Nordnet Blogi

Pari sanaa pörssiosakkeiden luovutuksista ja hankintameno-olettamasta

Pörssiyhtiöiden osakkeilla saavutetut myyntivoitot lasketaan yksityishenkilön kohdalla yleensä pääomatuloihin. Käsittelen tässä merkinnässä Suomessa verovelvollisen yksityishenkilön verokohtelua pörssiyhtiön osakkeilla tehdyistä myynneistä eli luovutuksista. Tarkastelen luovutusvoiton laskentaa sekä todellisen hankintamenon että hankintameno-olettaman pohjalta. Millaisissa tilanteissa hankintameno-olettamaa kannattaa soveltaa lopullisessa verotuksessa?

Osakkeilla on lähtökohtaisesti kaksi tapaa tehdä voittoa: joko pörssiyhtiön itsensä maksamalla osinkovirralla tai myymällä osakkeet seuraavalle sijoittajalle omaa hankintahintaa korkeammalla hintatasolla. Käsittelin ensin mainitun ulottuvuuden verotusta suomalaisen piensijoittajan näkökulmasta kuluvan syyskuun alussa.

Tällä kertaa kohdistan huomion jälkimmäiseen voiton syntymekanismiin. Merkinnän yleisenä lähtökohtana on, että sijoittaja on hankkinut osakkeensa pörssin kautta normaalisti itse. Tämä sulkee tarkastelusta myyntivoittoverotuksen erityistapauksia, joissa hankinta-ajan tai hankintahinnan määrittely poikkeaa tavanomaisesta. Erityistapauksiin lukeutuvat esimerkiksi osakkeiden saanti lahjana tai perintönä.

Todettakoon kuitenkin vain tässä yhteydessä, että verottajan mukaan myös vaihdossa voi syntyä luovutusvoittoa, jos luovutetun omaisuuden arvo on noussut omistusaikana. Luovutusvoittoa voi syntyä myös lahjana tai perintönä saatua omaisuutta myytäessä, kun myyntihinta ylittää perintö- ja lahjaverotusarvon. Huomionarvoista on, että luovutusvoitto verotetaan lähtökohtaisesti sinä vuonna, jona sitova kauppa on tehty. Rahojen saannin tai omistusoikeuden siirtymisen ajankohdalla ei pääsääntöisesti ole merkitystä.

Tavanomaisen osakesijoittajan verotuksen näkökulmasta myyntivoittoa syntyy ainoastaan silloin, kun sijoittaja luovuttaa omaisuuttaan eli myy sijoituskohteensa eteenpäin. Vähennyslaskun matematiikkaa soveltaen myyntivoittoa syntyy silloin, kun luovutetun omaisuuserän eli sijoituskohteen myyntihinta ylittää sen hankintahinnan. Vastaavasti myyntitappiota muodostuu siinä tapauksessa, että omaisuutta luovutetaan hankintahintaa matalammalla hintatasolla.

Verotuksessa yleinen termi luovutusvoitto korvataan arkikielessä usein sanalla myyntivoitto (tai vaihtoehtoisesti myyntitappio). Yleinen lähtökohta on, että sijoittaja voi hyödyntää realisoimansa myyntitappiot lopullisessa verotuksessa, mikä keventää mahdollisten myyntivoittojen veroseuraamuksia.

Verotuksessa pörssiosakkeiden myyntivoitot lukeutuvat pääomatuloihin. Edellisessä merkinnässä kuvatun osinkoverotuksen osittaisesta verovapaudesta poiketen luovutusvoitto on – mahdollisten kaupankäyntikulujen, sijoituslainan korkovähennysten ym. verovähennyskelpoisten menojen – jälkeen 100 % veronalaista pääomatuloa. Yleensä verovähennyskelpoiset kulut huomioidaan vain silloin, kun myyntivoitto lasketaan todellisesta hankintahinnasta. Siihen kuitenkin syvennytään merkinnän edetessä tarkemmin.

