Nordnet Blogi
Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Pitkäjänteisen osinkosalkun ABC

Tällä blogipalstalla olen kautta aikain korostanut, että näen sijoittajan pitkän aikavälin tuoton muodostuvan yhtiön liiketoimintojen ruohonjuuritasolla. Siellä alkunsa saava tulos mahdollistaa osinkojen maksamisen, mikä puolestaan luo sijoittajalle ainoan tulovirran (osingot) ennen osakkeiden myyntihetkeä. Tarkastelen tässä merkinnässä kolmea tekijää, jotka tukevat osakesalkun pitkän aikavälin osinkopotin kasvua.

Passiivisen osinkosijoittajan vuotuinen kassavirta ei riipu osakkeiden lyhyen aikavälin kurssiliikehdinnästä. Osingothan maksetaan liiketoiminnan nettotuloksen, ei osakekurssin poukkoilun perusteella. Osinkotuotto on lähtökohtaisesti positiivinen, vaikka osakkeen kokonaistuoton komponenteista toinen, kurssimuutos, voi olla tuntuvastikin negatiivinen.

Sijoittaja voi vaikuttaa salkkunsa osinkovirtaan monin tavoin. Yksi niistä on yhtiövalinta tarkastelemalla liikkeenjohdon harjoittamaa filosofiaa: onko pörssiyhtiön ensisijaisena tavoitteena toteuttaa itseisarvoisesti strategiaa vai omistaja-arvon kasvuagendaa nostamalla vuotuista osingonjakoa?

Ylipäätään on hyvä lähtökohta, jos sijoittaja poimii salkkuyhtiönsä osingonmaksukyky reunaehtona. Osinkohan tiivistää monta asiaa: yhtiön kannattavuuden, vähintään kohtuullisen vakavaraisuuden ja sen, että tulos realisoituu mitä todennäköisimmin kirjanpidosta myös käteiseksi rahavirraksi. Erityisesti vuosia kestävä osingonmaksun track record kertoo yhtiön ansaintamallin iskunkestävyydestä suhdanteiden yli.

Henkilökohtaisesti yritän pistää yhtiövalinnan kohdalla tästä vielä astetta laadukkaammaksi. Pyrin valikoimaan yhtiöitä, jotka eivät ainoastaan maksa vuosittain osinkoja, vaan myös kasvattavat osakekohtaista osinkoaan säännönmukaisesti.

Tässä yhteydessä on tärkeää sisäistää, että kyse on osakekohtaisesta osingosta: sen nostaminen kasvattaa jatkuvasti sijoittajan omaan hankintahintaan nähden laskettavaa osinkotuottoa, vaikka osakkeen efektiivinen osinkotuotto – osinko suhteessa osakkeen kurssitasoon – saattaakin yhtenä vuonna myös laskea laatuyhtiön kohdalla (jos osakekurssi kohoaa osingonjaon kasvua ripeämmin).

Pitkäjänteiselle omistajalle on tietysti tärkeintä, mitä hän saa omalle hankintahinnalleen, joten analyysissä kannattaa antaa vähemmän painoarvoa sille, mitä uusi sijoittaja saa kohdeyhtiöstä vallitsevalla kurssitasolla. Tosin uuden sijoittajan tuotto-odotuksen romahtaminen saattaa olla merkki yliampuvasta kurssikehityksestä, minkä pitäisi herättää pitkäjänteinenkin omistaja keventämään.

Suhdanteiden yli sijoitussalkun vuotuista osinkopottia on mahdollista kasvattaa erityisesti kolmen tekijän kautta:

1. Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen
2. Säästöt palkkatuloista
3. Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä

Luonnollisesti sijoittaja voi samanaikaisesti soveltaa edeltävistä yhtä tai useampaa osinkopotin kasvutekijää. Toisaalta hän voi jättää soveltamatta niistä yhtäkään. Havainnollistan seuraavassa esimerkkilaskelmien kautta, miten tekijät käytännössä vaikuttavat sijoitusmenestykseen (eli salkun kasvattamiseen pitkässä juoksussa).

