Nordnet Blogi

Pörssiosinkojen verokohtelu muuttui 1.1.2014, kertaus pääkohdista piensijoittajalle

Tarkastelin blogissa yhdeksän kuukautta sitten Suomen hallituksen ehdotuksia osinko- ja yritysverouudistuksesta. Budjettiriihessä lopulta sinetöidyt päätökset merkitsevät hallituksen ”valuvioilla korjatun mallin” astumista voimaan kuluvan vuoden alusta alkaen. Koska osinkokausi on pian ajankohtainen, kertaan tässä merkinnässä kahden yksinkertaisen laskuesimerkin avulla tavanomaisen suomalaisen piensijoittajan pörssiosinkojen verokohtelua.

Vuonna 2013 muodostuneista verotettavista pääomatuloista suoritetaan 30 %:n suuruinen vero. Raja koskee yhteenlaskettuja pääomatuloja, jotka ovat verovuoden aikana enintään 50 000 euroa. Mainitun rajan ylittävältä osalta verotettavan pääomatulon osuudesta maksetaan veroa 32 %:n mukaan. Verokantoihin viitaten on havaittava, että osa pörssiyhtiön maksamasta osingosta on osakkeiden luovutusvoitoista poiketen verovapaata tuloa, mistä lisää blogimerkinnän edetessä.

Edeltävään viitaten vielä vuonna 2013 pörssiyhtiön yksityishenkilölle maksamasta osingosta 30 % oli verovapaata tuloa. Tämän kääntöpuolena voidaan todeta, että viime vuonna osinkotulosta 70 % oli verotettavaa pääomatuloa (100 % – verovapaa 30 %:n osuus). Verovuoden 2013 aikana kertyneiden osinkotulojen määrään sovellettiin jo mainittuja progressioperiaatteita (30 % / 32 %) 50 000 euron rajan molemmin puolin.

Jatkoa ajatellen on huomionarvoista, että alkaneesta kalenterivuodesta 2014 lähtien progressio astuu voimaan jo 40 000 euron rajasta. Piensijoittajan näkökulmasta on tosin havaittava, että yksistään osinkotuloista kertyvä 40 000 euroa edellyttää noin miljoonan euron osakesalkkua.

Kuluvasta tammikuusta 2014 lähtien pörssiosinkojen verovapaa osuus laskee tavanomaisen piensijoittajan osalta 30 %:sta 15 %:iin. Kalenterivuodesta 2014 alkaen pörssiosingon 70 %:n veronalainen osuus kasvaa 85 %:iin, joten efektiivinen osinkovero on vuonna 2014 kertyneistä pienistäkin osingoista 25,5 %. Tämä perustuu laskelmaan, jossa kerrotaan 30 %:n verokannan alainen pieni osinkotulo veronalaisella 85 %:n osuudella (0,30 * 0,85 = 0,255 = 25,5 %).

Mainittakoon, että korkeissa eli 40 000 euroa ylittävissä vuotuisissa osinkotuloissa progressiivisuus nostaa efektiivisen osinkoveron 27,2 %:iin. Tämä puolestaan pohjautuu laskelmaan, jossa kerrotaan 32 %:n suuri osinkotulo veronalaisella 85 %:n osuudella (0,32 * 0,85 = 0,272 = 27,2 %). Viime vuonna vastaavat luvut olivat 21 % ja 22,4 %, joten tuoreet linjaukset eivät edistä kansankapitalismia.

Muutos ei ole prosenttiyksiköissä huikea, mutta suhteellisesti hyvin merkittävä isku suoraan pitkäjänteisen piensijoittajan kasvoille. Pitkällä aikavälillähän nimenomaan osinkovirta on ainoa sijoitusaikana rahaksi realisoituva sijoitustulo.

On huomionarvoista, että osakevälittäjä – tai pankki – pidättää yksityishenkilölle maksetusta kotimaisesta osinkotulosta ennakkoveroa 25,5 % automaattisesti. Käytäntö poikkeaa merkittävästi osakkeiden luovutusvoittojen verotuksesta, jonka verovelvollinen yksityishenkilö laatii ja tilittää vuosittain itse.

Otetaan tarkasteluun mukaan vielä esimerkkitapaus, jossa Kesko maksaa mielikuvitteellista osinkoa 1,00 euroa osaketta kohden. Sijoittaja X omistaa tasan 100 kappaletta Keskon osakkeita, joten hän saa bruttomääräisesti 100 euroa osinkotuloa pörssiyhtiöltä. Summasta 15 % eli 15 euroa on verovapaata tuloa, jolloin 85 % eli 85 euroa on veronalaista pääomatuloa. Koska osingon määrä alittaa 40 000 euroa, koituu maksettavaksi veroksi 25,50 euroa (100 * 0,85 * 0,30). Laskelman lopputulos eli 25,50 euroa on luonnollisesti 25,5 % sadan euron brutto-osingosta.

