Siirry pääsisältöön

Ihmiskunnan suurin puhallus: piiloindeksointi

Kun muilla aloilla valehtelemalla myyminen on jonkin asteinen rikos, varainhoitobisneksessä sijoittajien epärealistisia unelmia on hyödynnetty myynnissä vuosikymmeniä. Yksi esimerkki on rahasto, jota myydään aktiivisesti hallinnoituna, mutta jossa rahastosalkun painot erottuvat vertailuindeksipainoista erittäin vähän. Rahastoa myydään sen ottamien näkemyksien takia, vaikka asiakas todellisuudessa saa indeksirahaston kalliilla. Kysymys kuuluu, eikö jo olisi aika kieltää tällainen lailla?

Aktiivisuuden puute on helposti todennettavissa

Aktiivisessa salkunhoidossa varainhoitaja pyrkii omilla sijoitusvalinnoillaan vertailuindeksiä parempaan tuottoon. Vertailuindeksin rooli on antaa viitekehys aktiiviselle sijoitustoiminnalle.

Aktiivinen salkunhoito on helposti todennettavissa tutkimalla arvopaperisalkun ja vertailuindeksin päivittäisen tuottoeron vaihtelua, niin sanottua “tracking-erroria”. Mikäli luku on alhainen, eli rahaston ja salkun päivittäiset arvomuutokset ovat keskimäärin samansuuntaisia ja -suuruisia, on syytä epäillä, että arvopaperisalkun koostumus on käytännössä sama kuin vertailuindeksin.

Tämä on tietenkin hyvä asia jos kyseessä on pienikuluinen indeksirahasto, mutta jos kyseessä on aktiivisesti hallinnoitu rahasto, jonka aktiivisuudesta veloitetaan korkea palkkio, ongelma on ilmeinen.

Puhallus

Jos aktiivinen varainhoito on sitä, että osaava salkunhoitaja sijoittaa rahaston varoja oman näkemyksen mukaisesti (väitetyllä, vertailuindeksiä suuremmalla tuotto-odotuksella) ja tähän ei edes pyritä, kyseessä on huijaus. Asiakkaan olisi siinä tapauksessa kannattanut sijoittaa pienikuluiseen indeksirahastoon ja siten saanut keskimäärin 2 prosenttia korkeamman tuoton, joka vuosi.

Tracking-errorin uusi kaveri

Martijn Cremers ja Antti Petäjistö Yalen yliopistosta julkaisivat vuonna 2006 tracking-error -luvun rinnalle suuren suosion saaneen Active Share-luvun, joka mittaa arvopaperisalkun eroavaisuutta sen vertailuindeksiin nähden. Active Share -luku kasvaa osakkeista jotka eivät ole vertailuindeksissä, laskee osakkeista jotka ovat indeksissä ja kasvaa näiden osakkeiden painoeroista (katso esimerkki).

Piiloindeksointi

Cremers ja Petäjistö ovat myös tutkineet rahastojen tuottoeroja. Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että oikeasti aktiiviset salkut pärjäävät paremmin kuin sellaiseksi itseään väittävät rahastot (closet funds). Tämä on luonnollista: jos veloitat aktiivista palkkiota poikkeamatta vertailuindeksistä, jäät vääjäämättä muista jälkeen korkeampien vuotuisten kulujen verran. Tämä niin sanottu piiloindeksointi on valitettavasti yleistynyt viime vuosikymmenten aikana merkittävästi.

Kaappiindeksirahastot kehitys
Yllä Yhdysvaltalaiset, itseään aktiivisesti markkinoivien rahastojen Active Share -lukujen kehitys, viimeiseltä kolmeltakymmeneltä vuodelta. Huomaa, että puolella rahastoista on 60 prosenttia alittava Active Share -osuus, jota pidetään passiivisen salkunhoidon rajana.

