkäänlaista sijoitusta yritykseen. Annan siis muiden nauttia “muhkeista osinkotuotoista”…
Arvosijoittaja13 Helmikuu, 2012Riskistä vielä sen verran, että yhtiö pystyy maksamaan osinkoa vain jos sillä on oikeasti rahaa… Jos yhtiö maksaa vuosittain osinkoa, niin yritys ei voi olla täydellinen huijaus:)

Pääoman allokaatiota kannattaa tarkastella siitä näkökulmasta, että mikä olisi paras käyttötapa jos sijoittaja omistaisi koko yrityksen. Esimerkiksi käteisen hautominen pankkitilillä ei näytä kovin kannattavalta muuta kuin siltä osin, kun se turvaa likviditeettiriskeiltä.

Yrityksen johdon törsäyksen rajoittaminen osingolla on kehäpäätelmä ainakin jos oman sijoitusteesin mukaan yhtiöllä on hyvä johto ja corporate governance. Hyvän johdonhan pitäisi nimenomaan käyttää pääomaa omistajia hyödyttävällä tavalla.

Oscar13 Helmikuu, 2012Ensiluokkainen kirjoitus. Kiitos ja syvä kumarrus.
Jackwelshh13 Helmikuu, 2012Tämän blogin perusteella omasta salkustani parhaiten sijoituskriteereihisi osunee H & M. Mitä mieltä olet H & M:stä?

Oma näkemykseni: Osinkotuotto on kasvuyritykselle varsin hyvä (>4%), kasvupotentiaalia on ja tase on erittäin hyvä.
Luonteeltaan yritys on melko defensiivinen. Kasvuhakuisuutta riittää ja kasvollinen pääomistaja tuntuu pitävän huolta osakkeenomistajien eduista.

Tulevaisuuden kasvua ajatellen yrityksellä on myös muita ketjuja (COS, Monki, Cheap Monday & Weekday), joista jalostetaan potentiaalisia pitkän aikavälin (lue: yli 5-10 vuotta eteenpäin) kasvajia. Lyhyellä aikavälillä (alle 10 vuotta) H & M brändi tuonee kuitenkin kasvusta valtaosan.

Näkisin, että yrityksellä on monia vahvuuksia ja reilusti pitkäjänteisyyttä toiminnassaan.

Arvostus (kurssilla 230 kruunua) on viime vuoden tulokselle P/E 24. Näin nopeasti kasvavalle ja vahvan taseen omaavalle yritykselle se ei mielestäni ole täysin posketon. Kaiken lisäksi viime vuotta rasitti voimakkaasti puuvillan hintakupla.

Jukka Oksaharju16 Helmikuu, 2012Arvosijoittaja: Ehkä voisimme tiivistää nämä samansuuntaiset ajatuksemme kahteen lauseeseen, jotka luovat sijoituskohteen ympärille ns. “margin of safetya”.1) Sijoituskohteen jatkuva osingonmaksukyky merkitsee sitä, että yrityksellä on vuodesta toiseen todellista ja käteisen rahan muodossa sisään tulevaa kassavirtaa (eikä vain kirjanpidollista tuloksentekoa).

2) Yrityksen johdon osaaminen yhdistettynä samaisen yritysjohdon henkilökohtaiseen merkittävään osakeomistukseen (residuaaliosuuteen) yrityksestä takaa parhaimmalla mahdollisella tavalla myös piensijoittajan sijoitusintressien toteutumisen.

