Nordnet Blogi

Pari sanaa vuodesta 2012

Kerron tässä blogimerkinnässä valmistautumisestani tulevaan sijoitusvuoteen. Olen aloittanut ostot sekä Nordeassa että Olvissa, ja uskon kannattavien ostotilaisuuksien koittamiseen valikoiduissa yhtiöissä myös alkavana vuonna.

Yhdenmukaistuuko indeksien kehitys?

Pörssi-indeksien kehitys tulee olemaan erityisen mielenkiintoista seurattavaa, sillä USA:ssa indeksit eivät ole laskeneet lainkaan vuonna 2011 (Dow Jones on plussalla vuoden alusta), siinä missä Euroopassa indeksit ovat pudonneet selvästi (Dax -17%) ja korostuneen vientivetoisessa Helsingin pörssissä markkina-arvot ovat valahtaneet jo yli 30 prosenttia. Paras arvaukseni on tällä hetkellä se, että maailman vaihdetuimmat indeksit kehittyvät yhdenmukaisemmin – ja todennäköisesti koko vuodelta nousten – vuonna 2012.

Makrotaloudellinen tílanne

Kansantalouksien tilanteita ennustettaessa tärkein muuttuja on Euroopan velkakriisi, joka voi eskaloitua globaaliksi rahoitusmarkkinashokiksi, mikä kääntäisi sekä reaalitalouden että pörssikurssit laskuun ympäri maailman. Vaikka ”too big to fail” -pankki ei kaatuisikaan Euroopassa, on mantereemme taantuma H1/2012 aikana mielestäni väistämätön. Tämä ei tarkoita välttämättä lisää kurssilaskua Helsingin pörssiin, sillä yhtiöiden markkina-arvojen kehitys ennakoi suuressa määrin tulevaisuutta parin kolmen kvartaalin päähän. Euroopassa vallitsevasta lievästä taantumasta huolimatta uskon USA:n talouden kasvun vauhdittuvan. Viimeaikaiset talouden indikaattorit näyttävät mielestäni rohkaisevilta Atlantin toisella puolen. Aasia tulee myös mitä todennäköisimmin kasvamaan selvästi työn tuottavuuden kasvun ja työn absoluuttisen määrän lisääntymisen seurauksena. Odotan siis maailmantaloudelle melko hyvää kasvuvuotta velkakriisin totaalisella kärjistymisvarauksella.

Euroopan velkakriisiin on ratkaisu

Velkakriisi on siitä ikävä, että sen ratkaiseminen ja ongelmien hoitaminen kestävät useita vuosia. Olen nykyisen kriisin suhteen kuitenkin siinä mielessä optimistinen, että akuuttiin ongelmaan on olemassa ratkaisu, jonka nimi on EKP. Yksi mielikuvituksellinen ratkaisu kriisiin voisi olla se, että EKP antaa mm. Italian, Espanjan ja Ranskan korkojen nousta tulevina kuukausina, jolloin markkinoiden paine ajaa poliitikot toimimaan radikaalisti julkisten talouksien tasapainottamiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Euroopan julkiset sektorit 1) korottavat verojaan, 2) vähentävät menojaan, minkä jälkeen EKP 3) takaa kullekin tiukan budjettikurin maalle IMF:n välikäden kautta tietyn korkotason, jonka maat voivat kestää ilman konkurssien uhkakuvia. Taloustieteen vaihtoehtoa numero 4 (eli valuuttakurssimuutosta) ei voida soveltaa nykyisessä tilanteessa. Korostan ratkaisumallissani, että EKP ei kuitenkaan tule apuun, ennen kuin vaiheet 1 ja 2 ovat suoritetut. Tämä tarkoittaa mm. eläkeiän nostoa ja työaikojen pidentämistä mm. Ranskassa, mikä ei ole päivässä eikä kahdessa tehty. Muutokset voidaan toteuttaa demokratian olosuhteissa vain äärimmäisessä markkinapaineessa, minkä vuoksi pidän hyvin todennäköisenä, että indeksit pysyvät matalasuhdanteessa ainakin alkuvuoden. Pidän tähän liittyen todennäköisimpänä lopputulemana sitä, että Helsingin pörssin osakekurssit pohjaavat kesän jommalla kummalla puolen (laveasti ymmärrettynähän tämä ennuste on joka tapauksessa oikea).

Nordea nousee Euroopan kolmen arvokkaimman pankin joukkoon

Ennusteen taustalle kannattaa lukea aiempi kirjoitukseni Nordeasta. Totesin tuolloin puoli vuotta sitten – kun yleiset talousennusteet olivat vielä jokseenkin optimistisia – että ”…toisaalta uuden taantuman yllättäessä Nordea pystyisi toteuttamaan best-in-class johtoryhmänsä toimesta omistaja-arvoa luovan pohjoismaisen pankkifuusion”. Nyt on Nallen aika muuttaa sanat ja suun soittaminen teoiksi. Finanssialan järjestelyt ovat näkemykseni mukaan mahdollisia ja erityisesti kannattavia vakavissa kriiseissä, kun hyviäkin omaisuuseriä päätyy myyntiin alihintaan. Väitteeni Nordean suhteellisen aseman noususta voi toteutua kahta kautta: ensinnäkin siten, että sektorin muut osakkeet tulevat alas nopeammin kuin Nordea, ja toisaalta siten, että Nordean osake vahvistuu nopeammin kuin suurimmat vertailuyhtiöt. Näen Nordean aseman tällä hetkellä poikkeuksellisen vahvana, minkä vuoksi ostin osaketta massiivisesti viime kuussa. En ole ajatusteni kanssa yksin, sillä myös markkinat pitävät Nordeaa selvästi laadukkaampana yhtiönä suhteessa muihin eurooppalaisiin pankkeihin. Esimerkiksi Deutsche Bankin, BNP Paribasin ja Credit Agricolen P/BV-arvostusluvut ovat tasolla 0,25-0,35. Nordean osaketta sen sijaan vaihdetaan lähes tasearvolla, mikä on selvä merkki markkinoiden ”vote of confidencesta” ja yhtiöön kohdistuvasta laatupreemiosta. Otetaan vielä laskuharjoitus:

