Nordnet Blogi

Pitääkö Kreikka Eurooppaa poliittisen intohimonsa panttivankina?

Oxymoron, eli sanonnan ristiriitaisuus, on retorinen kuvio, joka sisältää kaksi ristiriitaista käsitettä tai mielikuvaa. Tuore esimerkki tästä on kreikan pääministeri Alexis Tsipraksen käsitys, että eurooppalaiset päättäjät olisivat jotenkin halukkaampia antamaan veronmaksajiensa rahoja kreikkalaisille, kun kreikkalaiset kieltäytyvät velkojien asettamista ehdoista.

Kreikan kansanäänestystulos ”Ei” (kreikaksi Oxi), oli ehkä jossain määrin yllättävä mutta ainakin valitettava, koska nyt Eurooppalaisilla päättäjillä on poliittinen oikeutus antaa Kreikan mennä menojaan. Tsipraksen saavuttama etu, ei ehkä sittenkään ollut kenenkään etu, vaan lähinnä ”typerä Ei”, eli Oxi-moron.

Kansanäänestyksen vaikea tulos

Eurooppalaisten silmissä kreikkalaisten kansanäänestyksen tulos saattaa olla vaikea käsittää. Pitää kuitenkin muistaa, että vaikeaselkoisempaa kansanäänestystä saa historiasta etsiä. Uutistoimisto Bloombergin haastatellessa tavallisia kreikkalaisia tämä käy selvästi ilmi. Olisitko itse tiennyt mitä olisi pitänyt äänestää?

Vaikka ylivoimainen enemmistö ehdottomasti haluaisi pysyä eurossa, Tsipras sai toivomansa lopputuloksen vaikeaselkoisella kysymyksenasettelulla. Euromaiden johtajien yrittäessä (kreikkalaisen valtamedian myötävaikutuksella) määrittää kansanäänestyksen äänestykseksi euroon jäämisestä, Tsipraksen ”EI-johtaa-neuvotteluasemani-vahvistumiseen” -määrite voitti.

Viisastelijan vitsaus

Tsipras onnistui viisastelemaan itsensä nurkkaan. Vaikka hänellä nyt on (kyseenalaisella tavalla saavutettu) kansan tuki, se myös sitoo häntä. Velkojat tuskin kuitenkaan muuttavat mieltään siksi, että rahan saajat eivät halua sitoutua muutokseen.

Kansanäänestys johti siten ensisijaisesti sekä Tsipraksen että velkojien liikumavaran pienemiseen: mitenköhän kävisi jos velkojamaat nyt järjestäisivät kansanäänestyksen Kreikan tukemisesta?

Kulttuureissa on eroja

Sunnuntaisen äänestyksen tulos selittynee osittain sillä, että kreikkalaiset luonnollisesti näkevät asiat omasta näkökulmastaan. Kreikassa monella on hätä jo nyt. Mutta hieman yllättäen myös kreikkalaisten stereotyypit esimerkiksi luotettavuudesta ja ahkeruudesta eroavat muista eurooppalaisista.

Yhdysvaltalainen PEW Research Center vuonna 2012-13 teettämässä tutkimuksessa Euroopan eri kansalaisilta kysyttiin näkemystä muun muassa siitä, mikä eurooppalainen kansakunta on ahkerin ja mikä luotettavin. Kansalaisten näkemyksiä kysyttiin kahdeksassa maassa, yhteensä 7 646 ihmiseltä.

Kuvaavaa on (?), että kaikkien maiden kansalaiset pitivät Saksaa sekä ahkerimpana että luotettavimpana – paitsi kreikkalaiset, jotka pitivät itseään Euroopan ahkerimpana ja luotettavimpana kansana. Näin vaikka myös kreikkalaiset itse tietävät, että ovat eläneet velaksi viimeiset 20 vuotta. Kulttuureissa on eroja.

 

4 EUROOPPALAISET STEREOTYYPIT

 

Poliittisesta intohimosta käytännönläheisyyteen?

Viimeistään nyt nähdään, pitääkö Kreikka Eurooppaa poliittisen intohimonsa panttivankina. Euro on laajentumisessaan nähty yksisuuntaisena, eräänlaisena eurooppalaisen solidaarisuuden ilmentymänä. Nyt tätä solidaarisuutta tuskin enää löytyy saksalaisten, mutta myöskään rakenteellisen muutoslääkkeensä kiltisti syöneiden Irlantilaisten äänestäjien keskuudessa.

Muutkin kriisimaat ovat alkaneet ottaa etäisyyttä Kreikkaan. Kun kreikan kansa kaiken lisäksi antoi poliittisen tekosyyn lopettaa sovun löytämisen, on täysin mahdollista, että tästä eteenpäin velkojien keskuudessa keskitytään käytännönläheisyyteen, eli vahinkojen minimoimiseen.

Mitä nyt tapahtuu?