Pörssiosakkeiden myyntivoittoihin eli luovutuksiin sovelletaan samoja säännöksiä kuin muihinkin pääomatuloihin. Vuonna 2013 osakkeiden myyntivoitot summataan verovelvollisen muiden pääomatulojen kanssa yhteen, minkä jälkeen verotettavasta osuudesta maksetaan 30 % veroa 50 000 euroon asti. Kuten osinkotulojenkin kohdalla, myös luovutusvoittojen osalta verokanta kohoaa 32 %:iin siltä osin, kun verovuonna saadut yhteenlasketut luovutusvoitot ylittävät 50 000 euroa. Vuodesta 2014 alkaen progressio astuu voimaan jo 40 000 euron vuotuisten pääomatulojen jälkeen.

Mainittuihin verokantoihin liittyvänä poikkeuksena on mahdollisuus suorittaa vähäisiä osakeluovutuksia verovuosittain. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että yksityishenkilönä sijoittava voi luovuttaa osakkeita verovuoden aikana enintään 1000 euron edestä verovapaasti. Raja määräytyy nimenomaan luovutusten yhteenlasketun myyntihinnan, ei saadun voiton tai tappion perusteella. Enintään 1000 euron verovapaan myyntihinnan osalta on huomattava, että kyse ei ole osakelajikohtaisesta luovutuskertymästä verovuodessa, vaan verovelvollisen koko verovuonna tekemien luovutusten yhteenlasketusta myyntihinnasta.

Esimerkkitapauksessa sijoittaja X on ostanut neljä vuotta sitten 100 kpl Ponssen osaketta, joiden markkina-arvo on nyt yhteensä 712 euroa. Sijoittaja X voi hyödyntää vähäisten luovutusten verovapautta ja myydä 100 kpl Ponssen osaketta yhteenlaskettuun myyntihintaan 712 euroa, joka alittaa verovuodelle säädetyn 1000 euron enimmäisrajan. Luovutus on verovapaa sillä edellytyksellä, että sijoittaja X ei ole luovuttanut saman verovuoden aikana muita arvopapereita tai omaisuutta siten, että yhteenlasketut luovutushinnat (ei siis luovutusvoitot!) kohoaisivat 1000 euroon. Verovapauteen ei vaikuta se, kuinka paljon sijoittaja X tekee voittoa Ponsse-osakkeillaan.

Verotus tuntee luovutusvoittojen – sekä vähäisten että 1000 euroa verovuodessa ylittävien – ohella myös hankintameno-olettaman käsitteen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sijoittaja voi käyttää luovutusvoittonsa laskemiseen todellisen osakekohtaisen hankintahintansa sijaan hankintameno-olettamaa, jonka suuruus riippuu osakkeiden omistusajasta.

Omistusaika liittyy hankintameno-olettamaan siten, että vähintään 10 vuotta omistettujen osakkeiden hankintameno-olettama on 40 %. Sen sijaan alle 10 vuotta omistettujen osakkeiden hankintameno-olettama on 20 %. Molemmissa tapauksissa olettama lasketaan suoraan osakkeiden myyntihinnasta.

Edellä mainittua pääomatuloverokantaa soveltaen on mahdollista laskea, että vähintään 10 vuotta omistettujen osakkeiden luovutusvoiton vero on 40 % hankintameno-olettamaan viitaten 30 % jäljelle jäävästä 60 % voitto-osuudesta. Toisin sanoen luovutusvoiton veroksi muodostuu tällöin 18 % (30 % * 60 % = 0,30 * 0,60 = 0,18 = 18 %).

Vastaavasti alle 10 vuotta omistettujen osakkeiden verotettavaksi voitoksi lasketaan 80 % osakkeiden myyntihinnasta. Kertomalla tämän pääomatuloverokannalla (30 %) jää luovutusvoiton veroksi 24 % osakkeiden myyntihinnasta (30 % * 80 % = 0,30 * 0,80 = 0,24 = 24 %). Hankintameno-olettaman esimerkkeihin viitaten verotus suosii pidempää omistusaikaa alhaisemmalla verorasituksella.