Jos Nordea arvostettaisiin markkinoilla yhtä riskiseksi ja heikkolaatuiseksi kuin yhtiön eurooppalaiset verrokit, olisi osakkeen yksikköhinta mediaanin/aritmeettisen keskiarvon P/BV-laskukaavalla

6,25 euroa * 0,30 (P/BV-kerroin) = 1,88 euroa

Osakettahan vaihdetaan nyt noin 5,60 euron kappalehintaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Nordea olisi nyt mielestäni kallis. Sen sijaan laskelma on mielestäni osoitus siitä, että Nordea on poikkeuksellisen laadukas yhtiö, jota saa nyt hyvin edullisesti ympäröivän markkinatilanteen aiheuttaman väärinhinnoittelun vuoksi. Näkemys on tietysti täysin henkilökohtainen ja kannan hyvin mielelläni oman osani sijoittajavastuusta Nordean osakkaana.

Vältän jatkossakin Nokian osaketta

En tule sijoittamaan jatkossakaan Nokiaan, sillä en usko yhtiön ansaintalogiikkaan tulevaisuudessa. Syyt ovat seuraavat:

1) Windows-puhelimen menestys on täysin epävarmaa

2) Vaikka Windows-puhelin menestyisi, ei ole varmaa, ovatko mallit Nokian valmistamia

3) Vaikka Windows-puhelin menestyisi ja se olisi Nokian, on kovin vaikeaa arvioida sitä, paljonko voitosta tulee laitevalmistajalle (Nokia) ja paljonko muille sidosryhmille (kuten Microsoft)

4) En pidä Nokian nykyistä strategiaa uniikkina, joka voisi johtaa globaalin toimialajohtajan asemaan saati sitten erityisen hyvään tai vakaaseen kannattavuuteen

Edellä mainituista syistä johtuen en edes harkitse sijoittamista Nokiaan, jonka osakkeen arvostustasossa ei ole edelleenkään varaa Windows-puhelimen fiaskoon. Yhtiön tilanteeseen pintapuolisesti tutustuttuani ennustan, että realistin ei tule odottaa ensi keväältä yli 0,20 euron osakekohtaista osinkoa. Vaikka Nokian kassassa jakokelpoisia varoja onkin, on yhtiön rahoitusasema enää korkeintaan toimialansa kansainvälistä keskitasoa. Yhtiön nettokassa voi tuntua absoluuttisissa euroissa (tai suhteessa osakkeen markkina-arvoon) suurelta, mutta se on yhtiön pääkilpailijoihin nähden huomattavan vaatimaton. Olisi siis mielestäni järjetöntä säilyttää osingonmaksun taso ennallaan.

Obama saa jatkokauden

Istuva presidentti Obama tulee saamaan uuden jatkokauden, mutta loppusuoralla kilpailu muodostunee varsin tasaiseksi. Periaatteessa uskon, että Obama voitaisiin syrjäyttää mm. historiallisesti korkean työttömyyden vallitessa. En ainakaan itse näe tällä hetkellä Obamalle uskottavaa vastustajaa, jonka puolesta voisin lyödä vetoa. Obaman omien saavutusten ohella merkitystä on siis myös sillä, että useat varteenotettavat ehdokkaat ovat jo kompastuneet kampanjoinnissaan. En usko, että Obaman uudelleenvalinnalla on ainakaan positiivista vaikutusta osakemarkkinoille.

Putin voittaa Venäjän vaalit mutta epävarmuus lisääntyy

Oletusarvoisesti Putin saa suunnitelman mukaisesti presidentin viran, mutta kampanjointi ja levottomuuden lisääntyminen voivat vaikuttaa kielteisesti Venäjän osakemarkkinoiden arvostustasoon Q1/2012 aikana. Mitä suurempaa epävarmuus Venäjän tulevaisuudesta on, sitä enemmän sijoittajat vaativat tuottoa sijoituksiltaan, mikä näkyy paineena osakkeiden arvostustasoissa (jotka ovat jo nyt Venäjällä länsimaiseen standardiin nähden hyvin alhaiset). Vältän itse Venäjä-sijoituksia siihen asti, kunnes vaalitulos on käsitelty. Tämä tarkoittaa sitä, että en aloita Nokian Renkaiden ostoja, ellei osaketta hinnoitella poikkeuksellisen houkuttelevasti alkuvuoden aikana.

Sarkozy häviää Ranskan presidentinvaalit keväällä

Francois Hollandesta tulee Ranskan uusi presidentti, sillä Sarkozy menettää kannatustaan Ranskan AAA-luokituksen menetyksen yhteydessä. Maan luottoluokitus laskee mielestäni hyvin suurella todennäköisyydellä tammikuun loppuun mennessä. Luottoluokituksen lasku ja lähestyvät vaalit muodostavat EU-alueen päätöksenteon kannalta hyvin negatiivisen yhtälön, sillä kaikki tarvittavat sopeutustoimet ovat käytännössä Sarkozyn kilpailuhaittoja vaaleissa tarvittavan kansansuosion kannalta. On mielenkiintoista nähdä, millaista EU-politiikkaa Ranskan tuleva sosialistijohto tulee ajamaan. Saako se esimerkiksi Merkelin taipumaan EKP:n roolin kasvattamiseen tai eurobondeihin (jota pidän itse huonona ja epätodennäköisenä vaihtoehtona)? Veikkauksiani Obaman ja Hollanden vaalivoitoista ei pidä tulkita siten, että kannattaisin sosialistista yhteiskunnan hoitomallia. Jos olisin poliittisesti oikein epäkorrekti, voisin sanoa inhoavani sitä.

