Nordnet Blogi

Rahaston konkurssiriski

Pankkiosakkeiden alamäen ja taustalla olevien huolien takia sijoitusrahaston konkurssin mahdollisuus on alkanut mietityttää sijoittajia. Todettakoon nyt heti kättelyssä, että tavalliset, suoraan osakkeisiin tai korkoinstrumentteihin sijoittavat rahastot (mukaan lukien ETF:t) eivät voi, ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä, mennä konkurssiin.

Markkinoilla on kuitenkin paljon rahaston tapaisia sertifikaatteja eli ETN:iä, mutta myös synteettisiä rahastoja, joissa tappioriski vaihtelee merkittävästi. Minkälaisia tappioriskejä eri sijoitusvaihtoehdoilla sitten on?

Osakkeet ja korkoinstrumentit

Osake- ja korkosijoituksessa rahojen menettämisen riski riippuu luonnollisesti siitä, miten hyvin osakeyhtiöllä (osakkeet, yrityslainat), pankilla (osakkeet, pankkilainat) tai valtiolla (valtion velkakirjat) menee. Konkurssipesästä ensimmäisenä rahansa saa seniorilainan omistajat (kaikista vähäriskisin lainaluokka), sitten juniorempien saatavien omistajat (palkansaajat, mezzanine lainoittajat, alihankkijat) ja viimeksi osakkeenomistajat.

Edellisessä finanssikriisissä monen yrityksen ja pankin seniorilainoilla käytiin kauppaa alle nimellisarvon. Tämä käytännössä tarkoitti, että vaikeuksissa olevalla yrityksellä ei katsottu olevan riittävästi varoja edes kaikista vakuudellisempien lainojen takaisinmaksuun. Luonnollisesti muiden velkojien saatavat olivat tässä vaiheessa täysin arvottomia, osakkeenomistajien haaveista nyt puhumattakaan.

Toisin sanoen kriisi oli syövyttänyt yrityksen taseesta ensin osakkeenomistajien arvon nollaan, sitten heikommassa asemassa olleiden velkojien saatavat nollaan ja lopulta myös kaikista vakuudellisimmista saatavista merkittävän osan.

Sijoitusrahastot

Rahastot, jotka pääosin sijoittavat suoraan osakkeisiin ja korkoinstrumentteihin eivät käytännössä voi mennä konkurssiin. Rahaston osuudenomistajat omistavat rahastoa, sitä hallinnoi rahastoyhtiö, jota puolestaan valvoo rahaston säilytysyhteisö ja Finanssivalvonta.

Jos esimerkiksi rahastoyhtiö menee konkurssiin (joka sekin on hyvin epätodennäköistä) tai Finanssivalvonta evää rahastoyhtiöltä luvan toimia rahastoyhtiönä (sääntörikkomuksen seurauksesta), säilytysyhteisön tehtäväksi tulee etsiä sijoitusrahastolle uusi rahastoyhtiö. Rahastossa oleville sijoituskohteille tai rahaston arvolle ei tämän takia tapahdu mitään.

Rahasto-omaisuuden arvo toki vaihtelee rahastosalkussa olevien arvopapereiden markkina-arvon mukana, ja osakerahaston kohdalla arvosta voi kurssiromahduksen seurauksesta haihtua esimerkiksi puolet, mutta rahasto itsessään ei mene konkurssiin. Rahasto-osuuksien arvo vain pienenee. Useimpien pörssiromahdusten jälkeen markkinat ja rahastojen arvot kuitenkin palautuvat romahdusta edeltäville tasoille noin 2-3 vuoden kuluessa.

Tavallisten rahastojen sijoitustoimintaa ohjaa Euroopassa UCITS III (Undertakings for Collective Investments in Transferable Securities) direktiivi. Tämä rajoittaa esimerkiksi johdannaisten määrän 10 prosenttiin rahaston arvosta. Lisäksi UCITS rahasto saa korkeintaan sijoittaa 10 prosenttia saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin. Eli rahaston varallisuudesta korkeintaan 10 prosenttia voi olla saman pankin sijoitustodistuksissa tai sertifikaateissa.

