Nordnet Blogi

Rahastosijoittaminen on järkivaihtoehto valtaosalle säästäjistä

Osakekurssien lyhyen aikavälin vuoristorata on väistämätön sijoitustoiminnan sivutuote kaikille sijoittajille. Sijoittajan omista resursseista riippuu, millä keinoin varallisuudelle on järkevää tavoitella tuottoa suhdanteiden yli. Tarkastelen tässä merkinnässä rahastosäästämistä varteenotettavana vaihtoehtona erityisesti markkinoita harvakseltaan seuraavalle sijoittajalle. Esittelen lisäksi keskeisimmät erot aktiivisesti ja passiivisesti hoidettujen rahastojen välillä.

Osakerahastojen universumissa lähtöasetelma on sijoittajan näkökulmasta katsoen varsin selkeä. Sijoittajan tulee ymmärtää ensin perusasiat rahaston tuotto-odotuksen, riskiprofiilin ja kustannusrakenteen osalta. Yleensä nämä yksityiskohdat selviävät rahastoesitteestä.

Muutama perusvalinta on tehtävä

Tämän jälkeen sijoittajan on tehtävä kolme valintaa. Valinnoista ensimmäinen koskee sitä, haluaako sijoittaja ohjata varallisuutensa aktiivisesti vai passiivisesti hoidettuun rahastoon. Toinen valinta perustuu siihen, haluaako sijoittaja rahastosta vuosittain realisoituvaa tuloa (tuotto-osuus) vai saako rahasto sijoittaa saamansa osingot uudelleen (kasvuosuus). Kolmas valinta liittyy siihen, haluaako sijoittaja hankkia perinteisiä rahasto-osuuksia vai pörssinoteerattuja ETF-rahastoja.

Viimeksi mainitusta ETF-sijoittamisesta on tarjolla tiiviitä tietopaketteja aiemmassa Nordnet Blogin merkinnässä ja Nordnetin ETF-torilla. Käytännössä ETF-kuukausisäästäminen on mahdollista aloittaa Nordnetissä ilman välityspalkkioita, alhaisilla hallinnointipalkkioilla ja reaaliaikaisilla kaupankäyntimahdollisuuksilla.

Perinteiset rahastot (ei pörssinoteeratut ETF:t)

Jatkan tässä merkinnässä tarkastelua lähinnä perinteisten rahasto-osuuksien näkökulmasta. Kuten merkinnän alussa totesin, voidaan sijoitusrahastot jakaa aktiivisiin ja passiivisiin. Aktiivisessa sijoitusrahastossa rahastonhoitaja harjoittaa kykyjensä mukaan osakepoimintaa ja markkinoiden tulevien kurssimuutosten arvaamista sekä ajoittamalla että kohdistamalla kaupankäyntiä rahaston sijoitusvarallisuudella. Kaiken toiminnan päämääränä on tällöin voittaa vertailuindeksi erottautumalla siitä riittävästi.

Passiivinen rahastosijoittaminen tarkoittaa vastaavasti sitä, että osakepoimintaa ei harrasteta ja markkinoiden hintaliikkeitä ei ajoiteta. Passiivinen strategia onkin varsin luonnollisella tavalla eräänlainen peilikuva aktiiviselle strategialle. Yleensä passiivisella rahastosijoittamisella tarkoitetaan sijoittamista tiettyyn indeksirahastoon – siis sellaiseen rahastoon, jonka kehitys seuraa mahdollisimman tarkasti vertailukohteeksi valittua pörssi-indeksiä. Käytännössä indeksirahastojen hoitajat ostavat rahaston sijoitusvarallisuudella kohdeindeksiin kuuluvia osakkeita indeksin määräämillä painoarvoilla. Toimintatavasta johtuen indeksirahaston bruttomääräinen tuotto seuraa varsin tarkasti itse pörssi-indeksin kehitystä.

Käytännössä aktiivisesti hoidetun rahastosalkun suhteellisen korkea kiertonopeus johtaa tilanteeseen, jossa salkunhoitaja pyrkii arvaamaan seuraavan kuuden tai kahdentoista kuukauden nousijaosakkeita. Hän pyrkii ostamaan ja myymään pörssiosakkeita ennen kuin muut tekevät samoin. Mitään takeita rahastonhoitajan onnistumisesta ei tietenkään ole. Sen sijaan passiivinen indeksirahasto pysyy lestissään, välttää yksittäisiin yhtiöihin tai markkinatilanteeseen liittyvän näkemyksen ottamista ja seuraa suhdanteesta toiseen orjallisesti tietyn vertailuindeksin koostumusta.