Saulista Suomen uusi presidentti

Niinistö on selvällä äänierolla Suomen tuleva presidentti. Vaalit kuitenkin ratkeavat vasta toisella kierroksella Paavo Väyrystä vastaan. Osakemarkkinoiden kehityksen kannalta on selvää, että Suomen vaalituloksella on vain viihdearvoa.

Oma ostokohteiden listani on selvä

Tulen jatkamaan osakeostoja valikoiduissa yhtiöissä, mikäli osakkeiden arvostustasot antavat siihen mahdollisuuden. Ensisijaisesti olen kiinnostunut kotimaisten yhtiöiden osalta erityisesti Samposta, Nokian Renkaista, UPM:stä, Fortumista ja Konecranesista. Lisäksi mm. Oriola-KD, Vacon ja Tikkurila ovat myös hyvin kiinnostavia, mikäli osakkeiden nykyisistä arvostuksista rouhaistaan vielä reilusti pois. Hahmottelin runkoa sijoituspäätösteni perusteiksi aiemmin tänä syksynä. Voisin tiivistää edellä mainittujen yhtiövalintojen perusteet myös seuraavasti.

Haluan ymmärtää,

1) mistä yhtiön menestys muodostuu ja mitkä ovat keskeisimmät oletukset yhtiön strategian onnistumisen kannalta

2) onko yhtiöllä mahdollisuutta tehdä voittoa suhdanteesta riippumatta ja kasvavasti pitkällä aikavälillä

3) onko yhtiöllä toimintamalli, jonka avulla yhtiö pystyy erottautumaan asiakkaiden silmissä selvästi edukseen suhteessa kilpailijoihin

4) ovatko yrityksen tuotteet ja palvelut brändiltään, jakelukanavaltaan tai markkina-asemaltaan ainutlaatuisia tai alttiita kannattavuutta rapauttavalle kilpailulle

5) miksi asiakkaat ostavat tuotteensa ja palvelunsa juuri tältä yritykseltä, eikä sen läheisimmiltä kilpailijoilta (siis, mikä on yhtiön kilpailuetu, toimialan ”entry barrier” ja yhtiön liiketoiminnan ”moat”)

6) minkä oletusten varaan yhtiön tulevaisuuden kannattavuus on rakennettu

7) onko yritysjohto luotettava, pätevä ja osakkeenomistajien näkökulmaan orientoitunut

Olen viime aikoina huomannut pitäväni erityisen paljon kuluttajaorientoituneista yhtiöistä, joiden liiketoimintaa pystyn ymmärtämään kuluttajan ja sijoittajan asemassa suhteessa edellä mainittuihin kysymyksenasetteluihin. Yrityksen ei tarvitse olla aina suurikokoinen tai markkina-arvoltaan mittava, kunhan yhtiö on mielestäni

1) tietyssä markkinasegmentissä tai maantieteellisellä alueella johtava

…ja yhtiö on lisäksi

2) tietylle asiakasryhmälle ymmärrettävästi paras mahdollinen asiointivaihtoehto

Esimerkiksi Olvi täytti pari viikkoa sitten edellä mainitun kriteeriparin vaivattomasti.

Lopullisen sijoituspäätöksen ratkaisee osatekijöiden lisäksi aina osakkeen hinta. Ei absoluuttinen yksikköhinta, mutta suhteellinen arvostustaso kriittisesti tekemiini tulevaisuuden odotuksiin nähden (jotta sijoitukselle muodostuu margin of safetya). Perusteellisen pohjatyön jälkeen myös tarkasti valikoimani yhtiön keskinkertainenkin liiketaloudellinen menestys voi osoittautua hyväksi osakesijoitukseksi.

Kiitän kaikkia blogin lukuisia lukijoita kuluneesta sijoitusvuodesta ja toivotan sekä hyvää joulua että mukavaa uutta vuotta. Lisään vielä tämän blogimerkinnän loppuun yhden vinkin niille lukijoille, joiden osalta vuoden hyvä teko on vielä tekemättä. Mahdolliset lahjoitukset eivät tule siis minulle, vaan menevät huomattavasti parempaan tarkoitukseen.

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Charlotte19 Joulukuu, 2011Kiitos erinomaisesta blogistasi! Tekstisi ovat poikkeuksetta erittäin mielenkiintoista luettavaa.

rebekka19 Joulukuu, 2011Suuret kiitokset kuluneesta vuodesta! Jatkoa odotellessa!

wintermute19 Joulukuu, 2011Kiitos jälleen erinomaisesta kirjoituksesta, näitä on aina ilo lukea :)

Yhdestä asiasta olen kuitenkin kanssasi eri mieltä: Oriola-KD ei mielestäni täytä kohdan “7) onko yritysjohto luotettava, pätevä ja osakkeenomistajien näkökulmaan orientoitunut” vaatimuksia. Yhtiön johto on jatkuvasti maalannut tulevaisuuden liian ruusuisena ja tulosvaroituksia on tippunut viimeisen parin vuoden aikana niin monta ettei laskuissa pysy mukana. Lisäksi en näe miten kilpailluilla markkinoilla toimiva lääketukku- ja vähittäiskauppias onnistuisi luomaan itselleen kestävää kilpailuetua. Yhtiönä Oriola-KD kaikesta huolimatta on kiinnostava mutta itse vaadin sijoituspäätöksen ehtona selvästi nykyhintaa enemmän margin of safetya.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta, toivottavasti jatkat mielipiteittesi esittämistä tulevanakin vuonna!