Rahaston säilytysyhteisö säilyttää* rahaston omaisuutta. Säilytysyhteisönä toimii yleensä jokin paikallisista pankeista. Mikäli säilytysyhteisöpankki menee konkurssiin rahaston varat eivät tule osaksi pankin konkurssipesää, koska rahaston omaisuutta säilytetään erillään säilytysyhteisön varoista.**

Synteettiset rahastot

Synteettiset rahastot sijoittavat varsinaisten kohde-etuuksien sijaan (osakkeet, korkoinstrumentit) pelkästään johdonnaisiin, tyypillisesti vakuudelliseen swap-sopimukseen***. Synteettiset rahastotkin voivat olla UCITS rahastoja koska katsotaan, että sijoituksen arvonkehitys juontuu hyvin hajautetusta arvopaperisalkusta. Synteettisen UCITS rahaston swap-sopimus on lisäksi vakuudellinen vähintään 90 prosenttiin rahaston nimellisarvosta ja vakuus koostuu UCITS direktiivin mukaisesta arvopaperisalkusta (ei kuitenkaan välttämättä rahaston sijoitusstrategian mukaisesta arvopaperisalkusta).

Varsinkin Eurooppalaisten indeksirahastojen keskuudessa on rahastoja, jotka jäljittelevät vertailuindeksin kehitystä puhtaasti swap-vaihtosopimuksen avulla. Viime aikoina tällaiset rahastot ovat kuitenkin enenevässä määrin siirtyneet suoriin osake ja korko-omistuksiin.

Johdannaisissa vastapuoliriskit korostuu. Johdonnaisstrategioissa riskinhallinta perustuu siihen, että sopimuksia kunnioitetaan. Ison johdannaispelurin, kuten esimerkiksi hedge-rahaston mennessä konkurssiin, osa pankin johdonnaissalkusta lakkaa olemasta. Silloin käteen voi jäädä poikkeuksellisen vinoutunut riskiprofiili, joka helposti kaataa pankin ja/tai muita vastapuolia. Jopa maailmanlaajuisesti. Näin olisi käynyt esimerkiksi Long Term Capital Managementin konkurssin yhteydessä, ellei yhdysvaltalaiset veronmaksajat olisi rientäneet apuun.

Vaikka johdannaisten yhteydessä käytetään vakuuksia, nämä voivat poikkeuksellisissa tilanteissa olla riittämättömiä tai päätyä osaksi konkurssipesän varoja. Siksi pelkästään johdonnaisista koostuvassa salkussa on enemmän riskiä vaikka se olisi vastapuoliriskin kannalta hyvin hajautettu. Kun markkinoilla tuulee ongelmien tartuntavaara varsinkin ”johdannaispiireissä” on merkittävä.

Yhdysvalloissa paikallinen finanssivalvonta (SEC) onkin estänyt swap-sopimusten käytön osake ja joukkovelkakirjaindeksejä seuraavissa ETF:ssä.

ETP, ETN, ETC -sertifikaatit

Sertifikaatit ovat juridiselta muodoltaan liikkeeseenlaskijapankin velkasitoumuksia. Näihin liittyy aina liikkeeseenlaskijapankin 100 prosenttinen vastapuoliriski. Eli riski siitä, että jos pankki menee nurin, konkurssipesässä ei riitä varoja saatavasi maksamiseksi. Siksi sertifikaatit ovat usein vakuudellisia (parempi senioriteetti), joissa vakuus voi olla joko fyysistä vakuutta (arvopapereita) tai konkurssisuojaa saavia erityisrahoitusvälineitä (”special purpose vehicle”).