Jos passiivisesti hoidetun indeksirahaston vertailuindeksiin tulee muutos esimerkiksi yhtiövaihdoksen vuoksi, seuraa indeksirahasto tällöin muutosta myymällä indeksistä poistuvan yhtiön ja ostamalla tilalle indeksiin tulevan yhtiön osakkeita. Muutoin passiivinen salkunhoitaja ei ota lainkaan henkilökohtaista näkemystä osakepoimintaan tai yksittäisten yhtiöiden tulevaan kurssikehitykseen.

Aktiivinen vastaan passiivinen

Keskeinen ero aktiivisesti ja passiivisesti hoidetun rahaston välillä liittyy kustannusrakenteeseen, joka on aktiivisesti hoidetussa rahastossa lähtökohtaisesti jonkin verran korkeampi erityisesti hallinnointipalkkion osalta. Sijoittaja maksaa aktiivisuudesta, jonka tavoitteena – mutta ei takeena – on lyödä vertailuindeksin tuotto. Pitkäjänteisen sijoittajan on toisaalta huomattava, että passiivisen indeksirahaston tuotto ei koskaan ylitä kohteena olevan pörssi-indeksin tuottoa, koska rahasto omistaa tasan tarkkaan indeksiin lukeutuvia yhtiöitä indeksin mukaisilla painoarvoilla. Itse asiassa passiivisesti hoidettu indeksirahasto jää kulujen jälkeen hieman pörssi-indeksin tuotosta. Silti passiivisesti hoidettu sijoitusrahasto on laajan ja kustannustehokkaan hajautuksensa vuoksi useimmille sijoittajille paras mahdollinen vaihtoehto tavoitella indeksituottoa.

Sijoitustoiminnan kanavoiminen rahastoihin voi olla myös veroteknisestä näkökulmasta tarkasteltuna järkevää, jos rahasto-osuus on ns. kasvuosuus, joka sijoittaa rahaston saamat osinkotulot uudelleen, eikä jaa niitä vuosittain tuotto-osuuksina rahasto-osuuksien omistajille. Nykyisen verolainsäädännön puitteissa sijoitusrahasto ei maksa saamistaan osingoista veroa, vaan rahasto-osuuden omistajalle kohdistuu verorasite aikanaan vasta rahasto-osuuksien luovutuksen yhteydessä.

Sekä perinteisiin että ETF-muotoisiin osakerahastoihin liittyy merkittävä lyhyen aikavälin hintamuutoksen riski riippumatta siitä, onko rahasto aktiivisesti vai passiivisesti hoidettu. Tämä perustaa sijoittajalle tarpeen ajalliseen hajautukseen, jos tarkoituksena on saavuttaa rahastosijoituksille keskimäärin kohtuullinen hankintahinta, eikä esimerkiksi ajoittaa osuuksien hankkimista oman markkinanäkemyksen mukaisesti.

Hajauttaminen rahastosijoittamisessa

Ajallinen hajauttaminen liittyy sijoitustoiminnassa yleisesti siihen, että suunnitelmallinen sijoittaja ostaa ja myy rahasto-osuuksia (tai osakkeita) pienissä erissä, jotka ovat ennalta suunniteltuja. Tällöin osa kaupankäynnistä ajoittuu suhdannevaihteluiden myötävaikutuksesta hyvään hintatasoon ja osa todennäköisesti huonompaan. Ajallisen hajauttamisen kantavana ideana on kohtuulliseen keskihintaan pyrkiminen: Kun rahasto-osuuksien tai osakkeiden hankinta- ja myyntierät toteutuvat esimerkiksi vuoden mittaisella ajanjaksolla eri hintatasoihin, muodostuu sijoittajan keskimääräiseksi rahasto-osuuksien (tai osakkeiden) kauppahinnaksi parhaimmillaan sijoitusinstrumentin hinnan keskiarvo kuluneelta vuodelta.

Ajallisella hajautuksella sijoittaja siis kykenee tietoisesti välttämään lyhyen aikavälin markkinanäkemyksen ottamista. Ajallisesti hajautettu ostostrategia voi sisältää esimerkiksi kiinteään euromäärään sidotun kuukausittaisen lisäsijoituksen valittuun kohderahastoon (tai yhtiöön). Kuvatunlaisen kuukausisäästämisen perusidea on helppo ymmärtää: Sijoittajan ei tarvitse ottaa kantaa ajoitukseen markkinatilanteen edullisuuden tai kalleuden puolesta, jos hän tekee lisäsijoituksia tasasummilla säännöllisin väliajoin. Lisäsijoitusten ansiosta sijoittaja päätyy ostamaan osan rahasto-osuuksistaan (tai osakkeistaan) halvalla ja osan kalliilla.

