Nordnet Blogi

Pitkän aikavälin osaketuotto erittäin hyvä!

Koko 2000-luvun aikana pörssissä on koettu ennennäkemätöntä vuoristorataa. Teknokupla poksahti keväällä 2000, minkä jälkeen etenkin tekno-osakkeiden arvo romahti  murto-osaan entisestään. Kohtuullisen jyrkkää nousua koettiin vuosina 2003-2007, minkä jälkeen finanssikriisi ajoi kurssit uskomattoman alhaiselle tasolle. Maaliskuusta 2009 helmikuuhun 2011 pörssi toipui vahvasti, kunnes alkoi uusi romahdus Euroopan velkakriisin siivittämänä. Tämä kurssisyöksy jatkuu edelleen alkuvuoden väliaikaiseksi jääneestä vahvistumisesta huolimatta. Moni miettinee, onko osakesäästäminen ylipäänsä ollut järkevää 2000-luvulla. Vastaus on hieman yllättävä: se on tuottanut erittäin hyvin, kunhan on onnistunut välttämään joitakin pahoja sudenkuoppia, joista tunnetuin on Nokia.

Kurssivaihtelut eli volatiliteetti on lisääntynyt jatkuvasti markkinoilla. Ensimmäinen sysäys tähän tuli jo 1990-luvulla kansainvälisten sijoittajien myötä. Ovathan ulkomaiset sijoittajat pääosin paljon lyhytjänteisempiä omistajia kuin kotimaiset sijoittajat. Aivan viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt robotti- eli tietokoneellistettu kaupankäynti sekä lyhyeksimyynti ovat kasvattaneet kurssien ylilyöntejä molempiin suuntiin. Tämän seurauksena osakesijoitusten oikea-aikainen ajoitus on tullut keskeiseksi menestystekijäksi markkinoilla.

Tom ja minä halusimme puoli vuotta sitten ilmestynyttä kirjaamme “Onnistu osakemarkkinoilla” (Talentum) varten selvittää, mitä pitkäaikainen osakesäästäminen on tuottanut 2000-luvulla. Laskelma kattoi kaikki pörssiyhtiöt, jotka olivat olleet pörssilistalla koko tarkastelukauden aikana eli yhteensä 112 yhtiötä. Jotta osakkeiden ostohetki ja myyntihetki olisivat olleet mahdollisimman samankaltaisia sekä pörssisuhdanteiden että käytettävissä olevan tilinpäätösinformaation osalta, sijoitukset ajateltiin tehdyn 28.2.2002. Sijoitukset myytiin 30.6.2011 eli yhdeksän vuotta ja neljä kuukautta myöhemmin. Kirjamme luvussa 16 laskentamenettely, tulokset ja tunnuslukujen käyttökelpoisuus sijoitusmenestyksen kannalta on esitetty varsin perusteellisesti. Palstatila ei salli niiden toistamista tässä.

Tarkastelukautena keskimääräinen vuotuinen kokonaistuotto oli peräti 11,5 prosenttia, kun kaikille yhtiöille – niin isoille kuin pienillekin – annettiin sama painoarvo. Painorajoitetun indeksin vastaava vuosituotto oli alempi eli 8,6 prosenttia, mikä johtui siitä, että moni indeksipainoltaan merkittävä suuryhtiö tuotti poikkeuksellisen huonosti. Reaalituotto oli erinomainen, koska keskimääräinen vuosi-inflaatio oli tarkastelukautena vajaat pari prosenttia.

Keväällä kirjan numeroaineisto täydennettiin laskemalla tulokset 29.2.2012 saakka. Tällöin saimme tarkastelukaudeksi tarkalleen 10 vuotta. Kausi on niin pitkä, että tilapäistekijöiden vaikutus kokonaistuottoon on erittäin vähäinen. Painottamaton keskimääräinen vuotuinen kokonaistuotto laski nyt lähes kahdella prosenttiyksiköllä 9,6 prosenttiin, mikä oli seurausta erittäin heikosta kurssikehityksestä kesäkuun 2011 jälkeen. Osakkeiden kokonaistuotto oli kuitenkin edelleen reaalisestikin erinomainen.