Pankin konkurssissa vakuudellisen sertifikaattisaatavan jonovuoro pankin jäljellä oleviin varoihin on hyvä, varsinkin jos vakuus on hyvälaatuista ja eriytetty asiakasvaratilille. Vakuudettomien sertifikaattisaatavien vuoro tulee vasta juuri ennen osakkeenomistajia.

Eli…

Tavalliset sijoitusrahastot, jotka sijoittavat pääsääntöisesti suoraan fyysisiin osakkeisiin tai korkoinstrumentteihin, eivät käytännössä voi mennä konkurssiin. Mikäli haluat välttää konkurssiriskiä, sijoita tällaisiin rahastoihin. Tieto siitä mihin rahasto sijoittaa löytyy useimmiten ”Factsheet” dokumentista, mutta viimeistään rahaston säännöistä. Yhdysvaltalaiset indeksirahastot ovat kaikki fyysisiä.

Synteettisten rahastojen ja sertifikaattien kohdalla pitää selvittää vakuuden koko, laatu ja missä vakuutta säilytetään. Vakuus tulisi olla erillään pankin tai kolmannen osapuolen varoista, eli näiden taseesta. Laiska sertifikaattisijoittaja voi pitää markkinoiden hermostuneisuutta silmällä seuraamalla VIX indeksin kehitystä ja verrata liikkeeseenlaskijapankin lainojen korkoja muihin pankkien korkoihin nähden (korkeampi korko viittaa markkinoiden epäilysten määrään).

PS. Lista kuukausisäästettävistä ja fyysisistä ETF:stä löydät täältä.

PPS. Vuoden vaihteessa 1.1.2016 Euroopan Parlamentin ja Neuvoston Direktiivin (2014/59/EU)55. artikla tuli voimaan. Tämä niin sanottu ”bail-in” sääntö määrittää, että pankkeja pelastetaan ensin osakkeenomistajien, velkojen ja tilinomistajien rahoilla (tässä järjestyksessä) ja vasta viimeisenä veronmaksajien varoilla. Pankin joutuessa pulaan osakkeenomistajien on nykyään tuettava vakavaraisuusongelmiin joutunutta pankkia rahoittamalla pankkia uudella rahalla uusannin yhteydessä. Mikäli tämä ei tähän suostu, hänen omistuksensa pankissa pieneenee. Pankinomastajan riski on toisin sanoen noussut vuoden vaihteessa.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

* Arvopapereiden säilyttäminen on omistusrekistereiden ylläpitoa ja yhtiötapahtumien kirjaamista (esimerkiksi osakekaupat, osinkomaksut, osakejakautumiset, yhtiökokouksen äänestysoikeuksien kirjaaminen yms.)

** Tarkkaan ottaen useimmat tavallisetkaan rahastot eivät ole ihan sataprosenttisesti eristettyjä konkursseilta. Säilytysyhteisönä toimiva pankki ulkoistaa arvopapereiden säilytyksen paikallisille pankeille (ala-säilyttäjä). Esimerkiksi Nordea voi säilyttää asiakkaansa IBM:n osakkeita Bank of New Yorkissa (BoNY).

Ala-säilytys toteutetaan useimmiten yhteisillä laaritileillä (omnibus account). Vaikka ala-säilyttäjäpankki (BoNY) pitäisikin omat varansa erillään asiakkaidensa varoista, laaritilillä vallitsee niin sanottu solidaarinen vastuu. Jos osakkeita jostain syystä jossain vaiheessa on liian vähän, kaikki kyseisellä laaritilillä olevat lopulliset omistajat (beneficial owners, esimerkiksi rahasto) voivat joutua pro-rata osuuksin maksumiehiksi.

Laaritililtä voi ”puuttua” arvopapereita kun jokin taho on myynyt esimerkiksi osakkeita lyhyeksi, eikä tämä taho pysty konkurssin takia palauttamaan lainaamansa osakkeet, eikä vakuudetkaan riitä hankkimaan osakkeita takaisin. Käytännössä tällainen tilanne on hyvin poikkeuksellinen ja tappio muutamia prosentteja kyseistä arvopaperiomistusta kohti.