Ruotsalainen rahastotoimari rehellisenä

Ruotsissa on parasta aikaan meneillään mielenkiintoinen tapaus. Viime vuoden lokakuussa Ruotsin suurimman rahastoyhtiön, Roburin toimitusjohtaja totesi haastattelussa, että heidän kahden suurimman rahaston vaikeus löydä vertailuindeksi johtui siitä, että ne eivät “anna itselleen mahdollisuutta” hyvään tuottoon. Kun toimittaja ihmetteli, mitä tämä tarkoittaa, toimitusjohtaja oli jatkanut “sehän on määritelmällisesti niin, että jos indeksipoikkeama aktiivisessa rahastossa on pieni, silloin myös onnistumisen todennäköisyys on äärimmäisen pieni”.

Edesvastuuseen?

Kun jopa rahastoyhtiön toimitusjohtaja myöntää kyseiset Roburin rahastot piiloindekseiksi, vaikka niitä myydään aktiivisina rahastoina, ja koska niistä veloitetaan sen mukaiset 1,4 prosentin kulut, Ruotsin vastine Osakesäästäjien keskusliitolle (Aktiespararna), päätti ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin Roburia vastaan. Nähtäväksi jää miten käy.

Myös Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa on vireillä vastaavanlaiset prosessit. Keskustelu aktiivisen ja passiivisen varainhoidon välillä on yksi asia, mutta niin sanotuille piiloindeksirahastoille on vaikea löytää minkäänlaisia perusteluita. Lievimmässä muodossa kyseessä on virheellinen markkinointi, pahimmassa tapauksessa jonkin asteinen tahallisuus.

Sillä aikaa Tanskanmaalla…

Morningstarin tekemän tutkimuksen mukaan 16 prosenttia (30 kpl) tanskalaisista aktiivisista rahastoista on käytännössä passiivisia (Active Share -luku alittaa 60%). Tanskalaiset rahastoyhtiöt joutuvatkin kuluvan vuoden vaihtuessa ilmoittamaan aktiivisten rahastojensa “tracking-error” ja Active Share -luvut Tanskan Finanssivalvonnalle. Mikäli luvut alittavat annetut raja-arvot, he saattavat joutua korvausvelvollisiksi osuudenomistajilleen.

Pitäisikö piiloindeksointi kriminalisoida?

Mielestäni tällaiselle julkisesti, päivänvalossa ja tälläkin hetkellä tapahtuvalle huijaukselle pitää saadaan loppu. Itse asiassa pidän yllättävänä sitä, että tämä ihmiskunnan historiassa varmasti suurimpiin puhalluksiin lukeutuva ilmiö on saanut jatkua näin pitkään.

Huijaus kohdistuu ensisijaisesti tietämättömiin kivijalkapankkien asiakkaisiin, joille myydään säästötuotteita satojen prosenttien ylihintaan. Ymmärrän, että Finanssivalvonnalla on ollut kädet täynnä finanssikriisiä seuranneessa regulaatiotulvassa, mutta piiloindeksoinnin yleistyessä olisi varmaan jo korkea aika laittaa tälle ilmiölle lopullinen piste. Vai mitä?

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

 

Taustaa:

Aktiivisuus: Aktiivisessa varainhoidossa salkunhoitaja pyrkii omilla sijoitusvalinnoillaan vertailuindeksiä parempaan tuottoon. Vertailuindeksin rooli on antaa viitekehys aktiiviselle sijoitustoiminnalle. Koska kukaan ei halua olla ainakaan pahasti väärässä, salkunhoitaja varoo helposti ottamasta liikaa suhteellista riskiä indeksiin nähden (jolloin salkun ja vertailuindeksin ero jää pieneksi). Pahimmassa tapauksessa varainhoitoyhtiö rajoittaa salkunhoitajansa oikeutta poiketa indeksistä.

LupausKalliimpaa aktiivista varainhoitoa myydään sillä, että se tuottaa paremman lopputuloksen kuin sen passiivinen vaihtoehto. Millä muullakaan korkeampia kuluja voisi perustella? Mahdollisesti voidaan vedota siihen, että vastuuntuntoinen sijoittaja ei tietenkään sijoita laiskasti vaan hankkii sijoituksillensa parhaan mahdollisen hoitajan. Ja hyvää ei voi saada halvalla – eihän? Kyllä voi – varsinkin sijoittamisessa.

