Pörssi tuottaa hämmästyttävän harvoin pitkän aikavälin vuotuisen keskituottonsa

Sijoitustoiminta on pääosin tulevaisuuden ennustamista. Silti on toisinaan mielenkiintoista tarkastella, miten pörssi on kehittynyt historiallisesti. Tarkastelin S&P 500 -osakeindeksin vuosituottoja kahdelta eri vuosisadalta ja havaitsin, että pörssi tuottaa todella harvoin vuotuisen, lähteestä riippuen noin 8–10 prosentin tasolle arvioidun keskituottonsa. Esitän tässä merkinnässä lyhyesti indeksin historiallista kehityskaarta vuositasolle jaoteltuna, sitoen tarkastelun soveltuvin osin myös nykyhetkeen indeksin yhtäjaksoisen yli viisivuotisen nousujakson jälkeen.

Ennen syvemmälle aihepiiriin siirtymistä on syytä korostaen todeta, että tämä merkintä on uutisarvoltaan viihteellinen. Uskon, että sijoituspäätöksiä ei tule koskaan tehdä ainoastaan historiallisia toteumia analysoimalla – olennaista on tulevaisuuden hahmottaminen, koska se toteutuu todennäköisesti omaleimaisesti.

Muutoinkin pelkkä pörssikurssi – olipa se sitten yksittäisen yhtiön tai kokonaisen indeksin – on erittäin huono neuvonantaja ilman sen yhdistämistä kivenkoviin, itse sijoituskohteen laadun kehityksestä kertoviin fundamentteihin.

Henkilökohtaisesti sijoitan aina ensisijaisesti yksittäistä yhtiötä analysoiden, mikä poikkeaa täysin tämän merkinnän indeksitason tarkastelusta. Ja yhtiötäkin tarkastellessani huomio kiinnittyy luonnollisesti tulevien osinkovirtojen arviointiin, siinä missä tämä merkintä peilaa historiaa. Mutta tarkastellaan maailmaa nyt tämän kerran hieman vaihtelevasta perspektiivistä.

Aloitan tarkastelun esittämällä miltei vuosisadan mittaisen grafiikan, jonka datan olen kaivanut Business Insiderin taannoisesta artikkelista. Tämän merkinnän kuvamateriaalin olen kuitenkin luonut itse, minkä varmasti huomaakin eteenpäin lukiessa.

Grafiikkaa tulkittaessa on muistettava, että pörssin pitkän aikavälin trendi on ollut tukevasti ylöspäin. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa BKT:n kasvu, liiketoimintojen kasvu, arvostustasojen trendinomainen nousu ja inflaatio.

Mainituista syistä S&P 500 -osakeindeksin vuosituottojen jakauma kallistuu selvästi positiivisten vuosien puolelle. Toisaalta on huomattava, että esimerkiksi 50 prosentin kurssilaskun jälkeen indeksin tulee nousta 100 prosenttia, jotta ollaan jälleen takaisin lähtötilanteessa.

Esitän seuraavassa S&P 500 -indeksin pitkän aikavälin vuosituotot jaoteltuina viiden prosenttiyksikön välein eri kategorioihin.

S&P 500 -osakeindeksin vuosituotot 1927–2013 (data: Business Insider)

Kuvaajan vasemmasta laidasta selviää, että pörssihistorian kaksi huonointa vuotta osuvat globaaleihin lamoihin. Ensimmäinen on vuodelta 1931. Jälkimmäisen muistamme puolestaan vuodelta 2008, jolloin kärjistyi globaali finanssikriisi. Edeltävä kuvaaja näin ollen konkretisoi kuuden vuoden takaisen kurssiromahduksen syvyyden historiallisessa viitekehyksessä.

