Nordnet Blogi

Pettikö kulta omistajansa?

Kulta on kimallellut talouslehtien sivuilla näkyvästi viime aikoina. Otsikoiden taustalla on kuitenkin vähemmän hohtoisa syy, nimittäin kullan hinta on dollareissa mitattuna romahtanut alimmalle tasolleen viiteen vuoteen. Viimeisimmät tapahtumat tarjoavat kaikille kultamyönteisille sijoittajille, itseni mukaanlukien, tilaisuuden pohtia, että onko kullan omistamisessa mitään järkeä. Onko kulta, kuten Citin pääekonomisti Willen Buiter väittää, vain tuhansia vuosia kestänyt kupla? Pitäisikö meidän nyt viimeistään tunnustaa, että kulta ei ole turvasatama vaan puhtaasti spekulatiivinen omaisuuslaji, kuten ABN Amro pohtii raportissaan.

Paljastan jo tässä vaiheessa sen verran, että kirjoituksen lopussa tulen siihen lopputulokseen, että kaikesta myllerryksestä huolimatta kullan omistaminen osana sijoitusportfoliota on edelleen mielestäni viisasta. Aloitan kuitenkin siitä, mikä tämän päivän kultamarkkinoissa on pielessä.

Monet viime aikaisista tapahtumista puhuisivat sen puolesta, että olosuhteet ovat otolliset kullan hinnan nousulle: Kreikan kriisi kuohuttaa markkinoita, Kiinan osakemarkkinat rymisevät alaspäin ja setelipainot ovat jo pitkään käyneet kuumana. Tästä kaikesta huolimatta kullan dollarimääräinen hinta suuntaa kohti etelää.

Selitystä kullan hinnan volatiliteetille on vaikea löytää. Kullan hinnan kehityksessä ei nimittäin varsinaisesti ole mitään logiikkaa ja sitä on varsinkin lyhyellä aikavälillä mahdoton ennustaa. Syy, miksi itse omistan kultaa ei siksi liity millään tavalla treidaamiseen. Toki kultaa voi lähestyä myös teknisen analyysin näkökulmasta mutta se on täysin oma lajinsa verrattuna kullan mieltämiseen vakuutuksena pahan päivän varalle. Mikäli ostit kultaa sen vuoksi, että odotit hinnan nousevan kun pommi räjähtää Lähi-Idässä tai osakemarkkinat romahtavat jossain päin maailmaa, ei kulta välttämättä koskaan tule täyttämään odotuksiasi. Kullan hinta voi reagoida täysin odottamattomasti uutisiin, korrelaatio osakkeisiin tai bondeihin voi suurimman osan ajasta olla mitä sattuu ja sitten yht’ äkkiä ilman mitään itsestäänselvää syytä hinta pompsahtaa ylös tai romahtaa salamannopeasti.

Kullan hinnan epäloogisuus ei selity sillä, että kullan fundamentit olisivat jotenkin muuttuneet viime aikoina verrattuna siihen, mitä kulta on ihmisille merkinnyt läpi historian. Hinnan epäloogisuus johtuu siitä, miten kultamarkkinat tänä päivänä toimivat ja miten vähän markkinahinta seuraa itse fyysisen kullan kysyntää ja tarjontaa.