Anders19 Joulukuu, 2011Kumarrus innostavalle ja sijoittamisen maailmaan rohkaisevalle blogillesi. Toivottavasti sijoitussää vaihtuu aurinkoiseksi tulevana vuonna, kuten hieman aavistelet. Ostoja on tehty täälläkin oppikirjan mukaisesti ns. “huonon sään” aikana.

Recon6619 Joulukuu, 2011Kiitos… jaksoi lukea loppuun asti

Silja19 Joulukuu, 2011Kiitos vuoden kiinnostavimmasta suomenkielisestä talousblogista.

Näkemyksesi ovat todella tervetulleita tuulahduksia verrattuna moniin aina niin yltiöoptimistisiin kommentaattoreihin, jotka eivät uskalla asettautua omilla nimillään karhunäkemyksen kannalle edes yksittäisissä yhtiöissä – taii olla kriittinen yleisen markkina- ja taloustilanteen suhteen.

Virkistäviä ja perusteltuja kommenttejasi kaivataan siis myös jatkossa.
Rauhallista joulua!

pekkis19 Joulukuu, 2011Millä hinnoilla aloitat upm/oriola kd osto-ohjelmat? Entä kuinka todennäköisenä pidät umpin tulosvaroitusta m-realin jälkeen?

Pekka H.20 Joulukuu, 2011Kiitos minultakin erinomaisesta blogista.

Sisällöllisenä kommenttina tämänkertaiseen kirjoitukseen: Minäkään en allekirjoittaisi väitettä Oriola-KD:n yritysjohdon laadusta. Toistuvat tulosvaroitukset defensiivisellä toimialalla operoivalta yritykseltä kertovat johdon arviointikyvyn ja/tai rehellisyyden puutteesta. “No surprises” -kriteeri ei ole tässä yhtiössä toteutunut.

Jukka Oksaharju20 Joulukuu, 2011Charlotte: Kiitos palautteestasi.

Jukka Oksaharju20 Joulukuu, 2011rebekka: Kiitos palautteestasi.

Jukka Oksaharju20 Joulukuu, 2011wintermute & Pekka H: Allekirjoitan kanssanne näkemyksen Oriolan liikkeenjohdosta – se on tällä hetkellä suurin riskitekijä arvioidessani osakkeen houkuttelevuutta sijoituskohteena.

Kirjoitin puoli vuotta sitten Oriolasta seuraavassa blogimerkinnässä:

http://nordnetblogi.fi/markkinatilanne-ja-lisaa-tulosvaroittajia/

Ilmaisin jo tuolloin oman mielipiteeni yhtiön nykyisen operatiivisen johdon näytöistä seuraavin sanoin:

“Mieleni ei tekisi olla Eero Hautaniemen housuissa, kun lähiviikkojen vaarana on ties kuinka mones tulosvaroitus Oriolan toimitusjohtajana. Jos olisin yhtiön hallituksen jäsen, miettisin varmaankin mielessäni milloin tulospettymysten mittari tulee yhden miehen osalta täyteen.”

Ja sieltähän niitä tulosvaroituksia on tullut jo kaksi kappaletta kirjoituksen jälkeen. Toistaiseksi en ole lukenut vielä yhtään kommenttia, jossa joku olisi ottanut omalla nimellään yhtä voimakkaasti kantaa Oriolan johtamista koskevaan puheenaiheeseen.

Summa summarum: Oriola ei täytä tällä hetkellä yritysjohdon kyvykkyyden ja luotettavuuden kriteerejä omasta mielestäni. Sen sijaan muut sijoituksen kannalta tärkeät valintakriteerit se täyttää varsin mainiosti. On kuitenkin realismin nimessä todettava, että aivan kaikki yhtiön ongelmat eivät voi olla johdon syytä – tuuletusta yhtiö kuitenkin mielestäni tarvitsee. “No surprises” -kriteerin osalta on sanottava, että olen erittäin pettynyt yhtiön johdon tapaan viestiä sijoittajasuhteitaan. Vaikka liiketoiminta kohtaakin hetkellisiä vaikeuksia – syystä tai toisesta – on ne pystyttävä viestimään paremmin kuin jatkuvilla tulosvaroituksilla. Nykyinen viestintälinja kertoo itselleni suoraan johdon kyvyttömyydestä ja epäluotettavuudesta.

Jukka Oksaharju20 Joulukuu, 2011Anders: Kiitos palautteestasi.

Jukka Oksaharju20 Joulukuu, 2011Recon66: Kiitos palautteestasi. Ehkä blogimerkinnän otsikon “Pari sanaa…” oli tällä kertaa sisällön puolesta hieman harhaanjohtava.

Jukka Oksaharju20 Joulukuu, 2011Silja: Kiitos palautteestasi ja samoin hyvää joulua.

