Nordnet Blogi

Pörssihinnoittelu ja realismi

Markkinapsykologian ja erityisesti sijoittajien laumakäyttäytymisen vuoksi pörssikurssien vaihtelut eivät aina ole järkiperustein perusteltavissa. Ylilyönnit kumpaankin suuntaan voivat olla järkyttävän suuria. Ihme kyllä tämä ei kuitenkaan pysäytä hyvien aikojen intoa puhkuvia ostajia tai huonojen aikojen paniikkimyyjiä. Vastavirtaan menevä arvosijoittaja voi näissä tapauksissa tehdä elämänsä parhaita sijoituksia. Tosin se vaatii huomattavasti keskimääräistä enemmän kärsivällisyyttä ja kylmäpäisyyttä.

Ehkä uskomattomin ylilyönti tapahtui kesäkuussa 2000, kun Nokian osake maksoi 65 euroa. Kauppa kävi kuin siimaa, vaikka yhtiön markkina-arvo oli 300 miljardia euroa. Tuskin kukaan piti outona, että Nokian pörssiarvo yksinään oli 2,5-kertainen kaikkien muiden suomalaisten pörssiyhtiöiden yhteenlaskettuun arvoon verrattuna. Kun tämäkään ei toiminut herätteenä, olisi kuitenkin ollut syytä ihmetellä sitä, että Nokian arvo oli yli kaksinkertainen Suomen kokonaistuotantoon eli bruttokansantuotteeseen verrattuna. Sääli, ettei Microsoft-kauppa tehty vuosituhannen vaihteessa…

Teknokupla vuosina 1999–2000 on muutenkin täynnä esimerkkejä siitä, kuinka maalaisjärki voi kadota kokonaan pörssistä. Myöhemmin käytännössä suoritustilaan päätyneiden lilliputtiyhtiöiden TJ Groupin (nykyään osa Innofactoria) ja Satama Interactiven (nykyään Trainer’s Housen osa) pörssiarvot olivat parhaimmillaan 1,5 miljardia ja 0,9 miljardia alkuvuonna 2000. Kuvaavaa hulluudelle on, että tuolloin pieni piskuinen TJ Group oli pörssiväen mielestä arvokkaampi yhtiö kuin esimerkiksi Huhtamäki, Kesko tai Kone.

Saman kategoriaan kuin TJ Group ja Satama kuului myös Stonesoft, mutta sen tarina päättyi paljon onnellisemmin. Kuten useimmat muutkin vastaavat yhtiöt Stonesoft ei koskaan jakanut osinkoa pörssiuransa aikana. Maaliskuun lopussa 2000 yhtiö oli pörssiväen mielestä 1,4 miljardin euron arvoinen. Usko yhtiöön oli niin vankka, että yhtiön olisi pitänyt tuottaa vuoden 1999 tasoista tulosta yli 400 vuotta ennen kuin osakkeesta innostuneet sijoittajat olisivat saaneet rahansa takaisin. Vajaat kaksi vuotta myöhemmin Stonesoftin arvo oli laskenut vaivaiseen 30 miljoonaan. Omistajien onneksi amerikkalainen McAfee teki erittäin anteliaan lähes 300 miljoonan julkisen ostotarjouksen Stonesoftista vuonna 2013.

Löytyy toki esimerkkejä myös päinvastaisista ylilyönneistä. Erityisesti näin oli syksyllä 2008 ja alkuvuonna 2009 finanssikriisin synkimmän vaiheen aikana. Hermostuneilla markkinoilla oli helppoa lietsoa paniikkia, mikä nähtävästi sopi hyvin etenkin lyhyeksimyyntiä harjoittaville tahoille. Lukuisat pankit menivät nurin, tunnetuin niistä oli arvostettu investointipankki Lehman Brothers. Lukuisat maat päättivät väliaikaisesti kieltää ”shorttaamisen”, mutta päätökset tulivat liian myöhään, jotta suurista vahingoista olisi vältytty.

Muitakin kuin rahoitusalan osakkeita myytiin finanssikriisin aikana aivan uskomattomiin pohjahintoihin. Hyvä esimerkki on Metsä Boardin 0,19 euron pohjanoteeraus. Pörssiarvo oli 62 miljoonaa euroa, mikä on suorastaan naurettava markkina-arvo metsäjätistä. Mikäli yhtiö todella olisi tuon arvoinen, rahkeet eivät riittäisi alkuunkaan edessä olevaan Äänekosken miljardihankkeeseen.

Finanssikriisin muita kummallisuuksia olivat esimerkiksi 48 miljoonan pohjahinta PKC Groupista. Yhtiö oli toki pienehkö, mutta hintalappu käsittämätön tänään lähes miljardia vaihtavasta yhtiöstä. Tosin markkina-arvokin on ehtinyt tähän päivään mennessä yhdeksänkertaistua. Huomattavasti suuremmista Huhtamäestä ja Nordeasta maksettiin alimmillaan runsaat 400 miljoonaa ja noin 8,7 miljardia. Tänään vastaavat markkinahinnat ovat 3,1 ja 43 miljardia. Tuskin todelliset myyntihinnat yrityksistä heiluvat yhtä hurjasti kuin pörssiväen osakehinnoittelu.

