Nordnet Blogi
Miska Lahti
Rahoituksen opiskelija

Puheenvuoro osakepoiminnan puolesta. Osa 1 ”Johdanto”

Kirjoittaja on 30-vuotias aktiivinen piensijoittaja, pokeriammattilainen ja rahoituksen opiskelija.

” Älykäs ja ahkera sijoittaja, joka on kärsivällinen, paikoitellen aggressiivinen, on valmis koluamaan vähän vaihdettuja osakkeita ja tuntemattomia sektoreita, voi tässäkin markkinatilanteessa päästä koviin tuottoihin” 

-Charlie Munger, (Berkshire Hathawayn varapuheenjohtaja).

Munger tiivistää oman näkemykseni markkinatilanteesta loistavasti.

Tulen tässä kirjoitussarjassa käsittelemään ajankohtaiseksi näkemiäni asioita osakesijoittamisesta, markkinatilanteesta ja markkinapsykologiasta. Pääosin tulen argumentoimaan osakepoiminnan puolesta, rahasto- ja indeksisijoittamisen sijaan. Kumpikin jälkimmäisistä on hyvä sijoitusvaihtoehto, mutta tässä markkinatilanteessa on osakepoiminnassa nähtävissä enemmän etuja

Osakesijoittamisen aloittaminen tänään on parempi vaihtoehto kuin huomenna. Juuri nyt näen markkinan yleisesti niin kalliina, että suosin osakepoimintaa yli indeksisijoittamisen. Tulen tulevissa kirjoituksissa avaamaan osakepoiminnan prosessia ja mahdollisia tapoja tavoitella ylituottoja.

Indeksisijoittaja lähtökohtaisesti ottaa näkemystä jonkun talousalueen/sektorin/teknologian yleisestä markkinakehityksestä. Tämän lisäksi suureen suosioon nousseet ETF-tuotteet ovat käytännössä passiivisia indeksisijoituksia.

Jos markkinoilla ollaan jostain yksimielisiä, niin se on markkinan kalleus. Tällä tarkoitetaan lähinnä sitä, että osakkeiden arvostustasot ovat historiallista keskiarvoa korkeammalla.

Indeksisijoittamisen tänään aloittava henkilö ostaa hajauttaen kalliista pörssistä siivun. ”osta halvalla, myy kalliilla” on klassinen sijoitusviisaus, joka ei tunnu tällä hetkellä oikein osuvan indeksi-sijoittajan toimintaan.

Asiaa voidaan yksinkertaistetusti verrata omenoiden ostamiseen kaupan omenalaarista. Lähtökohtaisesti kaikki omenat ovat hyviä ja myyntikelpoisia. Nappaamalla silmät kiinni sieltä 20 omenaa pussiin, on kuin indeksirahaston ostaminen. Tulet taatusti kotona huomaamaan, että osassa on tummia kohtia, ja osa täysin homeessa. Indeksiä seuraavaa rahastoa ostaessa on sama tilanne, yhtiöt eivät ehkä ole ”homeessa”, mutta hyvästäkin yhtiöstä saa huonoon aikaan ostamalla huonon sijoituksen.

Edellisistä näkemyksistä ei varmaa suurta erimielisyyttä synny, joten nostetaan hieman panoksia. Esittelen lyhyesti teorian, jota olen kehitellyt markkinatilanteesta viime aikoina. Avaan teoriaa ja sitä tukevia tutkimustuloksia tulevissa kirjoituksissani laajemmin.

Osakepoimijana en allekirjoita tehokkaiden markkinoiden hypoteesia. Tämän lisäksi pidän nykyistä markkinatilannetta aiempaa tehottomampana. Miksi näin?

Alhainen korkotaso, keskuspankkien voimakkaasti elvyttävä talouspolitiikka sekä lainarahan kasvanut osuus sijoituksissa on puhaltanut kursseihin ”ilmaa”. Tuotto-odotukseltaan kohtuullisten sijoitusvaihtoehtojen puuttuminen on ”pakottanut” rahan pörssiin. Etenkin Suomen pörssissä passiivisen indeksisijoittamisen trendi on kohdistanut tuon ”ilman” isojen yhtiöiden kursseihin. Suuret massat sijoittajia ostavat kuukausittain joko rahastoja tai passiivisia indeksisijoituksia. Tämä tapahtuu välittämättä sisällöstä, ajoituksesta, osakkeiden fundamenteista tai valuaatioista.