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, ylivoimaisesti suurin osa kullalla käytävästä kaupasta tapahtuu futuureilla tai räätälöidyillä ”Over the Counter” sopimuksilla, ilman fyysistä toimitusta (kutsun tätä jatkossa paperikullaksi). Suhde paperikullan ja oikean fyysisen kullan välillä on räikeä. Esimerkiksi Casey Researchin ekonomisti Bud Conradin mukaan USA:n Comexin (volyymeiltaan maailman suurin kultafutuuripörssi) kaupankäyntivolyymi on noin 360 miljardia dollaria kuukaudessa, mutta fyysisen kullan toimituksia suoritetaan vain 279 miljoonan dollarin edestä. Suhdeluku paperikullan ja fyysisen kullan välillä on näin ollen yli 1:1 000. Hopeafutuureita lukuunottamatta yhdenkään toisen raaka-aineen kohdalla suhde finanssisopimusten ja fyysisten toimitusten välillä ei käsittääkseni ole läheskään näin suuri. Toinen kummallisuus kultamarkkinoissa on se, että kaupankäyntiosapuolia on todella vähän. Kultafutuureilla käydään kauppaa vain muutaman pankin toimesta. Nämä pankit (englannin kielisesltä termiltään ’bullion banks’) käyvät kauppaa omaan lukuunsa tai toimivat agentteina esimerkiksi keskuspankeille tai hedge fundeille. On miltei mahdotonta tietää, ketkä milloinkin ostavat tai myyvät kultafutuureita. Lisäksi kenenkään ison pelurin ei todellisuudessa tarvitse paljastaa kuinka paljon kultaa he milloinkin pitävät hallussaan. Ulkopuoliset tahot harvoin tarkastavat keskuspankkien tai kulta ETF:ien hallussa olevia varantoja ja hedge fundien raportointivelvollisuudet ovat minimaaliset.

Kun kerran kullan hinta ei heijasta fyysisen kullan kysyntää ja tarjontaa, hinta muodostuu vain pienen ryhmän tekemien toimeksiantojen perusteella ja kaupankäynti on läpinäkymätöntä, on aiheellista kysyä, että miksi tätä kaikkea ylipäätään kutsutaan ’markkinaksi’. Juuri mikään toimivan markkinan tunnusmerkeistä ei täyty kullan kohdalla. On tärkeä muistaa, että oikean käsinkosketeltavan kullan kysyntä on juuri nyt huipukorkeaa ja tarjonnan niukkuudesta on ilmiselviä merkkejä. Suurilla eurooppalaisilla kullan vähittäismyyjillä on on jatkuvasti toimitusvaikeuksia suosituimpien kultakolikoiden suuresta kysynnästä johtuen ja Kiinalaiset hamstraavat yhä enemmän ja enemmän kultaa, mikäli sitä mitatataan Shanghain kultapörssin fyysisten toimitusten määrällä, mikä on käsitykseni mukaan oikea tapa mitata Kiinan kysyntää.

Miksi kullan dollarihinta romahti romahti hetkessä 20. heinäkuuta 2015? Olisi houkuttelevaa todeta, että laskun syy on FEDin odotettu koronnosto tai Kiinan keskuspankin julistus odotettua pienemmästä kultavarantojen kasvusta (en usko, että tämä on koko totuus Kiinan valtion strategisista kultavarannoista, mutta en lähde sitä tässä yhteydessä enempää spekuloimaan). Totuus kuitenkin on, että meillä ei ole mitään tietoa mikä on laskun todellinen syy. Joku merkittävä taho halusi, että kullan hinta romahtaa. Tämä ei ole salaliittoteoria vaan helposti todettava fakta. Joku antoi valtavan myyntioimeksiannon Comexissa kahden minuutin sisällä hiljaisena aikana pörssin likviditeetin ollessa heikoimmillaan. Miltei heti perään joku myi ison määrän kultaa myös Shanghain pörssissä. Nopean laskun seurauksena stop loss-toimeksiannot ja margin callit laukesivat, mikä kiihdytti laskua entisestään. Loppujen lopuksi kullan hinnan trendi teknisen analyysin näkökulmasta kääntyi negatiiviseksi, mikä pitää huolen siitä, että kullan hinta tuskin tulee nousemaan lähiaikoina. Tämä kaikki ei ole normaalia, sillä mikäli myyjä haluaisi päästä eroon isosta määrästä kultaa maksimoiden samalla saadun hinnan, tekisi hän toimeksiannot pienemmissä osissa ja aikana jolloin pörssin likviditeetti on korkeimmillaan. Toinen vaihtoehto olisi myydä kulta kahdenvälisillä sopimuksella pörssin ulkopuolella. Hinnan romahduksella ei siis välttämättä ole mitään tekemistä FEDin koronnostojen tai minkään viime aikaisen uutisen kanssa.