Kymmenen vuoden tarkastelukauden tuottoisimmat osakkeet olivat Nokian Renkaat (vuotuinen tuotto 29,4 %), PKC Group (27,9 %), Kone (26,9 %), Olvi (24,3 %), Wärtsilä (22,9 %) ja Panostaja (21,9 %).  Laskelman 112 osakkeesta peräti 39 osaketta tuotti vähintään 10 prosenttia vuodessa. Yhteistä lähes kaikille tuottoisimmille osakkeille oli voitonjaon eli osinkojen voimakas kasvu tarkastelukauden aikana.

Surkeasti tuottaneita osakkeita oli toki myös huomattava määrä. Peräti 40 osaketta antoi negatiivisen kokonaistuoton eli nimellisestikin sijoitukset tuottivat tappiota, inflaatiotappioista puhumattakaan. Suuri osa näistä osakkeista oli sellaisia, jotka maksoivat osinkoja harvoin, jos lainkaan. Huonoin sijoitus oli tietysti konkurssiin mennyt Elcoteq, mutta ei myöskään GeoSentricin tuotossa ollut kehumista, sillä kurssi laski tarkastelukauden aikana 1,75 eurosta yhteen senttiin! Tappiota tuottaneiden osakkeiden joukossa oli myös luotettavia osingonmaksajia kuten Tieto, UPM-Kymmene, Stora Enso ja  pahnan pohjimmaisena Nokia, johon tehty osakesijoitus menetti arvoaan keskimäärin 15 prosenttia joka vuosi. Vuoden 2000 huippukurssista 65 euroa on jäljellä enää runsaat kolmisen prosenttia.

Edellisessä todettiin jo ajoituksen merkitys sijoitusmenestystä ajatellen. Tässä suhteessa tilanne näyttää nyt poikkeuksellisen mielenkiintoiselta ostajien kannalta. Euroopan velkakriisi on perin pohjin hermostuttanut laumaeläiminä käyttäytyviä sijoittajia, joten kurssitaso on lähes ennennäkemättömän alhainen. Toki riskejäkin on, sillä emme voi tietää, mihin velkakriisi johtaa. Toistaiseksi sen vaikutus yritysten tuloksiin ja kansantalouksien kokonaislukuihin on kuitenkin ollut yllättävän vähäinen.

Viime viikolla kotimaisten pörssiyhtiöiden keskimääräinen osinkotuotto oli kevään osinkojen perusteella 5,8 prosenttia. Vaihtoehtoiset korkosijoitukset eivät tuottaneet juuri mitään, sillä esimerkiksi 12 kuukauden euribor oli samalla 1,2 prosenttia ja viisivuotisten valtionlainojen tuotto vain 0,7 prosenttia. Ero osinkotuoton hyväksi oli kaikkien aikojen suurin.

Vuoden 2011 tulosten perusteella P/E-luku oli keskimäärin 13 ilman Nokiaa. Tulostuotto oli siis kahdeksan prosenttia, mikä on varsin korkea luku korkotasoon verrattuna. P/E-luku on aikaisemminkin ollut matala, mutta korot ovat silloin olleet moninkertaisia.

Kurssitaso oli viime viikolla keskimäärin vain viidenneksen korkeampi kuin pörssiyhtiöiden omat pääomat. P/B-luku on 1990-luvun lamavuosien jälkeen vain kerran ollut nykyistä alhaisempi, finanssikriisin kärjistyessä vuodenvaihteessa 2008/09. Kotimaisen lamamme ja siihen yhdistyneen ankaran pankkikriisin aikana osakkeista maksettiin selvästi alle tasesubstanssin, mikä oli kuitenkin täysin ymmärrettävää, koska liiketoiminta Suomessa ei ole koskaan ollut yhtä kannattamatonta kuin silloin.