Jukka Oksaharju20 Joulukuu, 2011pekkis: Kiitos kysymyksistäsi. En osaa sanoa UPM:n negatiivisen tulosvaroituksen todennäköisyyttä, mutta tiedostan sen mahdollisuuden. Ainakaan positiivista varoitusta yhtiöltä ei ole tulossa. Oma kiinnostukseni UPM:n osakkeeseen ei ole oikeastaan “lainkaan” lyhyen tähtäimen kannattavuuteen tai tulokseen perustuvaa – sen sijaan taseperusteisesti uskon osakkeessa löytyvän arvostuksen selvää “korjausvaraa”, kunhan suhdannenäkymät kääntyvät aikanaan valoisammiksi. Perustelin osinkotuoton ja taseen näkökulmaa aiemmin syksyllä seuraavassa kirjoituksessa:

http://nordnetblogi.fi/pari-sanaa-metsayhtioista/

Kysyit myös osto-ohjelmien aloittamisesta. UPM:n osalta aloitan ostot 7 euron tasosta (melko varovaisesti eli ensin noin 1% salkun arvosta, mahdollisesti nostaen yhtiön painon noin 5% prosenttiin salkun arvosta). Oriola-KD:n osalta aloittaisin ostot välittömästi (samalla painoarvolla suhteessa salkun kokonaisuuteen), jos yhtiö ilmoittaisi johdon vaihtumisesta. Sen sijaan nykyisen miehistön jatkaessa vaadin selvästi enemmän turvamarginaalia, kuten totesin tässä blogimerkinnässä seuraavin sanoin:

“Oriola-KD on kiinnostava… mikäli osakkeen nykyisestä arvostuksesta rouhaistaan vielä reilusti pois.”

En ole siten lyönyt vielä täysin lukkoon ostoajankohtaa, mutta se on varmasti alle 1,50 euron osakekohtaisen kappalehinnan arvioituna yhtiön nykyisellä osakemäärällä.

Koeramies21 Joulukuu, 2011Kiitos jälleen mielenkiintoisista muutamista sanoista :) . Heräsi kysymys kun puhuit nimenomaan suomi-yhtiöistä että hajautatko sijoituksiasi myös ulkomaille vai riittääkö pelkät kotimaan sijoitukset sinulle? Kuinka paljon uskallat prosentuaalisesti panostaa yhteen yhtiöön maksimissaan koko sijoitusvarallisuudestasi? Toivottavasti saamme lukea tätä hienoa blogia ensivuonnakin… Sinä ja Oneup olette ehdottomasti mielenkiintoisimmat bloggaajat!!

Jukka Oksaharju22 Joulukuu, 2011Koeramies: Kiitos kommentistasi. Hajautan osakesijoituksiani jonkin verran myös ulkomaille. Itse asiassa salkkuni suurin sijoitus (Nordea) on ruotsalainen yhtiö, jolla on myös Helsingin pörssissä rinnakkainen noteeraus. Ajattelen hajauttamista yhtiöiden, en niinkään markkinapaikkojen kautta. Tarkoitan tällä sitä, että ratkaisevaa on se, miltä maantieteellisiltä markkinoilta yhtiöideni tuotot kertyvät. Esimerkiksi Nordean kautta olen osallisena kaikissa Pohjoismaissa ja Olvin kautta Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Nokian Renkaat, jota olen omistanut usean vuoden ajan – ja joka kuuluu edelleen ostolistalleni (en siis tällä hetkellä yhtiötä omista) – antaisi salkkuun erittäin vahvan ja kannattavan Venäjä-ulottuvuuden. Näin ollen myös Helsingin pörssilistalta löytyvien yhtiöiden joukosta on mahdollista hajauttaa sijoituksiaan ulkomaille, sillä edellä mainittujen yhtiöiden tuotoista Suomi muodostaa vain murto-osan nyt, ja vielä vähemmän tulevaisuudessa. On kuitenkin myönnettävä, että Helsingin pörssin sijoitusavaruus on hyvin rajallinen, kuten potentiaalisista ostokohteistanikin voi havaita. Tulen kirjoittamaan alkuvuoden aikana blogiin näkemyksiäni mahdollisista kansainvälisistä ostokohteista. Näiden osalta noudatan hyvin samanlaista sijoitusfilosofiaa kuin kotimaistenkin osalta: yhtiöiden täytyy olla johtavia, strategialtaan ja markkina-asemaltaan uniikkeja, mielellään kuluttajaorientoituneita, vahvan ja tasaisen ROE:n liiketoimintoja, hyvin ja luotettavasti johdettuja, jatkuvaa osinkovirtaa tarjoavia sekä tuote/palvelutarjonnaltaan sellaisia, joille on kysyntää vielä viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Valitettavasti näillä kriteereillä varustetut yhtiöt ovat myös maailmalla rajalliset ja melko usein – ei kuitenkaan aina – “oikein hinnoiteltuja”. Tästä kuitenkin lisää vuodenvaihteen jälkeen. Vielä vastaus viimeiseen kysymykseesi liittyen oman sijoitusvarallisuuteni hajautuksesta. Olen aina ollut hyvin skeptinen liiallisen hajauttamisen suhteen. Oikeastaan olen tehnyt parhaat tuottoni toistaiseksi keskittymisen ja vahvan näkemyksen filosofiaa noudattaen. Parhaimmillaan salkkuni omasta pääomasta on ollut sijoitettuna yksittäiseen osakkeeseen kymmeniä prosentteja (huomioithan, että salkkuni oli vielä alkuvuonna 2011 voimakkaasti vivutettuna). Tässäkin yhteydessä on korostettava sitä, että merkittävän summan sijoittaminen yhteen osakkeeseen ei tarkoita mielestäni aivan suoraan sitä, että hajautus olisi huono. Annan esimerkiksi Sampon osakkeen, joka oli vuosi sitten salkkuni ylivoimaisesti suurin sijoitus. Omistin yhdessä osakkeessa kolmenlaista liiketoimintaa: vahinkovakuutusta, henkivakuutusta ja pankkitoimintaa – hajautusta oli siten merkittävästi liiketoimintojen ja tuottojen osalta “yhden osakelajin sisällä”.

Ville23 Joulukuu, 2011Kiitokset asiantuntevista ja vakuuttavista kannanotoista! Tässä on joutunut itsekin miettimään oman salkun filosofiaa uudenlaisessa valossa.