Edellä esitetyissä kahdessa hankintameno-olettaman vaihtoehdossa on olennaista, ettei osakkeiden myyntihinnasta voi vähentää niiden hankinnasta tai luovutuksesta aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi on tärkeää myös FIFO-periaate, mikä merkitsee käytännössä sitä, että lähtökohtaisesti verottaja tulkitsee ensimmäisinä hankitut osakkeet ensimmäisinä myydyiksi. Verovelvollisella on kuitenkin oikeus esittää ja osoittaa todisteellisesti lähtökohtaisesta olettamasta poikkeava osakkeiden myyntijärjestys. Käytännössä tämä voi ilmetä esimerkiksi osakkeiden hankinnoilla ja myynneillä eri arvo-osuustilien kautta.

Sijoittajan on toisinaan järkevää hyödyntää verotuksessa hankintameno-olettamaa, koska näin toimimalla osakemyyntien verorasituksia on mahdollista keventää suhteessa todellisen hankintamenon käyttämiseen voiton laskemisessa. Nyrkkisääntönä on, että mikäli osakkeiden todellinen hankintahinta (ml. kaupankäyntikustannukset) on suurempi kuin 20 % tai 40 % mukainen hankintameno-olettama (huomioiden omistusaika), on järkevää laskea myyntivoitto soveltamalla todellista hankintahintaa. Toisin sanoen, mitä suuremman hankintahinnan sijoittaja saa laskelmiinsa, sitä vähemmän lopputulokseen jää verotettavaa voittoa ja sitä myötä maksettavaa verorasitusta.

Hankintameno-olettaman mielekkyyttä havainnollistavassa esimerkkitapauksessa sijoittaja X osti 11 vuotta sitten Ponssen osakkeita kuluineen yhteensä 8 000 eurolla. Tänään hän myy samat osakkeet 50 000 euron yhteishintaan. Sijoittaja X haluaa tietää, onko mielekkäämpää soveltaa verotuksessa todellista hankintamenoa vai hankintameno-olettamaa.

Todellisella hankintamenolla laskettuna sijoittaja X saa osakkeistaan 42 000 euroa myyntivoittoa (50 000 euroa – 8 000 euroa). Koska sijoittaja X on omistanut Ponsse-osakkeensa vähintään 10 vuotta, on hänellä oikeus soveltaa vaihtoehtoisesti 40 % hankintameno-olettamaa myyntihinnasta. Tällä olettamalla sijoittaja X saa osakkeistaan 30 000 euroa myyntivoittoa [(50 000 euroa – (50 000 euroa * 0,40)) = (50 000 euroa – 20 000 euroa) = 30 000 euroa].

Sijoittaja X maksaa hankintameno-olettaman perusteella Ponsse-osakkeidensa myyntivoitoista vero 9 000 euroa (30 000 euroa * 0,30), koska alle 50 000 euron luovutusvoittojen verokanta on 30 %. Ilman hankintameno-olettaman soveltamista sijoittaja X joutuisi maksamaan myyntivoittoveroa 12 600 euroa (42 000 euroa * 0,30). Hankintameno-olettaman soveltaminen säästää esimerkkitapauksessa sijoittajalta 3 600 euroa lopullisessa verotuksessa. Pitkäjänteisen sijoittajan veroporkkana on siis kohtuullinen, joskin sen realisoituminen edellyttää sijoituskohteelta erinomaista pitkän aikavälin arvonkehitystä.

Toivoa kuitenkin sopii, että hallitus ottaisi piensijoittajat jatkossa huomioon myös vähäisten osinkojen täyden verovapauden tai vaihtoehtoisesti osinkovirran verovapaan uudelleensijoittamisen kautta.

Kirjoittajan toisen sijoituskirjan Hajauta tai hajoa (311 s.) ennakkomyynti on alkanut!