Jukka Oksaharju16 Helmikuu, 2012Jackwelshh: Mielestäni H&M on aivan erinomainen yritys. Yrityksen ydinliiketoiminnan “formaatti” on monistettavaa laatua, joten teoriassa (ja miksei myös käytännössä) H&M voi kasvaa vielä monta vuosikymmentä eteenpäin selvästi yli bruttokansantuotteen kasvun. On myös hyvä, että yrityksellä on selkeät pääomistajat, jotka muistaakseni lisäilivät omistustaan jonkin verran yrityksestä viime vuonna. Tulen kirjoittamaan aiheesta enemmän tulevina kuukausina perehdyttyäni vielä hieman tarkemmin toimialaan, markkinatilanteeseen ja yrityskohtaisiin yksityiskohtiin. Voisin kuvitella omistavani H&M:ä, jos osakkeen arvostus olisi nykyistä tasoa maltillisempi. Toistaiseksi en siis ole omistanut, enkä oikeastaan ole edes harkinnut H&M:n osakkeita omassa salkussani. Syy on pääosin osakkeen arvostuksessa, joka on mielestäni enemmän herkkä pettymyksille kuin positiivisille yllätyksille. Näin ollen oman sijoitusfilosofiani mukaista turvamarginaalia ei ole selvästi havaittavissa. Sijoitan pääsääntöisesti mieluummin osakkeisiin – erityisesti kasvuodotuksilla ladattuihin – sellaisissa olosuhteissa, joissa tulevaisuuden näkymät ovat utuiset ja epävarmat. Tämä johtuu siitä, että silloin kun kaikki näyttää liian hyvältä ollakseen totta, ovat sijoittajan riskitkin korkeimmillaan markkinan ja yksittäisten osakkeiden arvostustasojen todellisuudesta irtautumisten kautta (vaikka henkisellä tasolla hyvän suhdanteen aikana tehdyt sijoitukset tuntuvatkin kaikista turvallisimmilta). Olen joka tapauksessa hieman varovainen kommentoimaan erityisesti H&M:n tapausta vielä tässä vaiheessa. Ensimmäinen syy on se, että perehdyn aiheeseen enemmän ja kirjoitan jatkossa kattavamman yhtiökohtaisen esittelyn (mitä todennäköisimmin liittyen oman salkkuni potentiaalisiin ostokohteisiin). Toinen ja vielä tärkeämpi syy on se, että pyrin tuomaan blogin kautta yrityskohtaisia näkökulmia oman sijoitusfilosofiani lähtökohdista käsin, lähtien siis aina liikkeelle yhtiökohtaiselta tasolta. Pyrin näin ollen viimeiseen asti välttämään tilannetta, jossa analysoisin ensisijaisesti esimerkiksi vain osakkeen kurssikehitystä. On huomattavasti antoisampaa seurata yrityksen kuin osakekurssin kehityskaarta. On siis jatkettava itse yhtiön analysointia ennen lopullisten johtopäätösten (ei suositusten) tekemistä ja antamista.
Lyhyesti Outokummusta | Nordnet Blogi20 Helmikuu, 2012[…] edellisessä kirjoituksessani, että osakkeenomistajan odotettua tuottoa voidaan approksimoida Gordonin kaavasta […]
Sami25 Helmikuu, 2012Hyvä kirjoitus!

Itse arvostan myös kasvavaa osinkotuottoa korkealle. Ostin Novo Nordiskia vuoden 2008 alussa. Tuolloin Novo Nordiskin osake maksoi noin 300DKK ja osinko oli 4,50kr. Osinkotuotto siis vaivaiset 1,5%, joka ei monen mielestä ole kovinkaan kiinnostava yhtiö “osinkosalkkuun”. Yhtiö oli kuitenkin nostanut osinkoaan tasaisesti usean vuoden peräkkäin ja myös tulos oli (ja on) nousussa. Seuraavana vuonna osinko olikin jo 6,00DKK, sitten 7,50DKK ja viime keväänä maksoivatkin jo 10,00DKK. Tämän kevään yhtiökokoukseen hallitus esittää jo 14,00DKK:n osinkoa. Nyt osake maksaa n. 800DKK, joten osinkotuotto on edelleen alle 2%, n. 1,8%.

Omalle keskihinnalle laskettuna osinkotuotto onkin jo 4,7%.