Kesäkuun alkupäivinä osakkeista maksettiin keskimäärin alle puolet heinäkuun 2007 huippukursseista ja saman verran kuin helmikuussa 1998, jonka jälkeen raha on kuitenkin menettänyt neljäsosan ostoarvostaan. Historiallisesti pörssin arvostus on siis erittäin matala, mikä ei tietenkään pysäytä tuleviakaan paniikkimyyjiä, mikäli saamme riittävän huonoja uutisia.

Omistamme osakkeita kaikissa muissa yllämainituissa yhtiöissä paitsi Olvissa, Elcoteqissa ja GeoSentricissä.

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

laakari10 Kesäkuu, 2012
Puhut ajoituksen tärkeydestä, mutta käytätkö itse osto- ja myyntiohjelmia henkilökohtaisessa salkussasi hajauttaaksesi ajallista riskiä? Toinen asia mikä minua kiinnostaa on se, että valitessasi yhtiötä X salkkuusi, yhdisteletkö tunnuslukuja, vai tarkasteletko pikemminkin markkina-asemaa, toimialaa jne?

Oletteko tuota kirjaanne tehdessänne vertailleet, että kuinka pitkä osingonkasvuhistoria on merkitsevä? Yleiset käytössä olevat tietokannat antavat valmiiksi esim. 5v. EPS% ja 5v. Dividend yield% mutta ovatko nämä mielestäsi riittävän pitkiä validiin vertailuun? Esim. Sampon 5v. osingonkasvu% on tällä hetkellä 0%.

TT10 Kesäkuu, 2012
Periaatteessa ihan mielenkiintoinen otos, mutta mikä olisi ollut tulos vaikka viimeisen viidentoista vuoden aikana? Vuonna 2002, kun oltiin juuri kärsitty WTC-isku, joten kurssit olivat huomattavasti alempana kuin vaikka pari vuotta ennen sitä. Nopeasti vilkaistuna omxh-capped indeksi oli 15 vuotta sitten noin 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2002 helmikuussa. Tämä kertoo sen, että ajankohtanne on valittu varsin hyvin tuolle pidemmälle tarkastelulle. Se mikä itseäni enemmän hämää on kuitenkin se, että ekaksi otitte kirjaanne 9 vuoden ja 4 kuukauden arvot ettekä koko 10 vuotta mikä saa ainakin allekirjoittaneen epäilemään sitä, että kaunistelitte ainakin vahingossa todellisia tuottoja. Itse olen eri mieltä osakkeiden halpuudesta tällä hetkellä. Sijoitusasteeni on tällä hetkellä noin 50% ja odottelen parempaa ajankohtaa lisätä sitä. On vaikea kuvitella tulevien osinkojen nousua tai niiden pysymistä nykyisellä tasolla lähivuosina katsoen maailmantalouden tilaa tällä hetkellä.
Kim/Tom Lindström10 Kesäkuu, 2012Hei Lääkäri,Emme käytä mitään osto- ja myyntiohjelmia. Sen sijaan tutkimme kaupankäyntiohjelmiston tarjoamia kurssikäyriä siltä osin kuin kurssikehitys ei ole kirkkaasti mielessä (hyvä numeromuisti on kovasti hyödyksi sijoittajalle). Jo aiemmin tehdyn analyysin perusteella meillä on selkeä käsitys siitä mistä osakkeista haluamme tehdä selektiivisiä täydennysostoja salkkuumme.