Sitä mukaan kun poliittinen tahtotila Kreikan auttamiseksi heikkenee, EKP:n käytännönläheisempi rooli korostuu. Tämän hetkisen tiedon valossa Kreikankriisin seuraavat kuusi askelmerkkiä menee suunnilleen näin:

  1. Velkojat pitävät hyväntahdon (lue: poliittisena) eleenä 26. kesäkuuta esittämänsä sopimusehdotuksen voimassa ”ota-tai-jätä” periaatteella (tässä sopimusehdotuksessa oli myönnytyksiä 25. päivä kesäkuuta päivättyyn sopimusehdotukseen, josta kansanäänestyksessä äänestettiin). Kreikan vallanvaihdos edesauttaisi todellisten, uusien neuvotteluiden syntyä. Kreikan valtiovarainministerin Varoufakiksen lähtö ei yksin riitä.
  2. EKP joutuu Kreikan tilanteen pahentumisen takia vaatimaan Kreikan pankeille lainaamalleen käteiselle lisää vakuuksia, jota näillä ei ole antaa. Näin EKP:n paineet lunastaa olemassa olevat vakuudet ja poistaa käteistuki (Emergency Liquidity Assitance, ELA) kasvaa.
  3. Rahojen loppuessa Kreikka joutuu synnyttämään rinnakkaisvaluutan jota kukaan ei, muun kuin pakon edessä, halua käyttää. Eurojen loppuessa rinnakkaisvaluuttaa kuitenkin tarvitaan, koska Kreikka ei selviä vaihtotaloutena (missä hyödykkeitä vaihdetaan keskenään). Rinnakkaisvaluutan arvo tulee olemaan murto-osa euron arvosta.
  4. 20. päivä heinäkuuta Kreikan tulisi maksaa EKP:lle 3,5 miljardia euroa. Tämän maksamatta jättäminen voi olla viimeinen pisara EKP:n tukiedellytyksille, koska se ei ole poliittinen taho. Sitä ohjaa ensisijaisesti rahoitusalan käytännöt. Kyseinen päivä voi siten hyvinkin olla se päivä, jolloin Kreikka eroaa eurosta. On tosin myös mahdollista, että Kreikan kaksoisvaluuttaelämä jatkuu pääomarajoituksineen pitkäänkin.
  5. Mikäli Kreikka eroaa eurosta, Kreikan uuden drakhman arvo jatkaa laskuaan suhteessa muihin valuuttoihin. Lisäksi esimerkiksi kaikkien euromääräisten sopimusten osalta joudutaan ottamaan kantaa siihen, ovatko ne jatkossa euro- vai drakhma määräisiä.
  6. Drakhman heikkeneminen nostaa kreikkalaisten suhteellista kilpailukykyä maailmassa ja esimerkiksi kreikkalaiset lomamatkat ja asunnot halpenevat merkittävästi.

On kuitenkin hyvä muistaa, että Kreikankriisissä on nähty niin monta epätoivoista ja vähemmän harkittua käännettä, että tulevaisuutta on mahdotonta, edes auttavasti ennustaa.

Välttämätön matokuuri?

Varmaa on ainoastaan se, että kreikkalaisilla on kova matokuuri edessään. Tilanne pahenee ennen kuin se paranee. Kreikka joutuu nielemään lääkkeensä, tapahtui tämä sitten velkojien vaatimuksesta tai itsenäisenä valuuttavaltiona. Kukaan ei yksinkertaisesti voi ikuisesti elää yli varojensa.

Kuten aikaisemmin kirjoitin: ”Jännitysnäytelmän jatkuessa, Kreikan lähdöstä tulee kasvavassa määrin mielekkäämpi vaihtoehto troikalle. Tämä ja Tsipraksen rajallinen liikkumavara tukee johtopäätöstä, että Kreikka lähtee eurosta.

Ellei sitten velkojat kärsi Tukholma-syndroomasta.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