OMXH vaikuttaa kalliilta / Oriola-KD | Nordnet Blogi2 Maaliskuu, 2012[…] osakkeen hinta huomioiden. Tulen kuitenkin sijoittamaan tulevien viikkojen aikana realisoituvan osinkovirran takaisin salkkuyhtiöihini, joista kotimaisessa mittakaavassa merkittävimpiä ovat Nordea, Sampo […]
Lyhyesti Applesta | Nordnet Blogi21 Maaliskuu, 2012[…] liittyvät päätökset eivät perustele merkittävää kurssinousua rationaalisin perustein, kuten esitin aiemmin tänä vuonna. Osingonjakopäätös ja omien osakkeiden takaisinostot voivat kuitenkin tehdä Applen osakkeesta […]
Uusi mahdollinen ostokohde | Nordnet Blogi1 Huhtikuu, 2012[…] Vilkaistaan siis hieman Coca-Cola Companyn 2000-luvun osingonmaksuhistoriaa. Ennen lukujen ihastelua suosittelen lukemaan aiemman kirjoitukseni osingoista. […]
Mitä tehdä osingoilla? | Nordnet Blogi2 Huhtikuu, 2012[…] Päätin kirjoittaa lyhyesti osinkojen käyttötarkoituksesta, sillä aihe on monelle sijoittajalle ajankohtainen juuri nyt. Blogimerkinnän on tarkoitus täydentää aiempaa kirjoitustani osingoista. […]
Lisää ostoja, maltillinen velkapositio avattu | Nordnet Blogi23 Huhtikuu, 2012[…] katsottuna mielenkiintoisen sijoitusmahdollisuuden, sillä yhtiö ei jaa lainkaan osinkoja. Tuotot ja yhtiön itse vastaanottamat osingot siis kumuloituvat vuosi toisensa jälkeen itse […]
Seuraava ostokohde valittu | Nordnet Blogi1 Kesäkuu, 2012[…] Osingot kiinnostavat useimpia sijoittajia, siinä missä itseäni kiinnostaa lähinnä yksittäisen yhtiön maksamien osinkojen kasvukäyrä. Käsittelen siksi aihetta myös UPM:n yhteydessä, sillä kyse on pitkäjänteisen sijoittajan ainoasta tuotosta sijoitusaikana (ennen osakkeiden mahdollista myyntihetkeä joskus tulevaisuudessa). Tässä yhteydessä osinkotuottoa kelpaa myös esitellä, sillä UPM maksaa nykykurssiin nähden yli seitsemän prosentin efektiivistä osinkotuottoa. Tältä osin tulee ottaa myös huomioon yhtiön harjoittama payout ratio eli osingonjakosuhde, joka on selvästi alle sadan (kohtuullinen plowback ratio siis mahdollistaa riittävät investoinnit ilman yhtiön lisävelkaantumista). […]
Ajatuksia markkinatilanteesta ja ostokohteista | Nordnet Blogi6 Kesäkuu, 2012[…] ilman tuloksen pysyvää kasvua on miltei mahdotonta jakaa osakkeenomistajille entistä suurempia osinkoja vuosi toisensa jälkeen (koska osinko on määritelmällisesti osa yhtiön vuosituloksesta). Ja […]
Kahdenlaista tuloskasvua | Nordnet Blogi18 Kesäkuu, 2012[…] edellyttää yhtiöltä osingonmaksukykyä. Käytännössä asia on niinkin yksinkertainen, että osinko voidaan tiivistää osuudeksi yhtiön tuloksesta. Yhtiön jatkuvan liiketoiminnan tuloksellisuus […]
Ostot jatkuvat: uusi osto-ohjelma aloitettu | Nordnet Blogi26 Kesäkuu, 2012[…] Osinkotarkastelu nousee sijoittamisessa monella tavalla keskiöön. Aihe liittyy kiinteästi yhtiön tuloskasvuun ja ylipäänsä tuloksellisuuden perustaan, mitä kuvasin edellisessä blogimerkinnässäni. Tässä kirjoituksessa huomio on kuitenkin syytä siirtää yhtiön tulovirroista kohti sijoittajan odotettuja kassavirtoja. Ajattelen itse, että voin jakaa omistamieni osakkeiden generoimat tuotot kahteen kategoriaan seuraavasti. […]
Oman salkun välitilinpäätös | Nordnet Blogi2 Heinäkuu, 2012[…] Osinkojen sijoittaminen takaisin joko nykyisiin salkkuyhtiöihin tai uusiin ostokohteisiin b) Globaalien […]
Hyvin johdetut pörssiyhtiöt | Nordnet Blogi11 Heinäkuu, 2012[…] g) Tulokseen (tai teoreettisemmin, kassavirtoihin) perustuva osingonjako […]
Nokian Renkaat jarruttaa, mutta ei hyydy | Nordnet Blogi8 Elokuu, 2012[…] mikä näkyy myynnin kasvuna kun taloustilanne aikanaan elpyy d) kasvattaa tulostaan ja osingonmaksupotentiaaliaan e) omaa äärimmäisen vahvan, FY12 nettovelattoman taseen, jossa ei ole mainittavaa […]
OMXH:n parhaat yhtiöt osa 6 | Nordnet Blogi13 Elokuu, 2012[…] ja sen pääomistaja ovat profiloituneet osinkoystävällisiksi. Yhtiön lyhyeen pörssihistoriaan viitaten jätän tällä erää osinkotarkastelun melko […]
Ulkomainen ostokohde: McDonald’s | Nordnet Blogi6 Syyskuu, 2012[…] lähtökohtaisesti pitkän aikavälin sijoitusta silmällä pitäen, on syytä vilkaista osinkoon, joka on pitkäjänteisen sijoittajan ainoa rahaksi realisoituva tuotto sijoitusaikana (ennen […]
Ulkomainen osto-ohjelma lähellä aloitusta | Nordnet Blogi5 Lokakuu, 2012[…] Osinkoon liittyvää terminologiaa ja ajatuksiani osinkojen merkityksestä voi kerrata esimerkiksi täältä. Danonen osalta voidaan siis todeta, että FCF on kasvanut viime vuosien aikana tasaisesti mutta […]
Ensi kevään osinko-osakkeet | Nordnet Blogi23 Marraskuu, 2012[…] tunnelmaa latistavana lisäyksenä on todettava merkinnän lopuksi, että yllä listatut korkeat efektiiviset osinkotuotot eivät muodosta oikotietä onneen. Oikeastaan ne johtavat osakesijoittajan todennäköisesti harhapolulle pitkän aikavälin […]
Teuvo30 Marraskuu, 2012Suomi osake osinko ihe ( ja joskus myös asunto).
Koska olen syntynyt Suomessa, niin sen takia kannattaa sijoittaa Suomeen.
Tunnen ne yritykset, näen nimittäin yritysten logoja usein. Ja johdon näen yhtiökokouksessa. Tämän takia en missään nimessä halua sijoittaa nouseviin pörsseihin ulkomaille. Vaan sijoitan rahani turvallisesti maailman huonoimpaan kuuluvaan pörssiin eli tänne Suomeen. Itse itse osinko ihe, asunto.
Ostonappi pohjassa | Nordnet Blogi10 Joulukuu, 2012[…] esitettyyn viitaten muistutan lukijoita mielelläni aiemmasta kirjoituksestani, joka koskee yhtiön voitonjakoa yleisellä tasolla. Eräs kirjoituksen ydinsanomista on, että […]