Kaikista edellämainituista huonoista puolista huolimatta kaikki ei ole kuitenkaan niin synkkää kuin yleisestä tunnelmasta voisi päätellä. Ensinnäkin, liian usein unohtuu, että kullalle on olemassa yhtä monta hintaa kuin maailmassa on valuuttoja. Jos hinta laskee dollareissa, se ei tietystikään tarkoita suoraan sitä, että hinta laskee myös kaikissa muissa valuutoissa. Ise asiassa kullan hinta euroissa mitattuna on kirjoitushetkellä (26.7.2015) 3,3% korkeammalla kuin vuosi sitten. Uuutisointi kullan romahduksesta ei siis ainakaan toistaiseksi pidä paikkaansa suomalaisen omistajan näkökulmasta.

Olen jo aikaisemmin perustellut, miksi en pidä kultaa sijoituksena (tavoitteena varallisuuden kasvattaminen) vaan vakuutuksena valuuttakriisejä vastaan (nykyisen varallisuuden turvaaminen). Uskon, että kullan arvo nousee, jos sen hinnoitteluun käytetyn valuutan arvo romahtaa. Valuuttakriisin seurauksena on tyypillisesti stagflaatio, eli lama ja inflaatio tapahtuvat saman aikaisesti. Tämä johtuu siitä, että tuontihinnat nousevat heikon valuutan seurauksena (kuten Venäjällä kävi hiljattain). Valuuttaa puolustaakseen keskuspankin on nostettava korkoja, mikä taas johtaa talouskasvun heikentymiseen entisestään. Staglfaatio on yleensä myrkkyä osakkeille ja bondeille. Lisäksi kansainvälisiä pääomaliikkeitä yleensä säännellään mikä estää ulkomaalaisen valuutan saannin. Kulta näyttää yleensä parhaat puolensa nimenomaan stagflaation aikana.

Kaikesta kullan ympärillä pyörivästä pessimismistä huolimatta kulta on jälleen kerran osoittanut, että se toimii erinomaisena, joskaan ei täydellisenä, vakuutuksena kotimaan valuutan heikkenemistä vastaan. Alhalla olevaan listaan olen kerännyt goldprice.org-sivustolta tiedot kullan hinnan kehityksestä viimeisen vuoden aikajaksolla eri valuutoissa mitattuna. Yhteistä kaikille valuutoille on se, että ne ovat joko heikentyneet selvästi tai romahtaneet viimeisen vuoden aikana. Olen vakuuttunut, että kullan omistajat varsinkin Venäjällä ja Brasiliassa ovat tällä hetkellä varsin tyytyväisiä päätöksestään omistaa kultaa.

Kullan hinnan kehitys viimeisen vuoden aikana (26.7.2014-26.7.2015) eri valuutoissa:

Venäjän rupla +41%

Brasilian real +27%

Uuden-Seelannin dollari +10%

Turkin liira +10%

Australian dollari +9%

Euro +3%

P.s. Jos olet kiinnostunut ostamaan kultaa ensimmäistä kertaa, mutta sinua askarruttaa, miten ja missä sitä tulisi säilyttää, tämä kirjoitukseni toivottavasti auttaa sinua pääsemään alkuun.

**********************************************************

Seuraa Twitterissä: @timotikkala

Vieraile myös talous- ja sijoitusaiheisella kotisivullani: timotikkala.com

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

3
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Hieno selventävä kirjoitus nykyiseen markkinatilanteeseen.
Nimetön
Nimetön
Mikä on näkemyksesi kulta-kaivos yhtiöiden tulevaisuudesta ? Näyttävät osakkeet luisuvan alamäkeä kohti tasaisesti.
Nimetön
Nimetön
Tarkoitus olisi kirjoittaa kattava päivitys kulta-kaivoksista lähiviikkoina.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.