Tomi27 Joulukuu, 2011Kiitos perustelluista ja ennen kaikkea vahvoista näkemyksistä. On ilo peilata omia ajatuksia ammattilaisen aatoksiin silloin, kun tämä on oikeasti jotakin mieltä ja tuo sen esiin.

Osto-ohjelmasi näyttäisivät alkavan monessa tapauksessa varsin alhaiselta tasolta (mm. Konecranes ja UPM, mutta toisaalta myös ne mainitsemasi muut yhtiöt, jossa olet jo aloittanut/harkitset ostoa). Toki nämä tasot saatetaan hyvinkin nähdä. Ainakin jos verrataan vuoden 2009 tasoihin. En tosin tiedä, voiko saati kannattaako tilanteita/vuosia keskenään verrata.

Kysyisin kuitenkin osto-ohjelmasi periaatteista ja ostojen rytmityksestä.

Mihin varasi lopulta päätyvät ja muuttuuko strategiasi, jos markkinat kääntyvät ennen kuin olet ennättänyt aloittaa osto-ohjelmaasi tai se jää pahasti kesken? Millaisen riskin koet ottavasi siinä, ettei osto-ohjelmasi aloitustasoja välttämättä nähdä tässä kriisissä kaikkien yhtiöiden kohdalla lainkaan?

Ilmeisesti ainakin tällä hetkellä teet ostoja näkemyksesi mukaan yhä laskeviin kursseihin? Miten pitkään jatkat ostoja nouseviin kursseihin vai jatkatko lainkaan? Miten määrittelet ostojen lopetusajankohdan (esim. UPM 5 % painoarvo salkussasi)?

Myönnän olevani huuli pyöreänä ajoituksen kanssa niin kuin enemmän ja vähemmän me kaikki. Olen todennäköisesti aloittanut omat ostoni aivan liian aikaisin, mutta toisaalta en ainakaan “myöhästy junasta”. Amatöörinä koen tekeväni fiksumman ratkaisun aloittaessani ostot aikaisin kuin liian myöhään. Entä te ammattilaiset, oletteko optimaalisesti tankattuina kyydissä, kun pillit viheltävät?

Jukka Oksaharju29 Joulukuu, 2011Tomi: Kiitos palautteestasi ja kysymyksistäsi. Tulen kirjoittamaan osto-ohjelmistani ja niiden rakentamisesta lisää tammikuun aikana, joten palaan asiaan kattavasti tuolloin. Sen verran voin sanoa jo nyt, että en lähde itse liikkeelle lainkaan “edellisen kriisin pohjalukemiin vertaamalla”, vaan ennemminkin yhtiökohtaisista tunnusluvuista käsin. Osakemarkkinahan on vain paikka, jossa katson osto- ja myyntitarjouksia, mitkä sitten suhteutan omaan käsitykseeni yhtiön oikeasta arvosta. Tämän analyysin mukaan luonnollisesti sitten ostan tai myyn kyseisten yhtiöiden osakkeita riippuen siitä, miten oma käsitykseni ja markkinahinnoittelu suhteutuvat. Voin kommentoida omaa nykyistä ostostrategiaani lyhyesti: salkussani on tällä hetkellä osakepaino noin 90%, joten mistään “junasta pois jäämisestä” ei tule olemaan kyse, vaikka kurssit nyt ylöspäin lähtisivätkin (omat rahat ovat siis lähestulkoon jo sijoitettuina). Juuri tämän vuoksi aloitan myös osto-ohjelmat varovaisemmin, sillä kaukana ei ole se hetki, kun rahoitan osakeostojani velkarahalla. Tämän vuoksi sijoitukset vaativat luonnollisesti jonkin verran enemmän turvamarginaalia. Vastaukset kysymyksiisi ovat siis seuraavat: Strategiani ei muutu lyhyellä aikavälillä, vaikka kurssit nousisivatkin rajusti ja osto-ohjelmat jäisivät kesken (koska olen pian sijoittanut jo kaiken muun paitsi pankin kanssa sovitut lainarahat). En koe ottavani riskiä siinä, jos osto-ohjelmani aloitustasoja ei saavutetakaan tässä laskussa. Tärkeintä sijoittamisessa onkin kurinalaisuus eli se, että malttaa pysyä alkuperäisessä suunnitelmassaan, johon on laskenut “rationaaliset margin of safetyt”. Sen sijaan riskiä olisi siinä, jos alkaisin nyt hätiköiden täyttää osakepositiotani poiketen rauhassa tehdyistä suunnitelmista ja laskelmista. Osto-ohjelmathan ovat kahden tekijän yhteistoimintaa: nyt olen määritellyt ostotasot osakkeille, joita haluan ostaa. Markkinamekanismi sitten päättää, saanko osakkeita tähän hintaan. Pyrin viimeiseen asti välttämään spekulointia pelkän kurssigraafin varassa. Spekulatiiviset sijoitukset sopivat omassa strategiassani lähinnä kuukauden tai kahden sijoitushorisonttiin. Sen sijaan osto-ohjelmat ja tunnuslukuperusteiset analyysit ovat lähtökohtaisesti järkeviä vasta silloin, kun sijoitushorisontti on vähintään vuosia. Ja kyllä, uskon edelleen suorittavani ostoja vielä jonkin aikaa laskeviin kursseihin. Kukaanhan – en myöskään minä – tule kuuluttamaan sitä hetkeä, kun OMXH:n parhaiden yhtiöiden kurssit pohjaavat. Tämä on siis vain mututuntumaa.

MinerJack30 Joulukuu, 2011Meinaat siis, että UPM hakee vielä uudet pohjat seitsemästä eurosta?

