Nordnet Blogi

Poliittiset riskit sijoitustoiminnassa

Poliittinen riski on asia jonka kanssa sijoittajat joutuvat haluamattaan aika-ajoin tekemisiin. Poliittinen riski on mielestäni korostunut viimevuosina, kun valtiot ovat joutuneet toinen toistaan tiukempien päätösten eteen ja etenkin Euroopassa, nämä päätökset ovat usein rangaisseet yrityksiä. Tässä kirjoituksessa käsittelen poliittista riskiä ja miten sijoittajan tulisi siihen varautua.

Poliittisella riskillä tarkoitetaan käsitykseni mukaan riskiä joka on sidoksissa valtion tai jonkun muun päättävän elimen päätöksentekoon. Esimerkkinä voidaan ottaa EU:n päästökauppapäätös, jolla on Fortumille ja muille matalan co2 energiatuottajille negatiivisia vaikutuksia. Toisena esimerkkinä voidaan nostaa pankkisektori, joka on viimevuosina joutunut kasvattamaan puskureitaan kiristyneiden vakavaraisuussäädösten vuoksi. Kolmantena esimerkkinä voidaan nostaa esiin Saksan päätös sulkea ydinvoimalansa, joka romahdutti yhdessä yössä EON:n ja muiden ydinvoimariippuvaisten toimijoiden osakekurssit.

Poliittisen riskin tunnusmerkkejä ovat mielestäni ainakin seuraavat:

1) Ala kiinnostaa äänestäjiä. Yleensä poliitikkoja kiinnostavat alat joilla on merkittävää yhteiskunnallisia vaikutuksia. Usein nämä alat voivat olla merkittäviä työllistäjiä, ne vaikuttavat ihmisten päivittäiseen arkeen (energia, infrastruktuuri, turvallisuus, asuminen). Nämä alat ovat kansalaisille yleensä melko herkkiä ja jatkuvan valituksen kohteena. Näin ollen ne luovat myös otollisia paikkoja äänten kalasteluun.

2) Alalla on negatiivinen leima kansalaisten mielissä. Mikäli yhtiöllä on negatiivinen leima kansalaisten mielissä, on poliitikoilla korkea houkutus rangaista yhtiötä/toimialaa ja kerätä siitä näin irtopisteitä. Tämänkaltaisen alan verottaminen on myös erittäin suosittua, sillä se on ”yleisesti hyväksyttävää”. Esimerkkinä tästä on mm. kotimaassa Talvivaara, joka on tarjonnut herkullisia paikkoja poliittisten irtopisteiden kalasteluun (ympäristöministeri on jo ehtinyt vaatia kaivoksen sulkemista yms.). Toisena esimerkkinä voidaan todeta lääkeyhtiöt. Lääkeyhtiöt nauttivat jättimäisistä voitoista patenttiensa turvin ja länsimaissa on viimevuosina noussut kasvava kiinnostus verottaa näitä voittoja entistä enemmän. Ajatus siitä, että ”isot ja pahat lääkeyhtiöt rahastavat tuotteillaan meidän valtiotamme” on erittäin helppo myydä äänestäjille ja uskonkin, että lähivuosina tulemme näkemään entistä raskaampaa sääntelyä ja lisäveroja globaaleille lääkeyhtiöille. Myös pankit kuuluvat tähän kategoriaan, sillä kansalaisten mielissä ahneet pankkiirit aiheuttivat finanssikriisin. Myös erittäin harva ihminen todella vastustaa tupakan verotuksen kiristämistä.

3) Valtio omistaa yhtiötä. Valtio-omistusta ja sen haitallisuutta olen kommentoinut jo useaan otteeseen aikaisemmin blogissani. Lyhyesti voin kuitenkin todeta, että yleensä valtion omistaessa yhtiötä, pääoman tuoton maksimointi ei todellakaan ole etusijalla, vaan tärkeämpiä ovat eri sidosryhmät (esim. työntekijät, työpaikat) ja näiden hyvinvointi. Esimerkkeinä voidaan todeta Outokummun Inoxum kauppa jonka toteuduttua valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri toteaa ”Tornion työpaikat ovat nyt turvattu” tai Finnair, jossa valtio ei ole hyväksynyt työvoiman hankkimista halpamaista.