Yleensä sanotaan, että pörssin pitkän aikavälin keskituotto on 8–10 prosenttia vuodessa nimellisesti. Kun tästä huomioi inflaation vaikutuksen Euroopan keskuspankin noin 2 prosentin vuotuisella tavoitteella, saadaan pörssiosakkeiden keskimääräiseksi vuotuiseksi reaalituotoksi ylälaidan mukaan ilmaistuna 8 prosenttia. Lukema huomioi myös osingot, jotka edustavatkin leijonanosaa pitkän aikavälin sijoitustuotoista.

Aikasarja vuodesta 1927 vuoteen 2013 osoittaa, että S&P 500 -indeksi on tuottanut vuositasolla keskituottonsa ainoastaan 8 kertaa. Se vastaa ainoastaan noin 9 prosenttia tarkasteluajanjakson vuosien lukumäärästä. Toisaalta pörssin pitkän aikavälin hyvän keskituoton voidaan katsoa pohjautuvan nimenomaan siihen, että lyhyellä aikavälillä tuottojen keskihajonta eli volatiliteetti voi olla suurtakin.

Viiden prosenttiyksikön välein tehdyllä jaottelulla ilmenee tiheimmin pörssivuosia, joiden aikana yleisindeksi kohoaa 15–20 prosenttia vuodessa. Nykyhetkeä tarkasteltaessa kannattaa palauttaa mieleen, että S&P 500 -indeksi tuotti viime vuonna 29,6 prosenttia. Lukema ei ole aivan poikkeuksellinen, sillä vuodesta 1927 lähtien indeksi on kohonnut vuositasolla nopeammin jopa 18 kertaa.

Vuoden 2013 tavoin indeksi on tuottanut 1930-luvun laman jälkeen vuositasolla 25–30 prosenttia yhteensä viisi kertaa. Vain kerran indeksi on laskenut 25–30 prosentin nousuvuoden jälkeen. Tämä tapahtui vuonna 1962. S&P 500 -indeksi nousi prosenteissa ilmaistuna jopa kaksinumeroisella muutoksella vuosina 1944, 1999, 2004 ja 2010, vaikka edellisenäkin vuonna osakeindeksi oli päätynyt 25–30 prosentin nousuun.

Kaiken kaikkiaan viidellä aiemmalla kerralla historiassa, kun S&P 500 -indeksi on kohonnut 25–30 prosenttia, on indeksin seuraavan vuoden keskituotto ollut 12 prosenttia. Vuonna 2014 S&P 500 -indeksi on kohonnut vajaassa kymmenessä kuukaudessa 5,03 prosenttia. Olisiko joulupukkirallin aika?

S&P 500 -indeksin historialliset kaksinkertaistumisajat

50–100 pistettä: 9 vuotta ja 9 kuukautta (vuosituotto 7,4 prosenttia)
100–200 pistettä: 17 vuotta ja 5 kuukautta (vuosituotto 4,1 prosenttia)
200–400 pistettä: 6 vuotta ja 1 kuukausi (vuosituotto 12,1 prosenttia)
400–800 pistettä: 6 vuotta ja 2 kuukautta (vuosituotto 11,9 prosenttia)
800–1600 pistettä: 15 vuotta ja 3 kuukautta (vuosituotto 4,7 prosenttia)

S&P 500 -indeksin historialliset kurssiennätykset

50 pistettä: 30. syyskuuta 1958
100 pistettä: 4. kesäkuuta 1968
200 pistettä: 21. marraskuuta 1985
400 pistettä: 26. joulukuuta 1991
800 pistettä: 12. helmikuuta 1998
1600 pistettä: 3. toukokuuta 2013
2000 pistettä: 3. syyskuuta 2014

—

SIJOITUSKIRJAT NYT ALENNETUIN HINNOIN!

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa).

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

Siirry tilauslomakkeelle

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä. Kirjat postitetaan kampanja-aikana kahden arkipäivän sisällä tilauksesta. Pakettitilauksessa kirjat voidaan pyydettäessä postittaa myös eri toimitusosoitteisiin (lasku voi mennä tarvittaessa kolmanteen).

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia loppuvuoden 2014 ajan.

—

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Foter / Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 Unported (CC BY-SA 3.0)