Kuvitellaan, että sijoitussalkun koko on lähtötilanteessa 40.000 euroa. Kuvitellaan salkun sijoitushorisontiksi 30 vuotta, sijoitushetken osinkotuotoksi 3,25 prosenttia ja keskimääräiseksi osakekohtaisen osingonjaon vuosikasvuksi 7,20 prosenttia sekä osakehintojen keskimääräiseksi vuosikasvuksi sijoitushorisontin aikana 5 prosenttia. Vuotuisen uusien sijoitusten määräksi oletetaan 12.000 euroa eli 1.000 euroa kuukaudessa. Oletetaan samalla, että kaikki lisäsijoitukset tehdään kalenterivuosien lopuissa.

Siirryn seuraavaksi konkreettisiin laskuesimerkkeihin annetuin oletuksin.

Vaihtoehto 1: Ei osakekohtaisen osingonjaon kasvua salkkuyhtiöissä, ei salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittamista, eikä uusia sijoituksia palkkatuloista.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 1.300 euroa

Mitä tapahtuu, kun sijoittaja soveltaa yhtä salkun osinkopotin kasvutekijää kerrallaan?

Vaihtoehto 2: Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen vuosittain, mutta ei osakekohtaisen osingonjaon kasvua salkkuyhtiöissä, eikä uusia sijoituksia palkkatuloista.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 1.968 euroa

Vaihtoehto 3: Uudet sijoitukset palkkatuloista, mutta ei salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittamista, eikä osakekohtaisten osinkojen kasvua salkkuyhtiöissä.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 7.205 euroa

Vaihtoehto 4: Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä, mutta ei salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittamista, eikä uusia sijoituksia palkkatuloista.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 9.763 euroa

Entä mitä tapahtuu, kun sijoittaja soveltaa kahta salkun osinkopotin kasvutekijää kerrallaan?

Vaihtoehto 5: Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen ja uudet sijoitukset palkkatuloista, mutta ei osakekohtaisten osinkojen kasvua salkkuyhtiöissä.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 9.226 euroa

Vaihtoehto 6: Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen ja osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä, ei uusia sijoituksia palkkatuloista.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 26.989 euroa

Vaihtoehto 7: Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä ja uudet sijoitukset palkkatuloista, ei salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittamista.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 54.111 euroa

Ja mitä tapahtuu, kun sijoittaja soveltaa kaikkia kolmea salkun osinkopotin kasvutekijää kerrallaan?

Vaihtoehto 8 johtaa salkun vuotuiseen 115.444 euron vuotuiseen osinkovirtaan 30 vuoden kuluttua.

Edeltävät esimerkit antavat aihetta pohtia, mikä rooli on ensi keväänä tuloutuvilla osingoilla osakesalkun pitkän aikavälin kasvattamisessa. Tämän merkinnän päälinjoja seuraamalla sijoittaja voi tavoitella osakesalkkua, joka pitkällä aikavälillä tuottaisi passiivisena osinkovirtana nykyistä palkkatuloaan vastaavan vuositulon.

Kuten rivien välistä on mahdollista havaita, osinkokasvustrategiaan ei sisälly kovinkaan olennaisena osana osakekurssien tuijottaminen eli myyntivoittojen metsästäminen. Kuten laskelmissa annetuista oletuksistakin voidaan todeta, niitä voidaan subjektiivisesti muokata prosenttiyksikön murto-osia muuntelemalla, mutta iso kuva ei sillä muuksi muutu.