*** Swap-sopimus toimii seuraavasti:

  • Rahastoyhtiö tekee investointipankin kanssa swap-sopimuksen, joka takaa sovitulle pääomalle kohdeindeksin kokonaistuoton.
  • Rahasto siirtää sovittua pääomaa vastaavan määrän käteistä investointipankille.
  • Investointipankki kiinnittää rahaston vakuudeksi korin vakuutena käytettäviä instrumentteja (vakuuskori).
  • Investointipankki maksaa rahastoon indeksiä vastaavan tuoton.
  • Rahasto maksaa investointipankille vakuuskorin tuoton.

Vakuuskorin sisältö voi vaihtua päivittäin kun swap-sopimuksen vastapuoli optimoi sijoituksiaan. Rahasto omistaa vakuuskorin ja voi siksi vastapuolen kaatuessa myydä instrumentit ja palauttaa rahat sijoittajille. Vakuuskorin sisällöllä ei tarvitse olla mitään tekemistä seurattavan indeksin komponenttien kanssa. Euroopan Yhteisön UCITS-direktiivin mukaan vakuuskorissa saa olla käteistä, osakkeita ja joukkovelkakirjoja OECD-maista. Korin päivittäisen arvon (NAV) on oltava vähintään 90 prosenttia rahaston arvosta, minkä pitäisi rajoittaa vastapuoliriski maksimissaan kymmeneen prosenttiin rahaston arvosta****.

Sijoittajan kannalta olennaista on tietää, että ETF-tuotteissa olevat sijoitukset on turvattu eri kotivaltioiden mukaisilla säädöksillä. Esimerkiksi Euroopassa UCITS III -direktiivi varmistaa, että sen alaisissa rahastoissa saa olla kattamatonta riskiä, jota vastaan ei ole vakuutta (esimerkiksi osakkeita, joukkovelkakirjoja, valtionlainoja tai pankkien sijoitustodistuksia), enintään 10 prosenttia pääomista.

Esimerkiksi Deutsche Bankin X-trackers-ETF:t ovat olleet pääasiassa synteettisesti replikoituja ja käyttävät Deutsche Bankia vastapuolena swap-sopimuksessa. Mikäli DB menee konkurssiin kaikki X-trackersit realisoidaan ja sijoittaja voi menettää jopa 10 prosenttia ETF:n osuuden arvosta (vertailuindeksin mahdollisen kurssilaskun lisäksi).

Tämän lisäksi olennaista on se missä rahaston swap-sopimuksen vakuudet säilytetään. Kunhan ne eivät ole Deutsche Bankin tai minkään muun osapuolen taseessa vaan asiakasvaroina erillisellä tilillä, vahinko rajoittuu tuohon swap-sopumuksen mukaiseen määrään. Muussa tapauksessa synteettisesti replikoidusta rahaston arvosta saattaa haihtua enemmänkin.