Tämän päivän ilmiöitä on media-alan jättiläisen Sanoman täydellinen pörssiromahdus. Kesällä 2007 yhtiö oli neljän miljardin arvoinen, tänään arvo hädin tuskin ylittää puolta miljardia. Heinäkuussa johto joutui tunnustamaan olleensa liian optimistinen ensi vuoden aikana luvatusta tuloskäänteestä. Tämän jälkeen kurssi lähti rajuun alamäkeen. Tutkimalla pääosin anonyymejä välittäjätietoja voi päätyä johtopäätökseen, että huomattava osa myyntitulvasta tuli yhdeltä tai muutamalta ulkomaiselta ”shorttaajalta”.

On toki totta, että media-ala elää historiansa vaikeinta aikaa eikä kukaan tiedä, mihin ala lopulta ajautuu digitalisaation myötä. Samoin Sanoma on joutunut vetäytymään verissä päin useista ulkomaisista markkinoista, joihin katteettomin toivein mentiin joitakin vuosia sitten. Ennen kaikkea sijoittajia huolestuttaa liikearvon ja kirjanpidollisen oman pääoman epäsuhta. Kesäkuun lopussa omaa pääomaa oli 1,2 miljardia ja liikearvoa peräti 1,7 miljardia. Tase ei kestä suuria alaskirjauksia. Maksullinen osakeanti taseen paikkaamiseksi olisi nykytilanteessa myrkkyä markkinoille. Ensi kevään osinkonäkymätkin lienevät melko harmaat.

Kaikki ei ole kuitenkaan Sanomankaan kohdalla niin sysimustaa kuin pörssissä kuvitellaan. Yhtiö on yksi Euroopan suurimmista mediataloista. Ellei alan ylivoimainen markkinajohtaja Suomessa pysty selviytymään vaikeuksistaan, muilla on vielä vaikeampaa. Ilman kertaluonteisia eriä Sanoma on vielä voitollinen yritys, joskin tulos on kieltämättä varsin vaatimaton. Erityisesti on syytä pohtia, onko puoli miljardia euroa oikea hinta 7.000 henkilöä työllistävästä suuryhtiöstä, jolla on yli 250 aikakauslehteä, useita johtavia sanomalehtiä, radio- ja tv-asemia, menestyvä Learning-liiketoiminta jne.?

Näyttää siltä, etteivät sijoittajat anna juuri minkäänlaista arvoa esimerkiksi maan ylivoimaisesti suurimmalle sanomalehdelle tai suurimmalle iltapäivälehdelle. Vertailun vuoksi todettakoon, että Financial Times, painosmäärältään kaksinkertainen Helsingin Sanomiin verrattuna, myytiin vastikään 1,2 miljardilla. Sama myyjä, englantilainen Pearson Plc, sai talousaikakauslehden Economistin omistusyhtiön puolikkaasta lähes 700 miljoonaa euroa.

Lisää vertailulukuja: huomattavasti Sanomaa pienemmästä Vaconista maksettiin äskettäin yli miljardi euroa. Samoin runsaalla miljardilla saivat ruotsalaiset omistukseensa raskaasti tappiollisen Rautaruukin. Näihin verrattuna Sanoman puolen miljardin pörssiarvo tuntuu olevan eri planeetalta.

Antti Herlin on Koneen pääomistajan lisäksi Sanoman toiseksi suurin omistaja Jane ja Aatos Erkon Säätiön jälkeen. Sanoman markkina-arvon alhaisuutta kuvaa se, että pelkästään Koneen keväällä maksamilla osingoilla, yhteismäärältään 616 miljoonaa euroa, pystyisi kevyesti ostamaan koko Sanoman. Kesällä 2007 Koneen osingoilla olisi pystynyt rahoittamaan vain kolmen prosentin siivun Sanomasta.

Omistamme Huhtamäen, Keskon, Koneen, Nokian, PKC Groupin, Sanoman ja Trainer’s Housen osakkeita.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

4
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Se on nyt kyllä niin ettei Metsä Board rakenna mitään sellutehdasta!
Nimetön
Nimetön
Vastaus Ristolle: Jutussa ei edes väitetä, että Metsä Board rakentaisi sellutehtaan Äänekoskelle. Sen sijaan jutussa todetaan epäsuorasti, että Metsä Board osallistuu rahoitukseen. 1,2 miljardin euron biotuotetehtaan virallisena rakentajana on Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre. Vaikka juridinen omistus on Metsä Fibrellä, yhtiöstä neljänneksen omistava Metsä Board on mitä keskeisimmin mukana rahoituskuvioissa. Metsä Fibren 50 prosentin omistajana on Metsäliitto Osuuskunta. Toinen 25 prosentin osuus on Itochu Corporationilla. Kim Lindström
Nimetön
Nimetön
”Mikäli yhtiö todella olisi tuon arvoinen, rahkeet eivät riittäisi alkuunkaan edessä olevaan Äänekosken miljardihankkeeseen.” … no tyhmä Risto ymmärtää tuon niin että ko yhtiö on siitä vastuussa! Voisihan se olla 67 milj arvollaankin siinä miljardihankeessa mukana mutta ehkä hiuka pienemmällä osuudella!
Nimetön
Nimetön
Nordeaa tai Sampoa ostamalla finanssikriisin syövereissä, olisi tosiaan voinut varmistaa vuotuisen osinkotuoton, jolla kustantaisi keskivertoelämän kulut melko mukavasti. Harmi kun ei ollut uskallusta ostaa tuolloin.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.