Nämä analyysit perustuvat yhtiöiden viimeaikaiseen kehitykseen, lähiajan näkymiin sekä hyvään tuntemukseen, minkä lisäksi olemme mm. tunnuslukujen perusteella määritelleet, mitä meidän kannattaa maksaa osakkeista. Kun oikea hetki koittaa, ostopäätös (tai myyntipäätös) syntyy nopeasti ja vaivattomasti. Todellisuudessa kurssi saattaa laskea sijoittajien tunnekuohun ja laumakäyttäytymisen vuoksi huomattavastikin alle sen tason, mitä esimerkiksi yritysostaja voisi pitää järkevänä tai mitä yhtiön tuloksentekokyky edellyttäisi. Tämän vuoksi kurssikehitystä ei voi koskaan ennustaa; ei ole koskaan mahdollista tietää etukäteen kuinka alas harkitsematon myyntipaniikki voi painaa kurssia. Sama pätee tietystä ostoihin. Tänä päivänä IT-kuplan aikana maksetut huippuhinnat näyttävät suorastaan vähäjärkisiltä. Vaikka kukaan ei voi ennustaa tulevia kursseja, voi kuitenkin mm. tunnuslukujen avulla määritellä melko luotettavasti, onko osake ali- tai yliarvostettu.

Kurssiriskien hallinnan hoidamme siten, että aloitamme täydennysostot, kun osake on mielestämme selvästi aliarvostettu. Sitä mukaa kuin kurssi mahdollisesti vajoaa lisää ilman uutta tietoa yhtiöstä, jatkamme ostoja average down -periaatteella pudottamalla keskihankintahintaa. Ostamme vain laatua; ongelmayhtiöitä emme osta, vaikka hinta näyttäisi kuinka edulliselta tahansa. Uusi tieto saattaa toki muuttaa käsitystämme yhtiöstä. Ajoituksen lisäksi pidämme ostojen ajallista hajauttamista erittäin tärkeänä kurssiriskin hallitsemiseksi. Vaikka tämän päivän kurssitaso on tilastojen valossa poikkeuksellisen matala, se ei hillitse myyjiä silloin kun paniikki iskee. Euroopan velkakriisi pitänee huolen siitä, että uusiakin paniikinpoikasia riittää.

Pidämme viiden vuoden EPS- tai osinkohistoriaa liian lyhyenä luotettavien johtopäätösten tekemiseksi, koska mm. suhdannekierto heijastuu lukuihin eikä alla oleva pitkä trendi siten vielä näy. Olemme itse keränneet omaa käyttöämme varten varsin yksityiskohtaista osinkodataa vuodesta 1981 (sekä tulosdataa 1990-luvun alkuvuosista lähtien). Yhtä tärkeä kuin osingonjaon kasvu pitkällä aikavälillä on myös yhtiön suhtautuminen osingonjakoon. Tässä suhteessa on suuria eroja eri yhtiöiden välillä.

Vastaus TT:lle:

Tätä kirjoitettaessa ruudulle ilmaantui myös nimimerkki TT:n kommentti, joten pari sanaa siitäkin: kirjaa varten 28.2.2002 valikoitui aloitusajankohdaksi, koska kurssitaso oli silloin suurin piirtein normalisoitunut IT-kuplan jälkeen. Ajankohta vastasi pörssisuhdanteiden osalta melko hyvin kesän 2011 tilannetta, minkä lisäksi myöhäisempi myyntiajankohta kuin 30.6.2011 siihen liittyvine huomattavine laskutoimituksineen ei ollut mahdollinen kirjan painatusaikataulun vuoksi. Ajankohdan 28.2.2002 valintaan vaikutti myös, että sijoittajilla oli silloin tuoretta tietoa vuoden 2001 tilinpäätöksistä ja osinkoehdotuksista, joten kurssitaso ei perustunut epämääräisiin ja epätarkkoihin ennusteisiin.