Jukka Oksaharju1 Tammikuu, 2012MinerJack: Kiitos kysymyksestäsi. Toivon, että UPM hakee sieltä uudet pohjat, jotta saisin aloittaa osto-ohjelmani. Pidän laskutrendin jatkumista tällä hetkellä todennäköisimpänä skenaariona metsäyhtiöiden osalta. Minulla ei kuitenkaan ole valitettavasti asiasta varmaa tietoa, joten voin varmuudella sanoa vain sen, että tulen itse aloittamaan ostot rauhalliseen tahtiin 7 euron rajapyykistä alaspäin mentäessä (noin 10% laskun jälkeen aina hieman lisää ostellen). Pystyn myös elämään asian kanssa, jos UPM ei syystä tai toisesta laskisikaan näin alas. Itse olen määritellyt 7 euron tason omien laskelmieni mukaan järkeväksi yhtiöön ja sen osakkeeseen liittyvien riskien ja tuottomahdollisuuksien suhteen.

Pohjoismaiden parhaat yhtiöt osa 1 | Nordnet Blogi1 Tammikuu, 2012[…] analyysi on seuraavanlainen. Omia yleisen tason sijoituskriteerejäni voi tarkastella esimerkiksi täältä ja täältä. Luettelen ensin yhtiöt, jotka eivät istu oman salkkuni sijoituskriteereihin […]

Suurimmat sijoitusvirheeni vuonna 2011 (ja aiemmin) | Nordnet Blogi8 Tammikuu, 2012[…] Eräs selvä henkilökohtainen virheeni vuonna 2011 liittyy liian suureen hetkelliseen velkarahoituksen osuuteen suhteessa salkkuni omaan pääomaan. Toteutin laajamittaista osakesalkun vivutusta jo syksystä 2008 alkaen (aloittaen huomattavasti liian aikaisin), kunnes purin koko velkapositioni helmi-maaliskuussa 2011 (markkinanäkemyksen kääntymisen vuoksi). Velkasijoittaminen on ollut salkkuni osalta hyvin kaksipiippuinen asia: taloudelliselta kannalta melko hyvin onnistunutta, mutta riskienhallinnan näkökulmasta aivan liian optimistisesti arvioitua. Tulevaisuudessa on syytä pyrkiä salkunhoidon osalta samaan tuottoon, mutta jonkin verran pienemmällä riskillä. Tämä tarkoittaa velkarahoituksen hyödyntämisen osalta ainakin suurempaa turvamarginaalin vaatimusta ja korostuneen valikoivaa sijoituskohteiden haarukointia (kts. kriteerejä esimerkiksi tämän kirjoituksen lopusta). […]

npv > 010 Tammikuu, 2012Oletko pohtinut yhtään USA-Iso Britanni-Iran(-Kiina-Venäjä) konfliktin kärjystymisen vaikutuksia? Sota Hormuzin salmesta vaikuttaisi (ja on jo vaikuttanut öljyn hintaan), ja sitä kautta yleisten kustannusten nousuun. Potentiaalinen kolmannen maailmansodan käynnistyminen todennäköisesti mahdollistaisi monia hyviä osto tilanteita, mutta mitkä ovat sen mukana tulleet riskit ja mihin toimialoihin se vaikuittaisi mielestäsi eniten?

Asiaa käsittelevä artikkeli
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=2224

No name11 Tammikuu, 2012Hei! Rajansa kaikella. Mikäli kolmas maailman sota syttyisi, taitaisi viimeinen ajatus olla mitkä olisivat potentiaalisimmat ostotilanteet… Säästämisen ja sijoittamisen innossa meidän kaikkien tulee tarkkailla kriittisesti itseään, ettei anna ns. “pahalla pikkusormea”. On olemassa muutakin kuin hyvät ostotilanteet.

Jukka Oksaharju11 Tammikuu, 2012npv > 0: Kiitos kysymyksestäsi. Kuten olet ehkä aiemmista blogikirjoituksistani havainnut, lähestyn sijoittamista yhtiöistä käsin. Toki pyrin ennustamaan myös mm. makrotaloutta eri mantereilla, politiikkaa, vaaleja, julkisen sektorin elvytystoimia ja EKP:n roolin kehittymistä nykyisessä kriisissä. En kuitenkaan anna kovin suurta painoarvoa sijoituspäätöksissä “ekonomistin työlleni”, joten erilaisten taloudellis-poliittisten konfliktien vaikutukset sijoituspäätöksiini ovat lopulta verrattain vähäiset. Mitä tulee mahdolliseen laajamittaiseen sotatilaan, uskon Helsingin pörssin kuuluvan niihin markkinoihin, joilta sijoittajat ensi vaiheessa myyvät sijoituksiaan radikaalisti. Toimialakohtaisesta kehityksestä en juurikaan osaa antaa perusteltua arviota, sillä en edellä mainitusti ole pohtinut näin syvällisesti maailmanlaajuisen sotatilan vaikutuksia salkunhoitoon (tämä tietysti kuuluu riskeihin, jotka pitäisi “aina” ottaa jollain tasolla huomioon). Yhtiökohtaisesti olisi varmasti vaikutusta mm. sillä, sijaitsevatko yhtiön ydintoiminnot (esimerkiksi puolet liikevaihdosta tai valmistuskapasiteetista) tietyllä konfliktialueella. Mahdollisessa sotatilanteessa olisin kyllä itsekin ostotilanteita enemmän kiinnostunut esimerkiksi siitä, mikä on Suomen asema kriisissä. Vasta tämän jälkeen lähtisin rakentamaan sijoitussuunnitelmaa. Korostettakoon nyt vielä lopuksi se, että en mielelläni haluaisi nähdä WW III:n “ostopaikkaa”. Nykyinen markkinakehitys riittää omaan tuottovaatimukseeni toistaiseksi hyvin.

