Nordnet Blogi
Martin Paasi
Talousasiantuntija

Vaurastuminen on ihmisoikeus

”Pitkässä juoksussa olemme kaikki kuolleita” oli turhautuneen taloustieteilijä John M. Keynesin viesti kollegoilleen, jotka olivat tuudittautuneet talouden taipumukseen löytää tasapainotilansa, ennemmin tai myöhemmin. Moni meistä kärsimättömistä, oman taloutemme tieteilijöistä, on varmasti myös turhautunut talousviisastelijoihin, jotka puhuvat pitkän aikavälin tuottotilastoista. Keynesin tavoin haluaisimme mieluummin löytää keinon konkreettisiin tuloksiin, lyhyemmässä ajassa. Keynes peräänkuulutti valtiontaloutta akuutin kriisin iskunvaimentajaksi. Hän ei kuitenkaan tarkoittanut, että unohtaisimme pitkän aikavälin lainalaisuudet. Päinvastoin.

Sijoittamisessa pitkä aikaväli edustaa ennustettavuutta, lyhyempi aikaväli kasvavassa määrin sattumanvaraisuutta. Kiikaroimalla tarpeeksi syvälle menneisyyteen, sattumanvaraisuudet siivilöityvät pois todellisten lainalaisuuksien tieltä. Ymmärrys kirkastuu. Mitä sitten tiedämme erilaisten sijoituskohteiden, todella pitkän aikavälin, tuotoista?

Poikkeuksellisia markkinatilanteita?

Kirjaklassikossa ”Stocks for the Long Run” Jeremy J. Siegel on tutkinut eri sijoituskohteiden tuottoja 210 vuoden ajalta. Siis todellakin vuodesta 1802 lähes tähän päivään asti. Tähän aikajaksoon mahtuu yhtä sun toista yritteliään ihmiskuntamme onnistumista ja epäonnistumista. Sinä aikana muun muassa Napoleon hävisi Waterloon, länsimaat teollistuivat, sähkö-, poltto-, diesel, wankel-, suihku- ja rakettimoottorit otettiin käyttöön, autoja alettiin tuottaa liukuhihnalla ja matkoja lentokoneiden avulla, käytiin kaksi maailmansotaa, koettiin kahdet mustat maanantait, Carl von Rothschild Suomen talouden tukijalkana ja Ivar Krueger maailmantalouden sotkijana, nähtiin 30-luvun lama, Suomen nälkävuodet, Saksan hyperinflaatio, Venäjän Neuvostoliitto ja Kiinan kulttuurivallankumous, eräs Edison keksi hehkulampun ja ryhtyi yrittäjäksi, näimme suhteellisuusteorian ja luonnonvalinnan synnyt, atomienergian ja pommin, kuukävelyn, nailonista valmistetut sukkahousut sekä Tupperwaren, satelliittien, kotitietokoneen, internetin ja älypuhelinten keksimiset, saimme kuulla perusteluita 900 ylittäville P/E luvuille ja koimme yltiövelalla rahoitetun kasvun mahdottomuuden.

Toisin sanoen, viimeisen parin sadan vuoden aikana on nähty vaikka minkälaista syytä ennennäkemättömälle, ”uuden talouden” siivittämälle, ainaiselle kurssinousulle. Ja vastaavasti koettu monta maailmanlopun lähestymistä ja kurssilaskua, joista ”emme ikinä toivu”.

Pitkän aikavälin tuotoista

Siegel laski dollarin, kullan, lyhyen- ja pitkänkoron sekä osakkeiden kumulatiiviset realituotot vuodesta 1802 vuoteen 2012. Hän huomioi arvon nousut, osingot ja korkomaksut, sekä inflaation vaikutuksen. Ei mikään pieni projekti.