4) Alan tulonmuodostus riippuu valtiosta. Tämä on ehkä itsessään kaikista vaarallisin poliittinen riski. Mikäli alan tulonmuodostus on riippuvainen valtiosta, on alan rahavirtojen ennustettavuus pidemmällä tähtäimellä yhtä luotettavaa kuin sään ennustaminen pidemmällä tähtäimellä. Esimerkkejä aloista joilla valtio vaikuttaa tulonmuodostukseen ovat esimerkiksi vihreä energia jota pidetään yllä erilaisilla tukimuodoilla tai esimerkiksi vähäpäästöiset autot, joita koko Euroopassa tuetaan verovaroin. Poliitikkojen valtakausi kestää yleensä 4-5 vuotta jonka jälkeen näiden alojen tulonmuodostus on täysin avoin. Myös säästöjä on helppo kohdistaa näihin kohteisiin, sillä esimerkiksi uusiutuvassa energiassa investoinnit on jo tehty, eikä niitä voi enää perua. Uusiutuvassa energiassa osakkeet ovat romahtaneet kauttalinjan, kun useat valtiot ovat vetäneet tukensa pois.

5) Ala tai yhtiö on kriittinen valtion turvallisuuden tai omavaraisuuden kannalta. Nämä ns. strategiset alat ovat mm. teleoperaattorit, tietoturva, energia tai puolustusvälineteollisuus. Sijoittajien kannalta riski piilee siinä, että valtio tulee todennäköisesti torppaamaan erilaiset omistusjärjestelyt. Esimerkiksi Yhdysvalloissa valtio ei tulisi missään hyväksymään jos Kiinan valtio yrittäisi ostaa Lockheed Martinia pois pörssistä. Vastaavasti Suomen valtio blokkasi aikanaan Finnlinesin myynnin vedoten samaan syyhyn.

6) Ala jakaa mielipiteet rajusti. Hyvänä esimerkkinä alasta joka jakaa mielipiteet todella rajusti on ydinvoima. Osa ihmisistä pitää ydinvoimaa tulevaisuuden ratkaisevana energiamuotona, kun toiset taas ovat valmiita lopettamaan sen tällä sekunnilla vedoten ympäristöhaittoihin. Riski nousee esiin sitä kautta, että tällaisten asioiden taakse voi muodostua oma liike jonka agendalla ei juuri muita asioita ole. Äänestäjät ovat vähintään yhtä arvaamattomia, kuin poliitikot ja näin ollen jonain kauniina päivänä tämä liike voikin olla mukana päättämässä asioista.

Omalta osaltani olen viimeisen kahden vuoden aikana törmännyt poliittisen riskiin kahteen otteeseen suuremmassa mittakaavassa. Vestasin Windin tapauksessa poliittinen riski oli melko helposti nähtävissä ja oli itseltäni todella suuri virhe jättää tämän riskin arviointi liian pienelle paino-arvolle (kukapa olisi arvannut, että poliitikot leikkaavat uusiutuvan energian tukia rahatilanteen käydessä niukaksi?!). Talvivaaran tapauksessa poliittinen riski oli huomattavasti vaikeampi hahmottaa ja se ei olisi realisoitunut ilman yhtiön omia toilailuja. Molemmista virheistä olen saanut maksaa raskaasti.

Mihin uskaltaa sijoittaa:

Kokonaisuutena on hyvin vaikea löytää sijoituskohteita jotka olisivat poliittisesti täysin immuuneja. Käytännössä jokainen liiketoiminta on jollain tavoin säädelty tai sen toimintaan kohdistuu poikkeavia elementtejä. Esimerkiksi virvoitusjuomateollisuus kohtaa useissa maissa erilaisia haittaveroja, tupakkateollisuus on äärimmäisen tarkkaan säädelty, vakuutustoiminta on tarkoin säädeltyä ja päivittäistavarakauppojen aukioloajat ovat myös tarkoin säädeltyjä. Poliittista riskiä voi mielestäni kuitenkin melko hyvin hallita ja ohessa olen kasannut asioita joiden avulla sijoittaja voi mielestäni vähintäänkin pienentää poliittista riskiä:

Yhtiö toimii globaalisti. Yhden valtion/talous-alueen lainsäädännön muutokset eivät vaikuta yhtiöön enää kovin dramaattisesti. Esimerkiksi Coca-Cola kärsii Suomen virvoitusjuomaveroista huomattavasti Olvia vähemmän.

Yhtiön tuotteet eivät vahingoita ketään. Tämä liittyy pitkälti kohtaan 2. Yleensä haitallisilla tuotteilla on negatiivinen leima ympärillään ja niiden verottaminen on yleisesti hyväksyttävää, esimerkkeinä tupakka ja alkoholi. Mikäli tuotteet eivät vahingoita ketään (urheiluvälineet), on niihin huomattavasti vaikeampi kohdistaa veroja.

Valtiolla ei ole mitään osaa alan tulonmuodostukseen. Tällä tarkoitan sitä, että toimialan on kyettävä kannattavaan liiketoimintaan ilman valtion subventointia. Valtaosa toimialoista toimii näin.