Jukka Oksaharju11 Tammikuu, 2012No name: Kiitos kommentistasi. Ymmärrän näkökantasi aiheeseen hyvin. Koska kyse on kuitenkin talouteen, säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvästä blogista, ymmärrän myös täysin tarpeen spekulatiiviselle tarkastelulle, jossa osakkeiden ostopaikkoja analysoidaan “tyhjiössä” eli irrallaan muusta maailmasta, kuten sodan aiheuttamista inhimillisistä seurauksista.

npv > 012 Tammikuu, 2012Jukka, Kiitos vastauksestasi. Omakin sijoitusstrategiani on täysin yrityslähtöinen ja yritän olla antamatta makrotalouden vaikuttamasta siihen. Kuintekin sen olemassa olo täytyy tiedostaa ja onhan sillä ostojen ja myyntien ajoittamisen kannalta merkittävä rooli. Kirjoituksen oli tarkoitus olla täysin spekulatiivinen ja luoda keskustelua sen mahdollista taloudellisista vaikutuksista. Tämä vaikutti sopivimmalta merkinnältä kirjoittaa se, kun kerta vuodesta 2012 puhutaan.

No name, tarkoitus ei ollut loukata ketään, vaan kyseessä oli spekulatiivinen kirjoitus talouden kannalta. Itse en missään tilanteessa toivo kyseistä tilannetta enkä ees näe sitä todennäköiseksi. On kuitenkin tyhmää pistää pää pensaaseen ja olla tiedostamatta sen mahdollisuutta.

Matti13 Tammikuu, 2012Onnittelut äärimmäisen tarkasta ja onnistuneesta arviostasi Ranskan luottoluokituksen laskun suhteen!

Jukka Oksaharju14 Tammikuu, 2012Matti: Kiitos palautteestasi.

Kolmas osto: Sampo | Nordnet Blogi22 Tammikuu, 2012[…] johto on poikkeuksellisen laadukas, minkä lisäksi pystyn vaivattomasti hahmottamaan Sampon osalta tämän kirjoituksen lopussa olevat yhtiökohtaiseen laatuun liittyvät […]

OMXH:n parhaat yhtiöt osa 5 | Nordnet Blogi1 Helmikuu, 2012[…] Nopeasti suomennettuna: nykyhetkellä ostettavan sijoituskohteen tuotto ei määräydy yhtiön menneisyyden kasvun tai menestyksen perusteella (vrt. karkea syy siihen, miksi en edes harkitse Nokiaa sijoituskohteena). […]

Lisää ostoja, maltillinen velkapositio avattu | Nordnet Blogi23 Huhtikuu, 2012[…] Toisaalta kyse kansainvälisen perspektiivin lisäyksestä perustuu myös siihen, että koen edelleen OMXH:n osakkeet pääosin melko kalliiksi, joskin halvemmiksi kuin maaliskuussa jolloin kirjoitin aiheesta erillisen kirjoituksen (noin 13% nykyistä indeksilukemaa korkeammalla). On myös selvää, että Euroopan epävarmuus ei tule häviämään lähiaikoina, sillä esimerkiksi Hollanden tuleva vaalivoitto Ranskassa tulee sekoittamaan entisestään velkakriisin ”sammutussuunnitelmaa”, kuten ennustin jo vuodenvaihteessa. […]

Ajatuksia markkinatilanteesta ja ostokohteista | Nordnet Blogi6 Kesäkuu, 2012[…] parhaani mukaan. Käsittelin edellisen kerran markkinatilannetta puoli vuotta sitten ennustaessani vuoden 2012 askelmerkkejä. Katsotaan heti kättelyssä, miten viime joulukuussa kirjoittamani ennustukset ovat toteutuneet. […]

Velkakriisin akuutti ratkaisu lähestyy | Nordnet Blogi30 Heinäkuu, 2012[…] oikeastaan pitänyt jo viime vuonna selvänä sitä, että EKP on osakemarkkinoiden akuutin kriisin pelastava […]

Vuoden 2012 hyvät ja huonot osakkeet | Nordnet Blogi3 Elokuu, 2012[…] Aloitetaan valikoiva ja lyhyt analyysi Konecranesista. Olen pitänyt yhtiötä jo kauan äärimmäisen hyvin hallinnoituna, sillä yrityksen toimiva ja entinen johto omistavat merkittävän määrän yhtiöstä. Näin ollen on mielestäni selvää, että he huolehtivat osakkeenomistajien tuottovaatimuksen toteutumisesta yhtiössä. He myös tietävät asemansa ja kokemuksensa perusteella, mikä on yhtiön tulonmuodostuspotentiaali pitkällä tähtäimellä. Tai ainakin heillä pitäisi olla paremmat edellytykset perusteltuun arvioon kuin yhtiön ulkopuolisilla henkilöillä. Edellä esitettyyn viitaten Konecranesin kurssinousu ei ole ihme, sillä yhtiön johto viestitti osakkeen aliarvostusta vuoden 2011 aikana ostamalla melko suuren määrän omia osakkeitaan. Olin itsekin lähellä ostaa yhtiön osakkeita viime syksynä, mistä kirjoitin joulukuussa 2011. […]

OMXH:n parhaat yhtiöt osa 6 | Nordnet Blogi13 Elokuu, 2012[…] per osake. Kiinnostukseni Tikkurilaa kohtaan ei ole varsinainen yllätys, sillä olen maininnut jo viime vuonna, että Tikkurila on potentiaalisten ostokohteiden listallani. Aiempia ostokohteitani voi kertailla […]

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.