Jos olisit säilyttänyt vuoden 1802 dollarin patjassasi, sen arvo olisi tänään 5 senttiä, vuoden 1802 dollareissa. Tämä on puhtaasti inflaation vaikutusta. Samassa ajassa kullan inflaatiokorjattu arvo on noussut 452 prosenttia (tämä arvonnousu on tosin viimeisten kahdentoista vuoden ajalta). Lyhyt korkosijoitus on keskimäärin tuottanut 2,7 prosenttia vuodessa, pitkän korkosijoituksen tuottaessa 3,6 prosenttia vuodessa. Sellaisenaan ei mikään huikea tuottoero. Mutta jos olisit sijoittanut 100 dollaria vuonna 1802 lyhyisiin korkoihin, olisi sijoituksesi 210 vuoden aikana kasvanut 28 100 dollariin. Pitkän koron sijoituksesi olisi samassa ajassa kasvanut 177 800 dollariin. Pienehkö 0,9 prosentin vuotuinen tuotto-ero kasvaa korkoa korolle ja tekee hurjaa jälkeä pitkässä juoksussa.

Jos tässä vaiheessa kerron että osakkeilla oli kyseisellä aikajaksolla keskimäärin 6,6 prosentin vuotuinen tuotto, tiedät että sen merkitys yllä mainitun satasen kasvuun on valtava. Mutta miten valtava? Vastaisiko se esimerkiksi tuon 0,9 prosentin tuottoeron kerrannaista, jolloin 100 dollaria olisi 210 vuoden aikana kasvanut 1 097 800 dollariin? Ei taida riittää. Entä jos kerrotaan tämä luku vielä kymmenellä ja saamme tulokseksi 11 miljoonaa? Ei riitä sekään.

Oikea vastaus on…

Jos olisit sijoittanut satasen osakkeisiin vuonna 1802, olisi sen arvo vuoteen 2012 mennessä kasvanut 70 499 700 dollariin. Reaalituottona, eli inflaatiokorjattuna ja tuotot uudelleen sijoitettuna. Osakesijoitus on sijoitustuoton pitkänmatkan kantoraketti.

Tässä kuvaajassa, joka löytyy yllämainitusta kirjasta, näkyy mainittujen sijoituskohteiden 210 vuoden tuottokehitys. Huomionarvoista on, että vaikka osakemarkkinoilla on ollut niin sanottuja routavuosikymmeniä, muilla sijoituskohteilla nämä routavuodet ovat reaalituottomielessä saattaneet kestää jopa puoli vuosisataa. Kullan osalta pidempääkin. Tänä aikana kulta ei siis ole tuottanut mitään, mutta se on sentään säilyttänyt arvonsa kohtalaisen hyvin.

Näin ollen pitkän aikavälin tarkastelussa ja siten hyvällä ennustettavuudella on selvää, että osakkeiden tuotto peittoaa muut sijoituskohteet pitkässä juoksussa. Jälkeenpäin löytyy aina tapoja, joilla tietyllä aikavälillä olisi saanut paremman tuoton, mutta etukäteen voimme käytännössä olla varmoja vain tästä.

Varakkaat vanhat suvut

rockefellers1

Osakkeiden pitkänajan tuottavuus voidaan havainnollistaa myös vanhojen ja varakkaiden sukujen avulla. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että ainoa ero meidän tavallisten pulliaisten ja varakkaiden sukujen välillä on se, että jälkimmäinen on omistanut osakkeita jopa satoja vuosia, perheyhtiön muodossa. Näitä yhtiöitä ei välttämättä ole johdettu poikkeuksellisen hyvin tai kauaskantoisella viisaudella. Päinvastoin, useimmat yrittäjäperheet olisivat todennäköisesti saaneet paremman tuoton myymällä yhtiönsä sata vuotta sitten ja sijoittamalla varansa osakemarkkinoille. Perheyrityksillä on kuitenkin yksi lyömätön etu kaikkiin muihin sijoituksiin nähden: pitkäjänteisyys.

Perheyrityksellä ei käydä aktiivisesti kauppa, sen omistamista ei yritetä ajoittaa markkinatilanteen mukaan, eikä päätöksenteossa tarvitse hosua lyhytnäköisen omistajakunnan kvartaaliajattelun mieliksi. Lisäksi jälkikasvua on kasvatettu varallisuuden kuriireiksi. Perintö on velvoittanut, mikä monessa tapauksessa on estänyt omistuksen vaihtumisen arvoa tuhoavaksi kulutukseksi.