Yhtiön liiketoiminta ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia ympäristölle. Mitä pienemmät ympäristövaikutukset liiketoiminnalla on, sen epätodennäköisempiä erilaiset haitta/vihreysverot ovat.

Yhtiön voitot eivät närkästyttävät kansaa. Nokian aikanaan tekemät voitot närkästyttivät kansaa huomattavasti vähemmän, kun Fortumin vastaavat.

Yhtiön asiakas on yksityinen sektori. Tämä on erittäin tärkeää, sillä valtio asiakkaana on hyvin arvaamaton ja voi pahimmassa tapauksessa tehdä yhtiön kannalta erittäin haitallisia ratkaisuja.

Itse olen Vestasin ja Talvivaaran tapauksista viisastuneena pyrkinyt jälleen arvioimaan poliittista riskiä entistä tarkemmin ja pyrkinyt keskittymään mahdollisimman poliittisesti immuuneihin kohteisiin. Mielestäni salkkuyhtiöihini kohdistuu tällä hetkellä hyvin rajallista poliittista riskiä (pl. Talvivaara ja Vestas). Nordeaan ja tätä kautta myös Sampoon kohdistuu poliittista riskiä, mutta pidän tätä riskiä hyvin maltillisena ja uskon pahimman olevan tältä osin jo takana. Pankit kykenevät vyöryttämään sääntelyn kustannukset melko hyvin asiakkailleen ja pidemmässä juoksussa ylenpalttinen sääntely tukahduttaa talouskasvua. Fortum on mielestäni salkkuyhtiöistäni ainoa jossa poliittinen riski on jossain määrin merkittävä. Energia kiinnostaa poliitikkoja ja Fortum on kaiken lisäksi valtionyhtiö. Fortumin paino on kuitenkin salkussani pieni ja näkemykseni mukaan valtio on heikon taloustilanteen vuoksi melko riippuvainen Fortumin tulovirrasta. Näin ollen ainakin lyhyellä tähtäimellä riski on melko rajallinen. YIT:llä riski liittyy mahdollisiin sääntelyihin asuntomarkkinoilla, mutta ainakaan lyhyellä tähtäimellä ei mitään tällaista ole näköpiirissä.

Omistan osakkeita Fortumissa, Sampossa, Talvivaarassa, Vestasissa, Nordeassa, YIT:ssä

Photo credit: Rama / Foter.com / CC BY-SA

 

/One Up on OMXH

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
5 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
20.05.2013 18:46
Ihan mukava teksti. Yksi asiavirhe: Talvivaarassa ei ole toteutunut poliittinen riski vaan yhtiö on toiminut vastoin toimiluvan asettamia rajoitteita.
Nimetön
Nimetön
20.05.2013 19:05
Samaa mieltä Kotteron kanssa. One Up on OMXH:lla on ollut pitkään vaikeata myöntää virheensä siinä, että sijoitti T-vaaraan. Ei kaikkea maailmassa voida sysätä vastuulle tyyliin “poliittisten irtopisteiden kalastelu”. Eikö juuri poliitikot ole sijoittaneet valtion rahaa tuon korttitalon tukemiseen?
Nimetön
Nimetön
20.05.2013 23:32

Kalle ja Kottero, En missään nimessä yritä pistää omaa sijoitusvirhettäni poliitikkojen piikkiin. Tein Talvivaaran suhteen useita virheitä itse joilla ei ole mitään tekemistä poliittisen riskin kanssa. Totean tekstissä myös näin: “Talvivaaran tapauksessa poliittinen riski oli huomattavasti vaikeampi hahmottaa ja se ei olisi realisoitunut ilman yhtiön omia toilailuja”. Tällä tarkoitan sitä, että yhtiö on joutunut Suomessa aivan kohtuuttoman poliittisen pyörityksen kohteeksi sen jälkeen kun selvisi, että yhtiö on ylittänyt raja-arvoja, sen altaat vuotavat yms. Toki Talvivaaran tapauksessa tämä poliittinen riski on jäänyt enemmän uhittelun tasolle ja kokonaisvaikutukset tästä ovat melko pieniä verrattuna yhtiön omiin toilailuihin ja niistä syntyneisiin vaikutuksiin (osakkeenomistajien varallisuuden… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
21.05.2013 18:09
Talvivaara kyntää syvällä, mutta One Upin kaksi muuta “virhesijoitusta” HP ja Vestas ovat taas pärjänneet viime aikoina aika mukavasti. Näistä olisi mukava joskus lukea, jos blogin isännällä sattuu olemaan aikaa.
Nimetön
Nimetön
23.05.2013 10:20
Kirjoittelen HP:sta seuraavassa kirjoituksessani, Vestasista pyrin kirjoittamaan kesän aikana.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.