En pysty sanomaan tarkasti ilman huomattavia laskutoimituksia mikä olisi ollut lopputulos 15 vuoden ajanjaksolta (1997-2012), mutta indeksikehityksen perusteella näyttää todennäköiseltä, että kokonaistuotto olisi keskimäärin ollut hyvin lähellä kymmenvuotiskauden lukuja. IT-kupla 1999-2000 oli niin erikoinen ja uskomaton ilmiö, että varsinkaan tekno-osakkeista silloin maksettuja hintoja ei voi alkuunkaan pitää edustavina pitkän aikavälin kurssikehitystä ajatellen. Sen sijaan käy kirjastammekin ilmi, että IT-kuplan aikana ns. arvo-osakkeet (joihin silloisilla kursseilla luen myös sellaisia osakkeita kuin Kone ja Nokian Renkaat) olivat varsin maltillisesti hinnoiteltuja, koska kukaan ei ollut niistä kiinnostuneita IT-kiiman aikana. WTC-isku eli “nine-eleven” vaikutti lähinnä vain hetkellisesti kurssitasoon.

Kirjan laskelma osakkeiden kokonaistuotosta (ja Nordnetblogissa käsitelty täydennyslaskelma) on pyritty tekemään niin realistiseksi kuin suinkin mahdollista. Todettakoon tässä yhteydessä, että verotus on otettu huomioon yksityissijoittajille sovellettujen sääntöjen mukaan. Osingoilla on ostettu lisää asianomaisen yhtiön osakkeita osingon maksuajankohtana vallitsevaan kurssitasoon. Maksullisissa osakeanneissa uusien osakkeiden merkintä on rahoitettu myymällä osan merkintäoikeuksista, eli uutta pääomapanosta ei ole vaadittu osakkeenomistajalta.

Kuten blogikirjoituksessa todetaan, historiallinen tarkastelu osoittaa, että kurssitaso on tällä hetkellä aivan poikkeuksellisen matala. Tällä emme tietenkään pyri ennustamaan tulevaa kurssikehitystä, koska tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa mitkä velkakriisin aiheuttamat pitkän aikavälin seuraukset ovat eri maiden taloudelliselle kehitykselle ja pörssiyhtiöiden tuloksentekokyvylle. Erityisesti yleistynyt robottikauppa synnyttää lisäksi entistä rajumpia hintaylilyöntejä pörssissä.

Velkakriisiä huomattavasti dramaattisesmpi finanssikriisi (BKT supistui vuonna 2009 peräti 9 prosenttia eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin yhden vuoden aikana; nyt Nordea ennustaa plusmerkkistä BKT-muutosta sekä kuluvana että ensi vuonna) oli vaikutuksiltaan yllättävänkin lyhytkestoinen. Kun osakkeisiin normaalisti sijoitetaan vuosiksi tai ehkä jopa vuosikymmeniksi, yhden huonon tulosvuoden ei pitäisi kovin paljon vaikuttaa osakkeen hinnoitteluun. Uskomme, että vuoden 2012 pohjahintoihin ostetut laatuosakkeet tulevat pitkällä aikavälillä osoittautumaan yhtä erinomaiseksi sijoituksiksi kuin finanssikriisin pohjakursseihin ostetut osakkeet (Metsoa ja Nokian Renkaita 7 euroon, PKC:ta kahteen euroon ja niin edelleen…).

Kim Lindström

VT13 Kesäkuu, 2012
OMXHCAPGI perustettiin 28.12.1990 aloitusarvolla 1000. Juuri nyt indeksin pisteluku on 6938 ja aloituksesta on kulunut 21.46 vuotta. Indeksi on siis tuottanut (6938/1000)^(1/21.46) = 9.4% osinkoineen ennen kuluja, veroja ja inflaatiota. Tuotto on ollut vähintäänkin hyvä, vaikka aikavälille mahtuu neljä suurta kriisiä ja/tai kuplaa.

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

2
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Looking Good Oliver! I was hoping you would leave that stone wall that is next to the door as a featrue, but then I realised it probably gets to cold to have that- but I like that you are leaving the old wooden beams. They are beautiful.
Nimetön
Nimetön
Now i believe that u can even turn a stone into a beftiuaul diamond! And you can turn the ugly duck into the swan with all ur efforts and ur hearts! It’s magical!! The potential is endless!!

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.