Joten…

Jos olet valmis sijoittamaan yli kymmenen vuoden aikajaksolle, varoja ei kannata sijoittaa muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin. Osakkeet tuottavat pitkässä juoksussa parhaiten ja niiden tuotto on inflaatiosuojattua. Varsinkin viimeisen vuosikymmenen sivuttaisliikkeen jälkeen, osakkeet ovat, parin sadan vuoden perspektiivillä katsottuna, hyvin mielenkiintoinen sijoituskohde.

Toisin sanoen, elämme mitä mainiointa aikaa laittaa sukusi yrityskonserni alulle. Jos tänään sijoitat 10 000 euroa itsesi näköiseen yritysryppääseen, on lähes varmaa, että laitat alulle omaisuuden, jonka arvo parin sadan vuoden kuluttua on noin 7 miljardia, tämän päivän euroa. Kunhan pitkäjänteisyytesi periytyy…

Pitkäjänteisyyden merkityksen ja sijoituskulujesi vaikutusten sisäistäminen on menestyksekkään sijoittamisen perusta. Tästä poikkeaminen vaatii erityisen hyvät perustelut. Tämä on yhtä totta kuin verot ja se, että pitkässä juoksussa olemme kaikki kuolleita.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Kuvien lähteet: www.goingplacesnearandfar.files.wordpress.com (Atlas kantoraketti), www.thesleuthjournal.com (Rockefellerit)

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

14
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön

Jos valtio perii lähdeveron koroista, pääomaveron osakkeista ja osingoista niin verottomiin kansoihin verrattuna se tarkoittaa maratonille lähtöä 10kg lisäpainot molemmissa jaloissa.

Nimetön
Nimetön

Totta. Siksi lähes ilmainen (http://bit.ly/1jYqvAa) indeksirahasto on joidenkin mielestä hyvä ratkaisu. Rahastot eivät maksa veroja.

Nimetön
Nimetön

Hyvin kirjoitettu ja perusteltu näkökulma. Motivoivaa tekstiä, kiitos!

Nimetön
Nimetön

Mukava kuulla, kiitos siitä!

Nimetön
Nimetön

Tämän tulisi motivoida perheitä ja jopa sukua enemmän instituutiomaiseen (ajattomaan) sijoittamiseen ja epäitsekkyyteen sukupolvien yli. Transaktiokustannukset ja verot tietenkin alentavat tuottoa, mutta ajalla on tapana korjata asioita.

———

Perinteisen korkolaskukaavan perusteella 210 vuoden kertymäksi 6,6 % tuotolla (maksetaan vuosittain) 100 rahan sijoitukselle saadaan “vain” 67 454 819,58.

(1+0,066)^210 * 100

Yllä olevalla huomiollani ei ole mitään erityistä merkityksellistä arvoa itse kirjoitukseen tai kirjaan. Ihmettelin samaa jo lukiessani itse uusinta painosta kirjasta ja huomasin, että kyseessä on desimaalipyöristykset. Hurja ero tulee siis jo pelkästään siinä, että onko tuotto pitkällä aikavälillä 6,6 vai 6,622. Tällaiselle tarkistamiselle on olemassa varmasti oma kutsumanimensäkin 🙂

Nimetön
Nimetön

Rahastoilla pääset tuosta vero-ongelmasta eroon (rahastot eivät maksa veroa) ja mahdollisimman kustannustehokkaalla sellaiseisella saat kulujen negatiivisen vaikutuksen minimiin. Ja juuri tuo mainitsemasi 0,022% ero on hieno esimerkki kulujen vaikutuksesta sijoitustuottoon. Paras siis valita ilmainen rahasto 😉

Nimetön
Nimetön

Veroilla viittasin epäitsekkääseen sukupolvien ylittävään sijoittamiseen, jossa voitaisiin tavoitella näitä teoreettisen pitkiä sijoitusaikoja. Nykyisen lainsäädännön mukaan veroseuraamukset ovat kuitenkin merkittäviä.

Nimetön
Nimetön

Totta, joko on tehtävä “Nallet” ja muutettava ruotsiin, tai sitten säätiöitävä sijoitussalkku tuleville sukupolville..

