Nordnet Blogi

Rahastojen kuluhistoria pohdituttaa

Rahastobisnes on ollut eräs viimeisten vuosikymmenien menestystarinoista. Vaurastunut keskiluokka on ympäri maailman kaatanut rahastoihin miljardikaupalla valuuttaa. Miten menestys on vaikuttanut sijoittajilta perittyihin palkkioihin?

Rahastoja pyörittävillä yrityksillä tulokset ovat nousseet huikeasti viime vuosikymmeninä huikeasti. Oman pääoman tuottolukemat ovat helposti huidelleet päälle 40 prosentin vähänkään viitseliäämmissä yrityksissä.

Menestys on aiheuttanut rajua kilpailua, jossa perustuotteilla ei enää pärjätä. Rahastot kilpailevat monilla keinoilla keskenään, mutta hallinnoitavasta pääomasta kaapaistavat, prosentuaaliset hallinnointi- ja säilytyspalkkiot pysyivät maailmalla syystä tai toisesta ennallaan, aina vuoteen 2001 asti. On hämmentävää havaita, ettei hintakilpailua juuri esiintynyt ennen indeksituotteiden näkyvämpää esiinmarssia.

Vanguardin perustaja John C. Bogle hämmästeli USA:ssa taannoin rahastojen hallinnointi-ja säilytyspalkkioita, joista kotimaamme bisneksen pyörittäjätkin ovat suoraan tai kiertokautta oppejaan ammentaneet. Bogle laski, kuinka vuosina 1981-1997 perityt palkkiot olivat nousseet yli 50 prosenttia. Keskimääräinen palkkio vrahastonpyörittämisestä vuonna 1981 oli 0,97 prosenttia. Enempää ei ilmeisesti kehdattu veloittaa. Tilanne muuttui vuoteen 1997 mentäessä siten, että vaikka hallinnoidut varat olivat kasvaneet 40 miljardista aina 2800 miljardiin, oli keskimääräinen palkkioveloitus jo 1,55 prosenttia.  Voisi kuvitella, että valtavaa mittakaava- ja skaalaushyötyä olisi käytetty edes osittain myös asiakkaiden eduksi. Mutta ei.

Vuosina 1981-1997 asiakkaiden palkkiomaksut lisääntyivät kollektiivina 320 miljoonasta aina 34 miljardiin! Ne siis satakertaistuivat vaikka hallinnoitavat varat vain 70 kertaistuivat.

Vuonna 2001 kaikki muuttui. Teknokupla puhkesi ja indeksisijoittaminen alkoi vallata alaa. Sijoittajat valpastuivat ja viisastuivat pikku hiljaa. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta ovat hallinnointi- ja säilytyspalkkiot valuneet jo 1,30 prosentin tuntumaan viime vuosina. Viimeksi palkkiot ovat kollektiivina olleet näin alhaalla vuonna 1988. Fiksuimmat sijoittajat ymmärtävät jo, ettei esimerkiksi S&P 500-indeksin seuraamisesta kannata juuri 0,2-0,3  prosenttia enempää maksaa missään olosuhteissa.

Kulujen laskuinto ei tosin ole vielä saapunut täydellä voimalla Suomeen, mutta paineitapalkkioiden laskuun on varmasti jo olemassa. Ihmiset eivät vain yksinkertaisesti enää suostu maksamaan järjettömiä palkkioita ja antavat tästä kipakkaa palautetta.

Lukujen heittely ja numeroilla briljeeraaminen on helppoa, mutta niiden taakse kätkeytyy huolestuttava ilmiö. Rahastobisnes on muuttunut yhä enemmän markkinointivetoiseksi jakelu- ja levitysbisnekseksi, jolloin varsinainen varallisuuden pitkäjännitteinen hoito ja salkkujen rakentaminen jää helposti lapsipuolen asemaan. Menestystä ja arvostusta mitataan monesti sisään tulleella rahan määrällä, joka on huolestuttava kehityskulku.