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja ei omista kirjoitushetkellä Ponssen osakkeita. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia eikä sitovaa veroneuvontaa. Jokainen vastaa viime kädessä itse omasta verokohtelustaan ja sijoitustoimintansa veroseuraamuksista. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kuvamateriaalin lähde tuomasikonen.com.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

8
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Täytyy myös muistaa, että FIFO-periaate on arvo-osuustilikohtainen, ei siis verovelvolliskohtainen. Tällä tapaa sijoittaja voi saada joitain pieniä hyötyjä, mikäli ostoeriä on eri arvo-osuustileillä.
Nimetön
Nimetön
Näin on!
Nimetön
Nimetön
Muistakaa myös, että verottaja katsoo pääomanpalautuksetkin luovutuksiksi. Yritin viime vuonna hyödyntää 1000 euron luovutusten verovapaussääntöä myymällä eniten noussutta sijoitustani. Olin saanut vuoden aikana myös muutaman euron pääomanpalautusta, ja siten verottajan näkökulmasta 1000 euron luovutusten raja ylittyi. Seurauksena on satojen eurojen veromätky.
Nimetön
Nimetön
Renni Suhonen ja Jack Russell: Aivan, kuten merkinnän alkupuolella yritin asian sivulauseessa ilmaista: ”Verovelvollisella on kuitenkin oikeus esittää ja osoittaa todisteellisesti lähtökohtaisesta olettamasta poikkeava osakkeiden myyntijärjestys. Käytännössä tämä voi ilmetä esimerkiksi osakkeiden hankinnoilla ja myynneillä eri arvo-osuustilien kautta.”
Nimetön
Nimetön
Kalliit pääomanpalautukset: Kiitos arvokkaasta käytännön huomiostasi. Tavallaan menettely on ymmärrettävä, koska pääomaa palautettaessa veroa ei peritä yleensä lainkaan (jos jäljellä on vielä poistamatonta osakekohtaista hankintahintaa). Toisin sanoen tämä merkitsee sitä, että pääomanpalautus ei realisoi osinkoverotusta. Näin ollen verottaja voi tulkita sen kuvaamallasi tavalla luovutukseksi lopullisessa verotuksessa.
Nimetön
Nimetön
On verottaja vielä niskan päällä monessakin suhteessa: 1) Jos myyt todella vanhaa omaisuutta, ei ole puhettakaan inflaation huomioon ottamisesta. Maksat siis luovutusvoiton veroa inflaatiosta. Vuoden 1970 hankintamarkka ei todellakaan vastaa 1/6 euroa reaalimaailmassa. 2) Todellisen hankintahinnan joutuu sitä hyödyntääkseen osoittamaan vaikka 90 vuoden kuluttua hankinnasta. Kuitteja on siis säilytettävä ikuisesti ja vanhojen osakkeiden arvonmuodostusketju saattaa olla todella kinkkinen laskettavaksi (osakeannit, splitit ja muut tapahtumat huomioiden). 3) Myyntitappio taas happanee 3-5 vuodessa, mutta myyntivoitto ei koskaan.
Nimetön
Nimetön
Yksinkertainen muistisääntö hankintameno-olettamille, jotta niistä on hyötyä. 20-olettamalla verohyöty alkaa 400 %:n nousun jälkeen, 40-olettamalla prosenttiluku on 150. Nämä Suomen verotuksessa käytettävät olettamat ovat yleensä osakesäästäjän kannalta melko merkityksettömiä, koska niistä saatava mahdollinen verohyöty on lähes marginaalinen. Otetaan esimerkkinä 100.000:n euron sijoitus, joka on kymmenen vuoden kuluttua noussut 1.000.000:aan euroon. Hankintameno-olettamaa käyttämällä vero on 9.000 euroa pienempi, mikä on miljoonaan suhteutettuna 0,9 %. No, onhan se alkuperäiseen sijoitukseen verrattuna kokonaiset 9 pinnaa, mutta silti. Tosiasia on , ettei osakkeiden päällä kannata istua ainakaan hankintameno-olettamien vuoksi.
Nimetön
Nimetön
Oikeasti tuossa säästää veroissa hankintameno-olettaman avulla 96 000 euroa… Se on paljon se.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.