Kuukausisäästämisen lopputuloksena on, että sijoittaja saa hankinnoilleen keskimääräisen hankintahinnan, joka tarjoaa yleensä tuntuvaa arvonnousupotentiaalia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kokonaisuutta tarkastellen yksittäisen rahasto-osuuden hankintahinta ei osu kurssikehityksen huipulle – joskaan ei myöskään aivan pohjalle. Kuukausisäästämiseen liittyvänä johtopäätöksenä on mahdollista todeta, että pitkäjänteinen sijoittaja voi aloittaa rahastosäästämisen milloin tahansa, kunhan hän muistaa laatia itselleen säännöllisten lisäsijoitusten sijoitussuunnitelman suotuisan keskihankintahinnan varmistamiseksi.

Kustannuksiin voi vaikuttaa varmuudella

Osakemarkkinoita lähes ympärivuorokautisesti jo toista vuosikymmentä seuraavana sijoittajana uskallan väittää, että järkevän kustannustason sijoitusrahastoissa on hyvinkin paljon järkeä pitkäjänteiselle säästäjälle, joka ei jaksa, halua tai osaa perehtyä yhtiökohtaisiin tunnuslukuihin ja niiden taustalla oleviin laskentakaavoihin. On kuitenkin tärkeää ymmärtää rahastosäästämiseen liittyvät riskit aina markkinapsykologian aiheuttamista tuntemuksista veroteknisten seikkojen muutoksiin sijoitusaikana.

Olen täysin vakuuttunut siitä, että aloittaminen on huomattavasti ajoittamista tärkeämpää silloin, kun sijoittajalla herää ensi kiinnostus rahastosäästämistä kohtaan. Sama lähtökohta pätee toki muuhunkin sijoitustoimintaan. Rahasto tarjoaa sijoitusvarallisuudelle parhaimmillaan erittäin kustannus- ja verotehokkaan hajautuksen, jossa yhtiökohtaiset riskit eliminoituvat ja sijoittajalle jää kannettavaksi ainoastaan markkinariski. Sijoitusmarkkinoita harvakseltaan seuraavan säästäjän kannattaa harkita rahasto-osuuksien hankkimista säännöllisesti suoraan palkkatuloista tasasummilla kuukausiohjelman kautta, jolloin ajallinen hajautus syntyy kuin itsestään.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN ENNAKKOMYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
2 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
13.05.2013 13:30

“Olen täysin vakuuttunut siitä, että aloittaminen on huomattavasti ajoittamista tärkeämpää silloin, kun sijoittajalla herää ensi kiinnostus rahastosäästämistä kohtaan.”

Eikös asia ole juuri päinvastoin? Tulee väkisinkin mieleen, että blogilla on vain yksi tarkoitus: markkinoida Nordnetin rahasto-osuuksia. Sijoitustoiminnassa (varsinkin indeksiin sijoittamisessa) kuitenkin se oikea-aikainen ajoittaminen on kaiken lähtökohta.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
13.05.2013 17:36

Teemu P: Olen vilpittömästi sitä mieltä, että erityisesti passiivinen ja matalan kustannustason rahastosäästäminen on todennäköisesti paras sijoitusvaihtoehto tämän merkinnän toiseksi viimeisessä kappaleessa kuvatulle kohderyhmälle. Olen myös vahvasti sitä mieltä, että säästämisestä ylipäätään aloittaminen on ajoittamista olennaisempaa. Kun mainitsemani “ensi kiinnostus” herää, on uskoakseni kannattavampaa ryhtyä toimeen kuin jäädä odottamaan optimaalisinta ostohetkeä, jota ei välttämättä koskaan tule. Koska minä en tiedä indeksiin lähitulevaisuuden liikkeitä sen paremmin kuin kukaan muukaan, suosittelen ajallista hajauttamista ostoissa (niin rahastot kuin myös suorat osakesijoitukset) keskimäärin kohtuullisen hankintahinnan saavuttamiseksi. Ostojen jakaminen ajallisesti useampiin eriin toimii mielestäni tehokkaana apukeinona, jos sijoittajan tavoitteena on saavuttaa keskimäärin indeksituotto ennen kuluja.… Lue lisää >>

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.