13
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Kreikka sanoi ei. Jos Eurooppa sanoo nyt kyllä eli myötäillään Kreikkaa, niin siitä tulee erittäin vaarallinen esimerkki muille velkaantuneille maille. En tietenkään toivo kreikkalaisille mitään pahaa, mutta eivät he voi olla muun Euroopan elättejä loputtomiin. Demokratia voitti (sikäli, kun äänestäjät tietävät mitä äänestivät) Kreikassa, mutta demokratiaa löytyy myös muista EU-valtiosta. Jos ne sanovat ei Kreikalle, niin silloinkin demokratia voittaa.
Nimetön
Nimetön
Joku kuuban kaltainen tilanne voisi olla jännä. Ois eurot joilla ostaa tuontituotteita ja drakmat joilla ostaa maan sisäisiä tuotteita. Aluksi 1:1 vaihtokurssilla, kuitenkin niin ettei drakmoja voi vaihtaa euroihin mutta kyllä toisin päin. Ajan myötä kurssi vakiintuisi sinne jonnekki 1:5-1:10. pienen osan palkoista maksettaisiin euroissa, loput drakmoissa. Eikä kreikkaliset juurikaan ostaisi tuontituotteita, niitä ois tarjolla ainostaan valtion omistamissa kovan valuutan kaupoissa. Sen sijaan ois innokasta rahojen vaihtaista kaduilla. Ja mikäs siinä, ovathan kreikkalaisiet äänestäneet kommareita valtaan vuosikymmeniä joten ihan ok varmaan jos saavat kommunistisen järjestelmän?
Nimetön
Nimetön
Hienoa, että myös tsekkoslovakialaiset ovat vielä 2013 pitäneet saksalaisia luotettavina. Mitenkäs tuon tutkimuslaitoksen luotettavuus?
Nimetön
Nimetön
Sen saa kukin päätellä itse esimerkiksi http://www.pewresearch.org/ :ista
Nimetön
Nimetön
Lähteessähän puhutaan Tshekin tasavallasta, joten kyllä tämä kömmähdys on tapahtunut Martinin/Nordnetin päässä. http://www.pewresearch.org/files/2015/01/FT_Stereotyping_Europe.png
Nimetön
Nimetön
Totta – korjattu!
Nimetön
Nimetön
Ei tässä mitään. Pidetään euromaissa kansanäänestys koskien Kreikan taloudellisen tuen jatkamista.
Nimetön
Nimetön

Monista muista kirjoituksistasi poiketen, leikitäänkö tässä kirjoituksessa hieman hölmöä? Kysymyksen muotoilu oli vaikea, mutta sisältö ei ollut. Kaikki tiesivät mitä äänestivät. Lyhyesti kyse oli vain siitä hyväksytäänkö velkojien ehdot ja kreikkalaiset äänestivät tähän ei. Kaikki tietävät, että asioita hoidetaan Kreikassa välimerellisen vasemmalla kädellä. Lainoittajien olisi pitänyt ottaa tämä huomioon kun antoivat Kreikalle lainaa. Terveessä markkinataloudessa lainoittajat olisivat saaneet löysästä lainanannosta näpeilleen (lainoittajat, eli pankit eli pankin osakkeenomistajat myös). Nyt kreikkalaiset ovat kärsineet vuosikausia (ovatko oikesti, tällä ei ole edes merkitystä) ja eivät halua tätä enää. Demokratian ja kansallisen vapauden nimissä antaa heidän päättää, mitä haluavat tehdä. Käsittääkseni Kreikalla on vielä… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Kiitos, mutta uskotko tosiaan, että keskivertokansalainen osaa ottaa kantaa velkojien ehtoihin? Kun nämä kaiken lisäksi jo olivat vanhentuneet äänestyksen tapahtuessa, annetun äänen tulkinta jää täysin avoimeksi. Siksi velkojat yrittivät antaa äänestykselle tulkinnan, että kyse on euroon jäämisestä (87% kreikkalaisista haluaa jäädä euroon). Tsipraksen määrite kuitenkin voitti ja siksi kreikkalaiset kokivat että äänestys koskee enemmänkin Tsipraksen neuvotteluasemaa.
Nimetön
Nimetön

Uskon, että kreikkalaiset ymmärtävät, että velkojien ehdot tietävät saman tilanteen jatkumista tai pahentumista useiksi vuosiksi eteenpäin. Äänestys oli mielestäni mandaatti nykyiselle hallitukselle. Kreikkalaiset eivät halua suostua muiden valtioiden byrokraattien hallittavaksi. Haluaisivatko suomalaiset tätä, jos sama sattuisi meidän kohdalle? Epäilen. On täysin ymmärrettävää, että velkojat tulkitsevan äänestyksen itselleen suotuisaksi. ”He eivät suostu meidän ehtoihin, eli hei eivät halua kuulua euroon.” Vaikka tämä on eri asia kuin suostua velkojien ehtoihin. Kreikka ja sen kansalaiset eivät ole meidän, saksalaisten tai EU:n vihollisia, kuten monet tuntuvat ajattelevan. Luterilainen ajatustapa velkojen takaisinmaksusta on aivan liian vahva. Mm. kreikan on päästävä konkurssiin ja sijoittajien (poikkeuksellisesti EU… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
No nyt olen täysin samaa mieltä kanssasi 😉 Sunnuntai nyt takaraja sopimukselle tai konkurssille. Nostaakohan mahdollinen Grexit markkinoita, kun vihdoin saatu selkeys tähän tilanteeseen?
Nimetön
Nimetön
Jos iso raha lukee bloombergin uutisia kuten raamattua (mikä on kokemukseni mukaan hyvin mahdollista), kyllä tästä pitäisi jokin lasku aikaiseksi saada. Todellisuudessa markkinat menevät mihin sattuu ^_^. Parempi lähteä lomalle.. 🙂
Nimetön
Nimetön
Kreikassa on 3.664 miljoonaa kotitaloutta x joiden keskimääräinen nettovarallisuus on noin 0.15 miljoonaa = 550 miljardia. 60 % kertaluonteisella omaisuusverolla saisi velan hyvään kuntoon.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.