**** Lähde: Arvosijoittaja blogi: Swap-indeksiosuusrahasto: taloudellinen joukkotuhoase?

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

9
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Hieno teksti Martin. Voisitko seuraavaksi kirjoittaa sijoittajansuojasta ulkomaisten osakkeiden osalta. Teidän sivuillanne lukee: ”Jos Nordnet ei konkurssitilanteessa kykenisi luovuttamaan asiakkaiden arvopapereita, koska niitä ei pystyttäisi erittelemään, olet oikeutettu sijoittajansuojan mukaiseen korvaukseen. Korvaus lasketaan tällöin arvopapereiden markkina-arvosta konkurssihetkellä. Jos tili on avattu yhden tai useam- man henkilön nimiin, kukin henkilö otetaan huomioon erikseen. Sijoittajansuoja on enimmillään 250 000 Ruotsin kruunua asiakasta kohti.” Minua kiinnostaisi tietää, että mitä tapahtuu minun ulkolaisille osakkeille jos a) Nordnet menee konkurssiin tai b) Nordnetin ulkomaiset alisäilyttäjät menevät konkurssiin. Tarkoittaako yllä oleva sitä, että jos minulla on 100.000€ edestä ulkomaisia osakkeita, niin Finansinspektionen korvaa minulle vain ~25.000€ jos a) tai b) tapahtuu?
Nimetön
Nimetön
Se tarkoittaa, sijoittajansuoja korvaa 250k kruunua siinä tapauksessa, että toteutuu molemmat seuraavista: a) Nordnet menee konkurssiin JA b) Nordnet on sotkenut asiakkaiden varat omiinsa tai hukannut hallintarekisterissään olevien osakkeiden omistajatiedot Jos b-kohta ei toteudu, niin sinä edelleenkin omistat ne samat osakkeet.
Nimetön
Nimetön
Muistaakseni Bank of New York Mellon oli yksi ulkomaisista alisäilyttäjistä. Mitä tapahtuu kun se menee konkurssiin?
Nimetön
Nimetön
Ovatko nämä niin herkkiä asioita Nordnetille, että niihin ei voi vastata julkisesti? Luulisi muitakin kiinnostavan vuosien säästöt hallintarekisterien takana, jotka ovat yksinomaan Nordnetin nimissä.
Nimetön
Nimetön
En edusta Nordnetiä, vaan itseäni. Olen yrittänyt selvittää tuota viimeistä piirua myöten, mutta ruotsista vastaukset on hieman kestäneet. Palaan heti kun tiedän miten se Nordnetin kohdalla menee.
Nimetön
Nimetön
Synteettisissä ETF:issä on tuon vastapuoliriskin lisäksi toinenkin haitta: piilokulut. Niihin sisältyy varsinaisten kulujen lisäksi useimmiten ns. OTC transaction cost. Esimerkiksi db-x trackersin S&P Select Frontier ETF:lle tämä on 1,17% vuodessa! Alkaa vastaamaan jo niitä sinunkin haukkumiasi piiloindeksejä. Nordnetin kuukausisäästämiseen kelpaavista ETF:istä iso osa on tällaisia. Laitoin asiasta viestiä asiakaspalveluun. Aikoivat selvitellä asiaa. Kulut löytyy esim. täältä https://etf.deutscheam.com/GBR/ENG/ETF?ISIN=LU0328476410&NSIN=B2PDL59&ProductName=S%26P+Select+Frontier+UCITS+ETF Tuolta ETF-details kohtaa klikkaamalla. Otsikon Fee p.a. alta.
Nimetön
Nimetön
Erittäin aiheellinen tarkennus!
Nimetön
Nimetön
Synteettisistä etf:istä voisi joskus tehdä vielä oman juttunsa. Oletetaan, että haluan sijoittaa omenoista ja päärynöistä koostuvaan rahastoon, mutta synteettisenä se toteutetaan vivuttamalla banaaneja. Miten tuon rahaston hoitaminen käytännössä menee jos banaanien hinta meneekin väärään suuntaan? Luulisi olevan helpompi sijoittaa alkuperäisiin osakkeisiin?
Nimetön
Nimetön
Taitaa olla aika ajankohtainen asia tämä nyt kun Deutsche Bank kohtaloa pohditaan. Too big to fail =( XMKA ETF-rahasto osuudet omassa tapauksessa mietityttää… ”Tämän lisäksi olennaista on se missä rahaston swap-sopimuksen vakuudet säilytetään. Kunhan ne eivät ole Deutsche Bankin tai minkään muun osapuolen taseessa vaan asiakasvaroina erillisellä tilillä, vahinko rajoittuu tuohon swap-sopumuksen mukaiseen määrään. Muussa tapauksessa synteettisesti replikoidusta rahaston arvosta saattaa haihtua enemmänkin.”

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.