Itse asiassa suuri kuva saattaa muuttua jopa esitettyjä laskelmia suotuisammaksi, jos esimerkiksi sijoitushorisontin keskimääräistä pääomavoittojen kasvuprosenttia hilataan maltillisemmaksi. Sehän on tekijä, joka kasvattaa suoraan sekä osinkojen uudelleensijoittamisen että palkkatuloista tehtävien uusien sijoitusten kustannuksia (kiinteällä euromäärällä saa kappalemääräisesti vähemmän osakkeita ja siten vähemmän tulevia osinkoja). Tässä oikeastaan kiteytyy hieman paradoksaalinen asia: osinkostrategiaa noudattavan pitkäjänteisen sijoittajan tulee toivoa osakkeiden kurssiromahdusta, ei missään nimessä nousua. Esimerkiksi 3 prosentin vuotuisella hinnannousulla laskettuna vaihtoehdossa 8 lasketun osinkovirran toteutuminen lyhenee 30 vuodesta reiluun 26 vuoteen.

Menestyvässä sijoitustoiminnassa kurssikäyrän vahtaamista huomattavasti tärkeämmäksi kohoaakin pitkäjänteinen sijoitussuunnitelma. Myöskään laatu ei saa jäädä sivuosaan yhtiövalinnoissa, koska ensinnäkin yhtiön jatkuvan osingonmaksukyky – puhumattakaan kasvavasta sellaisesta – edellyttää sekä järkevää bisnestä että ensiluokkaista yritysjohtoa.

Tässä merkinnässä esitettyjen laskelmien perusteella osakesalkun osingot kasvavat ennen kaikkea kahta kautta: osakemäärän kasvun ja osaketta kohden saatavan osinkovirran kautta. Alleviivaamisen arvoista on, että korkoa korolle -tekijä pääsee jylläämään toden teolla, kun sijoittaja soveltaa salkunhoidossaan useampaa kuin yhtä edellä mainituista kolmesta salkun osinkopotin kasvutekijästä. Parhaimmillaan sijoittaja hyödyntää samanaikaisesti kaikkia kolmea tekijää, aloittaen myös kyseisen strategian soveltamisen mahdollisimman varhain. Oikeastaan listaan voisi lisätä neljännen kasvutekijän, ajan.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät gurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Laatuguru-uutuuskirja esittelee laatuyhtiöstrategian kantavat periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

TILAA LAATUGURU TÄSTÄ LINKISTÄ

-> SIIRRY KIRJAN ESITTELYSIVUILLE

Laatuguru-kirjaa on saatavilla Nordnetissä myös osana neljän sijoituskirjan pakettia, joka sisältää signeerauksen tai omistuskirjoituksen. 

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä.

Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin tai yrityksiin. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Laskuesimerkkien lähde soveltaen dgmachine.blogspot.fi aineistosta. Esimerkeissä osingot on verotettu 15 prosentin kannan mukaan. Suomalainen verotuskäytäntö pienentää salkun kasvukulmaa hieman, mutta merkinnän keskeisin tavoite on kuvata yksityiskohtaisten lukujen sijaan yleisten sijoitusperiaatteiden vaikutuksia salkun muodostumiseen pitkällä aikavälillä.

Photo credit: jdigit3l via Foter.com / CC BY-NC

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

1
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
inssi
Vieras
inssi

Tonneilla on toki kiva laskea, mutta ehkä aloitteville sijoittajille 12k/v on aika kova summa ja vaikuttaa olevan ehkä hyvin kaukainen. Toki luvut eivät näytä tulevaisuudessa yhtä hienoilta, mutta silti esimerkkisummia voisi vähän pienentää. Toiseksi esimerkiksi olisi hyvä ottaa mukaan tilanteet jossa yhtiön alkuosinko% on iso ja sen kasvu inflaation mukaista (tai vähän nopeampaa) ja toinen yhtiö jonka alkuosinko% on pieni, mutta kasvu kaksinumeroista. Kolmas juttu on toki sijoitusstrategiasta riippuvainen juttu, eikä sinänsä liity juttuusi suoraan, mutta tuon sen silti esille. Kun tuloja miettii, niin nuo korkean osingon yhtiöthän on erittäin hyviä uudelleensijoitusten kannalta. Saadaan vaikka 6-7% osinkotuottoa vuodesta toiseen ja… Lue lisää >>

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa

Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.