Nimetön
Nimetön

Täysin teoreettista yksittäisen sijoittajan kannalta. Samat yhtiöt eivät ole pörssissä 210 vuotta eikä samat yhtiöt menesty kaikkina aikoina. Pitäisi myös osata sijoittaa oikeisiin yhtiöihin oikealla hetkellä, myydä pois oikealla hetkellä ja sijoittaa varat seuraaviin yhtiöihin. Tämä ei toki ole mahdotonta, mutta hyvin harvalla on siihen malttia tai pitkäjänteisyyttä. Voi esimerkiksi noudattaa yksinkertaista strategiaa ostaa osakkeita laman aikana sellaisista yhtiöistä, jotka menestyivät parhaiten ennen lamaa. Vaikkapa karsii isojen yhtiöiden listalta huonoimmat 50% pois ja sijoittaa jäljelle jääviin. Myy sitten nämä osakkeet 5 vuoden jälkeen pois tms seuraavan buumin aikana ja jää odottamaan seuraavaa lamaa. Lamojahan tulee keskimäärin 7 vuoden välein. Kovin… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön

Pitkällä pitkällä tähtäimellä sijoittaminen antaa myös hyvän syyn sijoittaa indeksiin. Osuuksia ei tarvitse myydä kuten yritysten osakkeita ja vaihtaa toiseen. Voi vaan holdailla ikuisuuteen välittämättä siitä mitkä yritykset kaatuu ja mitkä eivät.

Nimetön
Nimetön

Juuri näin. Esimerkki on laskettu osakemarkkinoiden yleisestä tuotosta, mikä vastaa passiivista sijoituskäyttäytymistä (osta ja unohda). Käytännössä tuohon 6,6% tuottoon olisi päässyt vain, jos olisi sijoittanut ilmaiseen indeksirahastoon jossa myös rahaston kaupankäyntikulut olisi yhtä kuin nolla. Tähän mennessä halvimpien jenkkiindeksirahastojen palkkiot pyörivät muutaman prosentin sadasosassa (5-10 bps), johon on lisättävä kaupankäyntikulut (5-10bps). Eli vaikka ei päästä ihan maalin asti, niin lähelle kuitenkin. Ja jos kaikki sijoittaisivat edes jotain, kaikkien varallisuus karttuisi.

Nimetön
Nimetön

Ihan asiallinen kirjoitus osakkeiden pitkan aikavalin paremmuudesta verrattua muihin instrumentteihin. Mutta miksi vaurastuminen siita huolimatta olisi otsikossa mainittu ihmisoikeus? Bisnes-kielelle kaannettyna ”ihmisoikeus” tarkoittaa vastikkeetonta etuutta, jonka nautinnasta on poistettu kaikki riski. Toivottavasti kirjoittaja ei lobbaa tallaista statusta osakesijoituksille. Perussyyhan osakkeiden kohtuulliseen pitkan aikavalin tuottoon on niihin sisaltyva riski, ei ajan kulu sinansa. Ilman riskia ilmapallo poksahtaa oitis. Eikohan tuo vaurastuminen saily edelleen varallisuudella pelaamisena, jossa tasapainotetaan jatkuvasti omia tuotto-odotuksia riskinsietoon. Ihmisoikeudet ovat sitten jotain ihan muuta.

Nimetön
Nimetön

Riski pienenee ajan myötä. Pitkäjänteisen säästäämisen mahdollistama korkoa-korolle ilmiö on käytännössä vastikkeeton etuus. Eli osuit huomiossasi naulan kantaan.

Nimetön
Nimetön

Ai että.
Olen ollut ihmeissään jo kohta toista viikkoa kun olen sisäistänyt viimeisellä korkoa-korolle ilmiön ja kulujen merkityksen tämän blogin ja teidän huikean podcastin ansiosta.
Säästin aikaisemmin suomalaisen kivijalka-pankin osakerahastoon jossa kulut olivat noin 4% luokkaa. Fiilikset ovat vähän sitä luokkaa että on tapahtunut jonkinsortin kusetusta.
Näin 28-vuotiaana harmittaa että olisi tajunnut asiat jo paljon aikaisemmin, mutta vielä on aikaa onneksi!
Nyt pitkän-ajan kustannustehokas säästösuunnitelma käyntiin ja fokus tulevaisuuteen.
Eihän tämän tosiaan tarvitse vaiketa olla jos ei vaan halua siitä sitä tehdä! Kiitos! Jatkakaa samaan malliin!

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa

Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.