Ajankuvallemme, niin asiakkaille kuin rahastojen pyörittäjillekin, on ominaista kärsimättömyys. Nykyisin rahastoja synnytetään ja löydään pikaisesti lihoiksi jos ne eivät menesty tai saa rahaa hoidettavakseen nopeasti. Monesti menestyminen ja rahavirrat  korreloivat toki tehokkaasti. Myös asiakkaiden käytös on muuttunut. Vuonna 1970 amerikkalainen sijoittaja piti osakerahastoja salkussaan keskimäärin 12,5 vuotta. Nykytutkimukset paljastavat, että nämä sykli on lyhentynyt kolmeen vuoteen. Näin on asianlaita myös Suomessa.

Ja suurin osa sijoittajista on omasta mielestään pitkäjänteisiä sijoittajia. Jep, jep!

Petre Pomell, www.valistunutsijoittaja.com

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

 SH30 Joulukuu, 2011

On tosiaan hyvä kysymys, miksi indeksisijoittaminen ei ole saanut Suomessa nykyistä suurempaa jalansijaa. Kyse lienee siitä, että Seligson taistelee yksin tuulimyllyjä vastaan. Ulkomaisten etf-rahastojen verokohtelu lienee myös osatekijä.

Minun käsitykseni mukaan kustannusten merkitystä rahastosijoittamisessa koskeva valistus on uponnut nuorempaan sijoittajapolveen melko hyvin. Demografinen kehitys pitää huolen, että myös Suomessa kustannustehokkaat rahastosijoitukset vievät lopulta voiton. Se vie toki vuosikausia.

Aktiivisilla rahastoilla tulee kuitenkin olemaan sijansa. Aktiivisen rahastoon sijoittaminen on salkunhoitajaan sijoittamista. Näiden rahastojen nimien tulisi alkaa muuntua pois maantieteellisistä ilmaisuista. Miksi sijoittaisin aktiivinen rahasto Eurooppaan, koska voin ostaa Euroopan osakemarkkinoiden keskimääräisen tuoton indeksirahaston muodossa. Jos sen sijaan uskon po. rahaston salkunhoitajan kykyyn luoda ylituottoa, tuntuu typerältä sitoa hänen kädet antamalla hänen sijoittaa vain Eurooppaan.

Uskonkin, se olisi luontevaa, että aktiiviset rahastot muuntuvat ajan kuluessa pikku hiljaa kohti varainhoitorahaston tapaisia rahastoja, joissa salkunhoitajalla on oikeus nostaa korkopainoa niin halutessaan, oikeus sijoittaa laajemmalle kuin pienelle maantieteellisille alueelle jne, eli ottaa sitä näkemystä, mistä hänelle maksetaan. Palkkionmuodostuksen pitäisi muuntua perustumaan todellisiin tuloksiin, lisäarvoon, kuten muillakin aloilla. Nykyinen palkkionmuodostus vaikuttaisi johtavan miljoonatuloihin työstä, jossa asiakkaalle tuotettu lisäarvo on nolla. Markkinataloudessa tällaiselle työlle ei lopulta ole kysyntää.

Keijo30 Joulukuu, 2011SH kirjoitti “…Seligson taistelee yksin tuulimyllyjä vastaan…”

Tarjonta on lisääntynyt, sillä OP-Pohjola toi markkinoille syksyllä 2011 koko joukon indeksirahastoja.

Gerb1 Tammikuu, 2012Onko kenelläkään muulla kuin Seligsonilla ja Osuuspankilla indeksirahastoja?

Petre3 Tammikuu, 2012kyllähän muutamia toimijoita löytyy esim. Nordealla, handelsbankenilla ja SEB.llä ,muuta tarkkana saa olla merkintä yms. kulujen kanssa, jotta kokonaisuus pysyy hallussa

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.