Yksityishenkilö voi saada pörssiosinkoja myös ulkomailta. Esimerkiksi Nordea on yhtiöoikeudelliselta kotipaikaltaan ruotsalainen yhtiö, vaikka osakkeella käydäänkin kauppaa rinnakkaislistauksella myös Helsingin pörssissä. Nordean maksamat osingot ovat yhtiön oikeudellisen kotipaikan perusteella ruotsalaisia, mikä tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ulkomaisen pörssiyhtiön Suomessa verovelvolliselle yksityishenkilölle maksamia osinkotuloja käytännön kautta.

Sovellan ulkomaisen osingon mielikuvitukselliseen esimerkkiin samoja euromääriä kuin edellä Keskon tapauksessa. Kuvitellaan, että sijoittaja X saa ruotsalaiselta Nordealta bruttomääräisesti 100 euroa osinkotuloa. Ulkomaisten osinkojen tapauksessa pörssiyhtiön kotivaltiolla on oikeus pidättää osingosta lähdevero, jonka suuruus riippuu maakohtaisista tekijöistä ja Suomen kanssa solmituista verosopimuksista. Ruotsin kanssa lähdeverona sovelletaan tällä hetkellä 15 %:n verokantaa.

Lähdevero muuttaa hieman osinkoveron maksamisen prosessia käytännössä. Suomalaista piensijoittaja X:ä kohdellaan edelleen samojen periaatteiden varassa kuin alussa esitettiin, joten 100 euron osingosta 15 % on verovapaata tuloa ja 85 % veronalaista pääomatuloa. Näin ollen kokonaisveroksi muodostuu ulkomaisistakin osingoista lähtökohtaisesti esimerkkitapaukseen soveltaen sama 25,50 euron verorasitus kuin edellä kotimaisessa Keskon esimerkissä.

Nordean maksaman ulkomaisen osingon – tässä tapauksessa ruotsalaisen – kohdalla rahavirta kuitenkin poikkeaa lähdeveron vuoksi kotimaisesta esimerkkitapauksesta. Ruotsi pidättää 15 %:n lähdeverokannan mukaan 100 euron bruttomääräisestä osingosta ensin 15 euroa lähdeveroa (100 * 0,15).

Tämän jälkeen sijoittaja saa yleensä lähdeveron hyvityksen lopullisessa verotuksessaan, jolloin Suomeen jää maksettavaksi osinkoveroa esimerkkitapauksen mukaisesta ulkomaisesta osinkotulosta 10,50 euroa. Tämä perustuu siihen, että 25,50 euron osinkoverosta 15 euroa tulee hyvitetyksi Ruotsin pidättämän lähdeveron kautta.

Sanottakoon vielä loppuun, että jonkun mielestä tekstissä mainitut osinkoverokannat kuulostavat kovin pieniltä pörssisijoittajan lompakolle. Tämän vuoksi on syytä tarkentaa, että ennen kuin pörssiyhtiö jakaa osakkeenomistajilleen osinkotuloja, verotetaan samaa rahasummaa ensin itse pörssiyhtiössä 20 %:n yhteisöverokannan mukaan. Näin ollen verotus onkin itse asiassa kaksinkertaista pörssiyhtiön liikevoitosta, ylittäen 40 %:n kokonaisasteen pienissäkin osinkotuloissa.

Aivan viime viikkoina verottaja on alkanut kokeilla kolminkertaistakin verotusta vaatimalla mm. Nokian Renkaita maksamaan myös Suomeen merkittävä määrä vuonna 2007 konsernin Venäjän-tytäryhtiön aikanaan jo kertaalleen Venäjällä verotettua voittoa. Siis samasta voitosta verot kahteen maahan vastoin voimassaolevia verosopimuksia. Toivottavasti ahneella on ansaitsemansa loppu, ja verotuspäätös muuttuu aikanaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, minne tapaus suuren fiskaalisen merkityksensä vuoksi väistämättä päätyy ratkaistavaksi.

Samaan teemaan liittyväksi jatkolukemiseksi löytyy viime syyskuun blogimerkintä, joka käsittelee pörssiosakkeiden luovutuksia ja hankintameno-olettamaa.

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 213 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nokian Renkaiden ja merkittävän määrän Nordean osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia tai sitovaa veroneuvontaa, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

1
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Säästävän mummon harrastamaa kansankapitalismia voisikin edistää, jos verotusta laskettaisiin pääomatuloveron alapäästä.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.