 Lyhyesti ostokohteista Pohjoismaissa | Nordnet Blogi14 Joulukuu, 2012

[…] ei ole odotettavissa käteisosingoksi sijoitusaikana realisoituvaa osinkovirtaa – tosin sijoittaja voi tehdä vastaavat osingot salkkuunsa vuosittain itse. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että salkkuyhtiöni Sampo löytyy Topdanmarkin […]

Finnair lähdössä lentoon | Nordnet Blogi20 Joulukuu, 2012[…] huono sopeutumaan muuttuvaan taloussuhdanteeseen, mikä vie pohjaa yhtiön tasaiselta osingonmaksukyvyltä. Esimerkiksi Finnair maksoi osinkoa edellisen kerran viisi vuotta sitten tilikaudelta 2007. Se on […]

Anette28 Joulukuu, 2012Tämähän oli pirun hyvää teksitä jota minäkin, joka olen vasta tutustumassa sijoitukseen, ymmärsin hyvin. Selaimeni kirjanmerkkiin!

Osinkotietoa ja esimerkki erinomaisesta osinkoyhtiöstä | Nordnet Blogi30 Joulukuu, 2012[…] esimerkki. Olen esitellyt ajatuksiani osingoista yleisellä tasolla ja pitkän kaavan mukaan aiemmassa blogimerkinnässäni. Kertaus on kuitenkin opintojen äiti: mielestäni osinko on osuus yhtiön voitollisesta […]

Vuoden 2012 luetuimmat jutut pähkinänkuoressa | Nordnet Blogi31 Joulukuu, 2012[…] Oksaharju: Pari sanaa osingoista […]

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa

Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link