MiFID II:n tultua voimaan arvopaperivälittäjiltä on – ainakin toistaiseksi – kielletty Pohjois-Amerikkaan rekisteröityjen ETP-tuotteiden (Exchange Traded Product), kuten ETF-sijoitusrahastojen ostomahdollisuuden tarjoaminen EU:n kansalaisille. Nordnetin asiakkaiden suosimista ETP-tuotteista noin kolmasosaa ei voi enää ostaa (vaikkakin niitä voi edelleen omistaa ja myydä).
Pohjois-Amerikkaan rekisteröityjä, varsinkin kehityksen kärjessä olevia ETP-tuotteita jäädään siis kaipaamaan. Toisaalta kielto tulee ohjaamaan EU:ssa asuvien sijoittajien rahat EU:ssa rekisteröityihin sijoitustuotteisiin, mikä kasvattaa kaupankäyntivolyymejä ja uusien tuotteiden kaupallista mielekkyyttä niitä tarjoaville tahoille.
Kysymys kuitenkin kuuluu: miten Yhdysvalloissa ja EU:ssa rekisteröityjen, Yhdysvaltoihin sijoittavien sijoitusrahastojen verotukset eroavat toisistaan?
Vero-erot?
Veroa kannetaan kolmella tasolla: i) lähdemaassa, ii) sijoitustuotetasolla ja iii) henkilökohtaisessa verotuksessa.
i) Osinkojen ja korkomaksujen lähdeverotus
Lähdeveroa joutuu maksamaan esimerkiksi osingoista, osinkoa maksavan yrityksen kotimaahan. Siltä osin kun pohjoisamerikkalaiselle ETP-tuotteelle – kuten Yhdysvaltoihin sijoittavalle ETF:lle – löytyy Irlantiin rekisteröity serkku, lähdeverotuskohtelu on sama, kuin jos sijoittaisit yhdysvaltalaiseen ETF:ään. Irlanti onkin toiseksi suurin rekisteröintimaa EU-rahastoille.
Irlannin ja Yhdysvaltojen verosopimuksessa lähdevero on määritetty samaan 15 prosenttiin, kuin Suomen ja Yhdysvaltojen välisessä verosopimuksessa. Luxembourgiin rekisteröity rahasto joutuu sen sijaan maksamaan 30 prosentin lähdeveron Yhdysvaltoihin osingoistaan. Yhdysvaltoihin sijoittaessa sijoitusrahaston reksiteröintimaalla on merkitystä.
EU:n alueelle sijoittavat rahastot eivät lähtökohtaisesti maksa lähdeveroja, oli rahasto sitten rekisteröity EU:ssa tai Yhdysvalloissa (poikkeuksena esimerkiksi Tanska). Verovapaus on toisin sanoen yksisuuntainen.
ii) Rahastojen verotus
EU:ssa rahastot eivät tavallisesti maksa veroja rahastoihin kertyvästä osinko- tai korkotuotosta rahaston rekisteröintimaan verottajalle. Tämä pätee myös Irlantiin rekisteröityyn ETF:ään (katso tämän linkin takaa löytyvästä PWC:n selvityksestä sivu 14).
iii) Henkilökohtainen verotus
Yhdysvaltalaiset osingot karttuvat Irlantiin rekisteröityyn rahastoon 85-prosenttisesti ja kasvavat kasvu-osuudellisessa rahastossa korkoa korolle, kunnes myyt osuudet. Luovutusvoitosta maksat sitten pääomatuloveron Suomeen (katso Suomen ja Irlannin verosopimus 14 Artikla, 6. kappale – huomaa että ETF:t ovat verotuksessa rahastoja).
USA:ssa tuotto-osuudet
Yhdysvalloissa rahastot maksavat realisoidut voittonsa aina ulos. Tällaisissa “tuotto-osuudellisissa” rahastoissa sijoittaja joutuu vuosittain i) lähdeveron lisäksi maksamaan rahaston ii) rekisteröintimaan perimän ennakkoveron ja iii) Suomen verotuksessa loput.
Kunhan ennakonpidätys toteutetaan (oikaisua anomalla tai arvopaperivälittäjän toimesta) Suomen verosopimuksen mukaisesti, sijoittaja maksaa osingoista suomalaisen pääomatuloverotuksen mukaiset 30-34 prosentin verot – osinkotulojen määrästä riippuen.
Rahastosijoituksen kannalta tämä vastaa – 2-5 prosentin osinkotuotto-olettamalla – ylimääräistä 0,3-0,95 prosentin vuotuista kuluerää (2% x (30%-15%) = 0,3 ja 5% x (34%-15%) = 0,95).
EU:ssa kasvu-osuudet
Osingot uudelleensijoittavassa (eli kasvuosuudellisessa) sijoitusrahastossa rahastoon kertyvät osinko- ja korkomaksut sijoitetaan suoraan uudelleen rahastossa oleviin arvopapereihin. Jos keskimääräinen vuotuinen osaketuotto-olettama on 7 prosenttia ja veroetu lähes prosentin, on vaikutus Suomalaiselle sijoittajalle pitkässä juoksussa merkittävä.
EU:sta löytyy kasvuosuudellisia ETF:iä ja tavallisilla rahastoillakin on usein molemmat osuusluokat. Yhdysvaltoihin rekisteröityjen sijoitusrahastojen on maksettava realisoidut tuottonsa ulos osuudenomistajille.
Lue lisää MiFID II:n tuomista muutoksista tästä.
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.
Kysymys, miten saa tilin Nordnet Tanskaan, jottaa pääsee jälleen ETF kaupoille?
Valitettavasti vain muuttamalla Tanskaan. /Henri
Martinille tiedoksi, että huhujen mukaan kilpailijanne Danske Bank myy onlinena USA:n ETF, kun oston tekee itsenäisesti. Perustuu Tanskan finanssivalvonnan tulkintaan.
Hei,
Voisitko avata alla olevaa hieman lisää?
“Rahastosijoituksen kannalta tämä vastaa – 2-5 prosentin osinkotuotto-olettamalla – ylimääräistä 0,3-0,95 prosentin vuotuista kuluerää (2% x (30%-15%) = 0,3 ja 5% x (34%-15%) = 0,95).”
Tässähän ei nyt sitten ole otettu huomioon, että Yhdysvaltalaisten verojen vähennykset saa omassa verotuksessa hyödyntää Yhdysvaltoihin rekisteröidyssä sijoituksessa. Jos löytyy vähennyksiä, esim Internet liittymä, virustorjunta jen, ne vuosittaiun vähennettävissä taas Suomen verottamasta 15%:sta.
Samoin jää huomoimatta, että jos osingoilla ostetaan korkeampaan kurssiin kurssin noustessa voitot eivät ole niin suuret ja lopussa myydessä voittoverotus pienempi. Jos ävhennyyksiä jää tekemättä ja osa hankittu “kalliimalla” niin mielestäni ei ole yksi selitteisesti selvää, että voittaa verotuksessa.