KulutAktiivisen varainhoidon kokonaiskulut ovat Suomessa keskimäärin noin 2 prosenttia. Kun tätä verrataan osakemarkkinoiden pitkän ajan keskimääräiseen vuotuiseen tuottoon, joka on noin 7 prosenttia, on ilmeistä, että sijoittajalle kuuluvasta tuotosta lähes kolmannes jää varainhoitajalle. Pitkässä juoksussa sijoittajalle kuuluva tuotto vähenee tämän seurauksesta puolella, tai jopa 70 prosentilla.

Tulos: Aktiivinen arvopaperivalinta ei keskimäärin kannata. Asiaa on tutkittu ja moneen kertaan todettu: varainhoitajat jäävät keskimäärin vertailuindeksille aiheuttamansa kulujen verran (Yhdysvallat, Suomi).

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Subscribe
Lähetä minulle ilmoituksia:
guest
7 Kommenttia
uusin
vanhin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
27.06.2014 12:08

Haluaisin nähdä numerot ja tehdä itse johtopäätökset. Numeroita ja tilastoja kun voi tulkita miten haluaa.

Mutta vaikka saisinkin tietää nämä eri rahastojen activeshare- ja trackinerror-indeksit, auttaisiko tuokaan. Niidenkin laskukaavat on voitu laatia tarkoitushakuisesti.

Ainoa numero, johon voi luottaa, on itseasiassa rahastot todellinen tuotto. Ja ne vaihtelevat eri aikaväleillä niin paljon, että hoitopalkkiolla ei juuri ole merkitystä.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
11.07.2015 09:23

Oletko nyt Heikki aivan tosissasi? Jos toinen indeksi on lähes kuluton ja toinen “aktiivinen rahasto” käytännössä seuraa tätä indeksiä mutta ottaa vaikka 2% palkkion (tuli sitten voittoa tai tappiota) niin miten voit väittää ettei tällä sijoitusajan ollessa vaikka vuosia olisi merkitystä?!?!

Joko myyt noita itse ja olet huolissasi työstäsi tai olet sijoittanut kyseisiin huijauksiin etkä sitä halua itsellesi myöntää.

Nimetön
Nimetön
23.06.2014 08:06

Samaa mieltä siitä, että Jukka ehdoton ykkönen ja tämä Martinkin puhuu asiaa, hyviä juttuja molemmilta….lisää.

Nimetön
Nimetön
19.06.2014 17:34

Martin ja Jukka ovat kyllä tämän blogin parhaat kirjoittajat. Hieno artikkeli taas.

Kivijalkapankkien tai muidenkaan tahojen sijoitusneuvontaan luottaminen on ehkä huonoin veto, jonka aloitteleva sijoittaja voi tehdä. Siinä on helposti just jossain piiloindeksirahastoansassa, jossa otetaan karvahatulta rahat pois. Nimimerkillä kokemusta on.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
19.06.2014 17:49

Komppaan molempia kommentteja täysin.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
25.06.2014 14:31

Kiitos.

Nimetön
Nimetön
19.06.2014 17:07

Mikä on kulua ja mikä on palkkio? Termit voivat johtaa kuluttajaa harhaan. Mielestäni jos rahastoyhtiön hallinnoija oikeasti hoitaa salkkua, niin siitä seuraa kuluja työajan ja kaupankäyntikulujen muodossa. Jos raha vain kääritään päältä niin kyseessä on palkkio. Rahastojen tehtävä on tietysti tehokkaiden markkinoiden hypoteesin valossa hyvin hankala. Aktiivinenkin rahasto joutuu kasvaessaan helposti piiloindeksoijaksi, kun aktiivisen riskin ottaminen ei enää onnistu pienten ja keskisuurten yritysten segmentissä, josta indeksiin verraten on saatavissa ylituottoja. Indeksointi on siis suurelle rahastolle osin pakko, mutta kulujen pitäisi kuitenkin tällöin joustaa alaspäin tai rahasto pitäisi sulkea uusilta sijoituksilta. Yksi on myös sijoitusneuvonnan eriyttäminen rahastojen pyörittämisestä. Kun pankki tarjoaa… Lue lisää >>

© 2024 Nordnet Bank AB.
Nordnet | Yliopistonkatu 5, 3. krs | FI-00100 Helsinki