Helsingin pörssin yleiskehitystä seuraamaan pyrkivillä isoilla rahastoilla ja ETF-tuotteilla on rajallinen määrä vaihtoehtoja, joihin sijoittaa. Isoja pääomia sijoittaessa törmää nopeasti seuraaviin ongelmiin.

  1. Likviditeettiongelma, eli osakkeen kurssi nousee/laskee suuria määriä ostettaessa/myytäessä
  2. Liputusoikeudellinen raja tulee vastaan, pienissä yhtiöissä muutamankin miljoonan sijoitus nostaa rahaston omistuksen merkittäväksi suhteessa yhtiön omistuskantaan
  3. Rahastojen painorajoitukset tulevat vastaan

Tämä keskittää rahavirtoja isoihin yhtiöihin. Mikäli teoriani pitää edes osittain paikkansa, olisi suomen ”reunamarkkinalla” yliarvostusta isojen yhtiöiden kursseissa.

Indeksisijoittajan olisi hyvä tarkastella hieman historiaa. Finanssikriisin aikana OMXHPI laski yli 60% ja isoista yhtiöistä koostuva OMXH25-indeksi 62%. OMXHPI ei ole vieläkään finanssikriisiä edeltävällä tasolla ja OMXH25-indeksiltäkin meni siihen 2015 helmikuuhun asti. Yksittäiset osakkeet ja varsinkin ”laatuosakkeet” laskivat vähemmän, ja ennen kaikkea toipuivat nopeammin. Tämä puoltaisi defensiivisen laatuosakesalkun rakentamista markkinatilanteessa, jossa ”korjausliikettä” sopii odottaa.

Ajatellaanpa asiaa P/E (price to earnings) -tunnusluvun kautta. Historiassa alle 10 P/E tunnusluvun osakkeet on mielletty halvoiksi. Tällä hetkellä on Helsingin pörssistä yli 90% siis kallista. Tunnuslukua voi ajatella myös toisella tavalla. P/E luku kertoo missä ajassa yritys tekee arvonsa verran voittoa. Mitä suurempi luku on, sitä suuremman riskin tulevista tuotoista sijoittaja ottaa.

Teknologisen kehityksen vauhti kiihtyy eksponentiaalisesti. Digitalisaatio, automatisaatio ja tekoäly tuovat muutoksia markkinoille ennalta näkemättömällä vauhdilla. Miksi nyt on hyväksyttävämpää maksaa sijoituksen tulevista tuotoista kauemmas tulevaisuuteen kuin aikaisemmin?

Huolimatta kehittelemästäni teoriasta, jossa etenkin isojen yhtiöiden kursseissa on ilmaa, olen itse 200% sijoitusasteella liikkeellä. En siis suhtaudu markkinanäkymiin negatiivisesti, pidän vain monia suuria yhtiöitä liian kalliina. Tuotto-odotuksen ja riskin suhde ei kuulosta niissä houkuttelevalta. Pitäydyn pienemmissä yhtiöissä, joissa hinnoitteluvirheitä on helpommin osakepoimijalle löydettävissä. Pienemmissä yhtiöissä on yhtiöriski helpommin määriteltävissä, ja ne omaavat globaalia markkinariskiä vähemmän.

Lue myös:

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

4
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Jumpe
Vieras
Jumpe

Osaatko yhtään kommentoida kuinka monta prosenttia Helsingin Pörssin tai sen suuryhtiöihin sijoitetusta rahasta on passiivista rahaa?

Olppa
Vieras
Olppa

Heips,

hyvä kirjoitus ja hyvä pointti! Miten suhtautuisit aktiivisesti hoidettuihin rahastoihin? Nehän myös harrastavat osakepoimintaa. Vaihtoehtona sellaiselle sijoittajalle, joka ei osaa/jaksa osakepoimintaan ryhtyä itse. Ymmärrän toki, että kulut niissä korkeammat, ja miellän kulun korvaukseksi siitä, ettei itse tarvitse tehdä sitä työtä.

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa

Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link